Britannian konservatiivien erikoinen brexit-ajatus: kuningatar Elisabet mukaan EU-kokoukseen

Julkaistu:

Joukko konservatiiveja pohtii, että Boris Johnsonin sijaan voisi olla parempi viedä kuningatar Elisabet EU:n huippukokoukseen.
Konservatiivijoukko Britannian parlamentissa on niin huolestunut tulevan pääministerin brexit-linjauksista, että he pohtivat kuningattaren nostamista mukaan politiikkaan, kertoo BBC.

Parlamentti voisi pyytää kuningattarelta palveluksena, että hän edustaisi maata EU:n huippukokouksessa ja pyytäisi lisäaikaa eroon, mikäli tuleva pääministeri sivuuttaa parlamentin äänestyksen ja on valmis sopimuksettomaan brexitiin. Tämä vaatisi, että parlamentti hyväksyy niin sanotun humble address -menettelyn, jolla parlamentti voi viestiä kuningattaren kanssa.

Konservatiivien pääministeriehdokas Boris Johnsonin pelätään olevan valmis ohjaamaan Britannian ulos EU:sta oli erosopimusta tai ei.
Lissabonin perustuksen artiklan 50 määräämä kahden vuoden siirtymäaika on jo ohi, ja osa konservatiiveista pelkää, että EU ei myöntäisi Johnsonille lisäaikaa. Aikarajaa voidaan pidentää vain yksimielisesti.

– Vaarana on, että Boris on niin aggressiivinen EU:lle, että Macron päättääkin sanoa, että antaa Britannian mennä, pohti konservatiivien ytimeen kuuluva henkilö Newsnight-ohjelmalle.

Säännösten mukaan EU:n huippukokouksessa eli Eurooppa-neuvostossa maata voi edustaa vain valtionpäämies tai hallituksen johtaja eli Britannian tapauksessa pääministeri. Elisabet II on virallisesti Iso-Britannian valtionpäämies ja näin ollen voisi ottaa kokoukseen osaa, joskaan Euroopan kuninkaalliset eivät tiettävästi koskaan ole osallistuneet huippukokouksiin.


Kuningatar ei ole 67-vuotisen kautensa aikana koskaan ottanut politiikkaan näin räväkästi osaa. Perustuslaillista monarkiaa toteutetaan maassa siten, että kuninkaallisilla on puhtaasti edustuksellinen asema.

Buckingham Palace ei kommentoinut asiaa BBC:lle.

Jompikumpi tai molemmat

Suomella oli pitkään niin sanottu kahden lautasen ongelma, kun poikkeuksellisesti sekä pääministeri että presidentti ottivat kokouksiin osaa. Ongelma kiteytyi kysymykseen presidentin 2000-luvun alussa riisutuista valtaoikeuksista ja siitä, onko EU ulkopolitiikkaa. Suomen perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa. Euroopan unionissa tehtävistä päätöksistä taas vastaa valtioneuvosto. Lautaskiista ratkesi 2010, kun säädöstä täydennettiin lauseella ja lakiin kirjattiin, että pääministeri edustaa Suomea huippukokouksessa.


Konservatiivipuolue valitsee tulevan puheenjohtajansa ja siten pääministerin ensi viikolla Boris Johnsonin ja Jeremy Huntin väliltä. Johnson on luvannut, että vie brexitin loppuun saakka, jos hänet valitaan pääministeriksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt