Kuu kiinnostaa nyt kaikkia – Nasa hautoo paluuta jo vuonna 2024

Julkaistu:

Nasa hautoo paluuta Kuun kamaralle yli 50 vuoden tauon jälkeen. Miehitetyistä lennoista haaveilevat myös Kiina ja Venäjä.
Ihmiskunta on puolen vuosisadan tauon jälkeen suunnittelemassa toden teolla miehitettyjä lentoja Kuuhun. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa aikoo lähettää ihmisiä takaisin Kuun pinnalle vuoteen 2024 mennessä osana uutta Artemis-ohjelmaa.

Nasan tähtäimessä on myös vielä kaukaisempi miehitetty tehtävä Marsiin.

– Kuu on välietappimme matkalla Marsiin. Käytämme Maan lähintä naapuria testataksemme teknologioita, kykyjä ja uusia liiketoimintamalleja, joita käytämme tulevaisuuden tehtävillä punaiselle planeetalle, kertoo STT:lle Nasan kuuohjelman tiedottaja Cheryl Warner.

Nasan suunnitelmana on toteuttaa miehitetty Marsin-lento 2030-luvun loppupuolella.

50 vuotta viime kerrasta

Lauantaina 20. heinäkuuta tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennosta Kuun pinnalle. Yhdysvaltain Apollo 11 -lento vei astronautit Neil Armstrongin, Buzz Aldrinin ja Michael Collinsin Kuuhun vuonna 1969.

Useat muutkin yhdysvaltalaisastronautit vierailivat Kuussa ennen Apollo-ohjelman viimeistä lentoa vuonna 1972. Kuuohjelma oli valtava ponnistus, joka työllisti 1960-luvulla yli 400 000 ihmistä Yhdysvalloissa.

Urakan motiivina oli pelko. Neuvostoliitto oli noussut johtoon avaruudessa laukaisemalla ensimmäisen satelliitin Sputnikin vuonna 1957 ja lähettämällä avaruuteen ensimmäisen ihmisen Juri Gagarinin vuonna 1961.

– Apollo-ohjelma oli ehdottomasti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kylmän sodan aikaisen kilpailun lapsi, kertoo Nasan historioitsija Brian C. Odom STT:lle.

Yhdysvaltain avaruusohjelmaansa kaatamat valtavat resurssit kantoivat hedelmää, ja Neuvostoliiton etumatka kurottiin nopeasti umpeen 1960-luvulla.

Vielä puoli vuosisataa myöhemminkin yhdysvaltalaisten kuulennot ovat ihmiskunnan kauimmas kurkottaneita miehitettyjä avaruusmatkoja. 70-luvun jälkeen ihminen ei ole käynyt maapallon kiertorataa kauempana avaruudessa.

Tehtäviä suunnittelevat myös Kiina, Venäjä ja Japani

Yhdysvallat ei ole ainoa Kuusta viime vuosina kiinnostunut valtio. Erilaisia robottiluotaimia Kuuhun ovat lähettämässä muun muassa Kiina, Intia ja Venäjä. Tuorein onnistunut hanke on Kuun maapallolle näkymättömälle puolelle tammikuussa laskeutunut Kiinan Chang'e 4 -luotain.

Venäjä suunnittelee miehitettyä Kuun ohituslentoa aikaisintaan vuodelle 2025 ja kosmonauttien laskeutumista Kuun pinnalle jo vuonna 2030. Venäjän kykyä rahoittaa hankkeita on kuitenkin epäilty.

Miehitettyjä lentoja 2030-luvulla pohtivat myös Kiina ja Japani, mutta ohjelmien rahoitusta ja aikataulua ei ole lyöty lukkoon.

Avaruusmatkailu ei enää ole pelkästään valtioiden leikkikenttää, vaan myös yksityisyrityksillä on siinä roolinsa. Näkyvin on miljardööri Elon Muskin yhtiö SpaceX, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on miehitetty matka Marsiin.

Uuden ajan avaruusmatkailu eroaa merkittävästi kylmän sodan aikaisesta, arvioi Nasan historioitsija Brian C. Odom. Vastakkainasettelun ja kilpailun sijasta avaruutta tutkitaan kansainvälisenä yhteistyönä.

– Planeettojenväliseksi lajiksi kehittyminen edellyttää sitä, että ihmiskunta lähestyy avaruusmatkailua yhteistyön hengessä. Kuuhun palaaminen vuoteen 2024 mennessä ja läsnäolon ylläpito siellä ennen Marsiin jatkamista on mielettömän monimutkaista. Meidän täytyy mennä yhdessä, sanoo Odom.

Kuun kiertoradalle rakennetaan pysyvä tukikohta

Osana Yhdysvaltain Artemis-kuuohjelmaa avaruuteen lähetetään ennen vuotta 2024 komponentteja, joista kootaan Kuun kiertoradalle pysyvä avaruusasema Gateway. Sen on määrä toimia tukikohtana, johon astronautit telakoituvat ja josta he laskeutuvat Kuun pinnalle.

Vaikka Yhdysvallat onkin julistanut matkustavansa Kuuhun jäädäkseen, Gatewayta ei silti asuteta pysyvästi kansainvälisen avaruusasema ISS:n tapaan. Siellä tullaan kuitenkin vierailemaan säännöllisesti.

– Lähetämme miehistöä Gateway-asemalle noin kerran vuodessa yhä pidemmille tehtäville. Ensimmäinen tehtävä vuoteen 2024 mennessä kestää todennäköisesti noin kolme viikkoa, Nasan kuuohjelman tiedottaja Cheryl Warner kertoo.

Warnerin mukaan Gateway lähettää uusimman robotiikan ja tietokonetekniikan avulla tutkimusdataa maapallolle myös silloin, kun miehistöä ei ole paikalla.

Asema on suunniteltu auttamaan sekä avaruuslentäjiä että robottiluotaimia tutkimustyössä. Lisäksi sen on määrä toimia väliasemana astronauteille, jotka suuntaavat tulevaisuudessa vielä kaukaisempaan Marsiin.

Astronautit voivat elää Gateway-asemalla jopa kolme kuukautta, joskin ahtaammissa oloissa kuin ISS-avaruusasemalla. Gatewayn sisätilat ovat noin yksiöasunnon kokoiset, kun taas ISS:llä tilaa on kuuden makuuhuoneen asunnon edestä.

Gateway-aseman rakentamiseen osallistuvat Nasan ohella myös Euroopan avaruusjärjestö ESA, Japanin JAXA, Venäjän Roskosmos sekä Kanadan CSA, eli samat järjestöt, jotka osallistuvat ISS:n pyörittämiseen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt