Venäläissivusto kysyi Pekka Haavistolta häiritseekö homoseksuaalisuus tapaamisia Venäjän johdon kanssa – näin ulkoministeri vastasi

Julkaistu:

Venäjä
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi Fontankalle käyneensä Venäjällä noin sata kertaa ja tutustuneensa maahan ”keittiön kautta” jo 1980-luvun lopulta alkaen.
Pietarissa ilmestyvä Fontanka-uutissivusto on julkaissut laajan haastattelun, jossa ulkoministeri Pekka Haavisto vastaa myös hyvin henkilökohtaisiin kysymyksiin Venäjä-suhteestaan.

Haastattelussa Haavisto tuo julki muun muassa Suomen huolet Venäjän ihmisoikeuksista, kuten Jehovan todistajien syrjivästä kohtelusta sekä Tshetsheniassa meneillään olevista seksuaalivähemmistöjen vainoista.

Haavisto toistaa myös Suomen kannan, jonka mukaan Venäjän säilyminen Euroopan neuvoston täysivaltaisena jäsenenä on tärkeää siksi, että tavalliset venäläiset säilyttävät mahdollisuutensa hakea itselleen oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.

Ihmisoikeusasioita sivuten toimittaja Jana Prussakova nostaa esille Haaviston oman seksuaalisen suuntautumisen. Venäläisille lukijoille jutussa kerrotaan taustaksi, että Haavisto kampanjoi aikanaan Suomen presidentinvaaleissa ensimmäisenä avoimesti homoseksuaalisena ehdokkaana.

– Venäjällä tiedetään teidän seksuaalinen suuntautumisenne. Eikö se häiritse tapaamisissa Venäjän korkeimman johdon kanssa? Vai onko päinvastoin niin, että se auttaa keskustelemaan ihmisoikeuksista? toimittaja kysyy.

– Minua se ei häiritse, se voi ehkä häiritä toista osapuolta, mutta siitä kannattaa kysyä heiltä, Haavisto vastaa.

Haaviston mukaan Suomi kantaa eri yhteyksissä huolta seksuaalisten vähemmistöjen ongelmista. Yhtenä edistysaskeleena hän mainitsee Ukrainan, jossa järjestettiin vastikään seksuaalivähemmistöjen asioita ajanut Pride-kulkue paikallisen poliisin suojeluksessa.

– Ihmisten kansalaisvapauksien puolustaminen on osa Suomen ulkopolitiikkaa eikä se riipu ulkoministerin seksuaalisesta suuntautumisesta, Haavisto muistuttaa.

Venäläistoimittajan kysymys Haaviston seksuaalisen suuntautumisen aiheuttamasta mahdollisesta häiriöstä korkean tason venäläistapaamisissa liittyy Venäjän nykyjohdon politiikkaan, joka korostaa niin sanottuja perinteisiä kristillisiä perhearvoja ja Venäjän väitettyä roolia niiden maailmanlaajuisena puolustajana.

Venäjällä on myös voimassa niin kutsuttu homopropagandalaki, jonka virallisena tarkoituksena on suojella lapsia ja estää esimerkiksi lapsille suunnattu ei-perinteisen seksuaali-identiteetin markkinointi.

Lain myötä ilmapiiri on muuttunut Venäjällä paikoin hyvin kielteiseksi tai ainakin korostetun epäluuloiseksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan, sillä on vaikea tulkita, mikä voidaan milloinkin katsoa ”homopropagandaksi” Venäjän viranomaisten taholta. Pelkojen mukaan esimerkiksi avoimesti homoseksuaalisen henkilön esittäminen myönteisessä valossa tiedotusvälineessä saatettaisiin katsoa haitalliseksi propagandaksi, mikäli viranomaiset haluaisivat jostain syystä esimerkiksi painostaa kyseistä tiedotusvälinettä.

Vastikään Venäjän valtiollisissa tiedotusvälineissä kerrottiin kuitenkin hyvin myönteiseen sävyyn Haaviston ja Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ensimmäisestä tapaamisesta Etyjin epävirallisen ulkoministerikokouksen yhteydessä.

Venäjän ulkoministeriö julkaisi tapaamisesta lyhyen videon omalla YouTube-kanavallaan ja kertoi, että ministerit olivat keskustelleet myös tulevien tapaamisten aikatauluista.



– Odotan, että tulemme pitämään yhteyttä säännöllisin väliajoin. Tapaamisemme sujui hyvässä hengessä, Haavisto vahvisti Fontankalle.

Lue lisää: Venäläislähteet: Pekka Haavisto tapasi Sergei Lavrovin – Venäjän ulkoministeri kiitteli Suomen hallitusohjelmaa

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa venäläisiä tiedotusvälineitä kiinnosti niin ikään se, kuinka presidentti Vladimir Putin olisi suhtautunut, mikäli Suomen presidentiksi olisi noussut avoimesti homoseksuaalinen Haavisto.

– Tällaista poliitikkoa on vaikea kuvitella nousevaksi Venäjällä nykyisin eikä edes lähitulevaisuudessa. Haavisto on avoimesti homoseksuaali ja ylpeä siitä, että hän pystyi edistämään samaa sukupuolta olevien avioliiton hyväksymistä lakiin Suomessa, kirjoitti esimerkiksi Delvoi Peterburg -lehti tammikuussa 2018.

Haavistolta kysyttiin myös tuolloin, toisiko hänen homoseksuaalisuutensa ongelmia mahdolliseen tapaamiseen Putinin kanssa, jos Haavisto voittaisi presidentinvaalit.

– Olisi mahdotonta kuvitella, että Putin kieltäytyisi tapaamasta toisen maan presidenttiä tämän seksuaalisen suuntautumisen takia. Nykyaikaisessa maailmassa se toisi hänelle itselleen enemmän ongelmia kuin minulle, Delovoi Peterburg siteerasi tuolloin Haavistoa.

Fontankan tuoreessa haastattelussa kiinnitetään huomiota myös siihen, että Haavistolla on paljon laajempi Venäjä-tuntemus ulkoministerin pestiin ryhtyessään kuin edeltäjällään Timo Soinilla.

Haavisto kertoo käyneensä ensimmäisiä kertoja Venäjällä jo Neuvostoliiton aikana. Lapsuudessaan ja opiskeluaikoina hän vieraili Venäjällä ensin turistin roolissa, mutta vuodesta 1986 alkaen hän ryhtyi luomaan yhteyksiä venäläisiin ympäristöaktivisteihin. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Haavisto kiersi eri puolilla Venäjää tapaamassa paikallisia vihreitä, joista moniin hän on pitänyt yhteyttä senkin jälkeen aina näihin päiviin asti.

– Olen käynyt Venäjällä varmaankin sata kertaa. Olen siis lähestynyt Venäjää ”keittiön kautta” eli en virallisten delegaatioiden vierailujen avulla, vaan luomalla suhteita keittiön pöydän äärellä ja yöpymällä vieraana, joten siksi minulla on paljon venäläisiä ystäviä, Haavisto kertoo.

– Venäjän historian tuntemus ja yhteydet venäläisiin auttavat tietenkin myös ministerin roolissa. Venäjä on suuri maa ja siellä tapahtuu paljon, mutta yritän pysyä ajan tasalla tapahtumista myös tavallisten ihmisten näkökulmasta.

Haavisto toistaa haastattelussa Suomen ja Euroopan unionin kannan Venäjää vastaan säädetyistä pakotteista. Haaviston mukaan pakotteiden poistamisesta ”ei voida edes puhua” ennen kuin niiden asettamisen syyt poistuvat Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Fontanka tiedustelee Haavistolta myös tämän taannoisesta lausunnosta, jonka mukaan länsi puhuu Venäjälle ”paapovaan” tyyliin kuin pikkulapselle.

Lue lisää: Haavisto: Länsi suhtautuu Venäjään paapovasti –”Puhuu kuin holtittomaksi heittäytyneelle pikkulapselle”

Haavisto kertoo halunneensa korostaa tällä lausunnollaan muun muassa sitä, että aiempaa aktiivisemmalla Venäjällä on samaan aikaan myös suuri vastuu maailmanpolitiikassa ja kansainvälisiä konflikteja on vaikea ratkaista ilman Venäjän myötävaikutusta. Hän kertoo esimerkiksi itse käyneensä usein Afrikassa tapaamassa paikalla olleita Venäjän suurlähettiläitä saadakseen tietää heidän näkökulmansa kulloisenkin maan tilanteeseen.

– Venäjän kanssa keskustellessa ei pitäisi keskustella Venäjän ”pään yli” tai luennoimalla, sillä luennointi ei ole vuorovaikutusta. Pitää olla tapaamisia kasvotusten ja suoraa puhetta asioista niiden oikeilla nimillä. Se on normaalia dialogia, Haavisto korostaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt