Erikoistutkija: Uumajan tuhoisassa lentoturmassa yksi hyvin harvinainen piirre

rac

Julkaistu:

Ruotsi
Ruotsin turmakoneen kumpikaan siipi ei irronnut vielä ilmassa - koneessa ei ollut mustaa laatikkoa.
Ruotsissa yhdeksän kuolonuhria vaatineen lentoturman tutkintaa vaikeuttaa se, että onnettomuuskoneessa ei ollut niin kutsuttua mustaa laatikkoa. Tällainen laite tallentaa lentokoneen tapahtumia.

– Mustat laatikot eli lentotallentimet eivät ole pakollisia pienkoneissa. Niitä käytetään yleensä isommissa, liikenneluokan koneissa, kertoi ilmailuonnettomuuksien erikoistutkija Tii-Maria Siitonen Onnettomuustutkintakeskuksesta STT:lle.

Turmasta tehdystä matkapuhelinvideosta näkyy, että Uumajan onnettomuuskone putosi sunnuntaina hyvin nopeasti, liki pystysuoraan alaspäin.

– Voi sanoa, että on hyvin harvinaista, että lentokone putoaa pystysuoraan alaspäin, Siitonen arvioi.

Vaikka musta laatikko turmakoneesta puuttuikin, Ruotsin turmakoneessa on Siitosen mukaan saattanut olla käytössä gps-laite.

– Gps on ihan puhtaasti lentäjän apuväline suunnistamiseen, sitä ei ole valmistettu onnettomuustutkintaa varten. Siksi gps on saattanut rikkoutua maahansyöksyssä, vaikka se olisikin koneessa ollut, ja tallennuksen ominaisuus olisi ollut käytössä, Siitonen lisäsi.

Mustat laatikot sen sijaan ovat kovaa tekoa: niistä yleensä saadaan tietoa vielä onnettomuuden jälkeen.

Lentoturmat useiden syiden summia

Uumajan turmaa on alkanut länsinaapurissa selvittää Statens haverikommission, joka vastaa Suomen Onnettomuustutkintakeskusta.

Haverikommission ilmoitti, että lentokoneen pudotessa sen kumpikaan siipi ei ollut irronnut ilmassa. Joidenkin silminnäkijöiden mukaan oli vaikuttanut siltä, että koneen pudotessa vain toinen sen siivistä oli kiinni koneessa.

Siitosen mukaan lento-onnettomuuksiin löytyy harvoin yhtä, selkeätä syytä.

– Lentoturmat ja vaaratilanteet ovat yleensä monen eri tekijän summa. Yhden syyn sijaan tutkinnassa ilmenee useita, toisiinsa vaikuttaneita syitä.

Tästä syystä ilmailuturmien tutkinta tapaa kestää pitkään. Ruotsin uutistoimisto TT:n mukaan Uumajan onnettomuuden tutkinta saattaa kestää jopa vuoden.

– Suomessa hieman vastaava onnettomuus tapahtui Jämijärvellä keväällä 2014. Kahdeksan kuolonuhria vaatineen onnettomuuden tutkinta kesti meiltä lähes yhden vuoden, Siitonen vertasi.

Lisätietoa koneesta Australiasta?

Ruotsin turmakone putosi Uumajassa joen saareen. Tapahtuneen selvittäminen ei olisi Siitosen mukaan helpompaa, jos kone olisi pudonnut veteen – pikemminkin päinvastoin.

– Koneen putoaminen veteen ei helpota lentoturman tutkintaa. Osien paikantaminen vedestä voi olla vaikeampaa kuin maalta, ja vesi voi myös liikuttaa hajonneen hylyn osia.

Viranomaiset ovat tehneet Ruotsissa turman ensimmäisiä tutkimuksia muun muassa haastattelemalla silminnäkijöitä sekä tutkimalla murskautuneen koneen hylkyä.

Ruotsin onnettomuustutkintakeskuksen osastopäällikkö Peter Swaffer kuitenkin muistutti, että näistä lähteistä ei saada tietoa siitä, mitä koneen lentäjä oli tehnyt ennen sen putoamista, tai mikä oli koneen moottorin kunto.

Turmakone oli valmistettu Australiassa.

– Tutkinnassa saatetaan joutua hakemaan lentokonetta koskevaa lisätietoa sen valmistajalta, Swaffer lisäsi.

Uhrit laskuvarjohyppääjiä

Kaikki koneessa olleet laskuvarjohyppääjät kuolivat, kun heitä kuljettanut GippsAero GA8 Airvan -tyyppinen lentokone putosi joen saareen Uumajassa sunnuntaina iltapäivällä. Kone oli lähtenyt lentoon Uumajasta hieman aiemmin.

Matkustajalistan perusteella kaikki uhrit olivat paikallisia asukkaita ja Ruotsin kansalaisia. TT:n mukaan turma on Ruotsissa tapahtuneista lento-onnettomuuksista seitsemänneksi pahin. Siviili-ilmailussa tapahtuneista onnettomuuksista se on viidenneksi pahin.

Ruotsin laskuvarjohyppääjien liiton puheenjohtaja Per-Olov Humla sanoi, että kyseessä oli vakavin onnettomuus, mitä Ruotsin laskuvarjohyppytoiminnassa on koskaan tapahtunut.