Muun muassa tällaisia väitteitä ovat vuosikymmenten varrella esittäneet suureen Kuu-huijaukseen uskovat ihmiset:
Stanley Kubrick ohjasi ja kuvasi ihmisen ensimmäiset askeleet Kuussa osana suurta Kuu-huijausta.
Yhdysvaltain lippu liehui, vaikka Kuussa ei tuule.
Tähdet eivät erottuneet kunnolla valokuvissa, joten Kuu-lento oli huijaus.
Artikkelin videolla Neil Armstrong ja Buzz Aldrin pystyttävät Yhdysvaltain lipun Kuuhun heinäkuussa 1969.
Keskustelun Kuu-lennosta salaliittona aloitti vuonna 1976 Bill Keysing omakustannepamfletillaan We Never Went to the Moon: America’s Thirty Billion Dollar Swindle. Sama suomeksi: Me emme koskaan menneet Kuuhun: 30 miljardin dollarin huijaus.
The Guardian -lehti huomauttaa laajassa artikkelissaan, että Keysingin esittelemä salaliittoteoria ja väitetyt todisteet salaliiton puolesta nostavat päätään vuosikymmenestä toiseen etenkin silloin, kun Kuu-huijausta käsitellään uudestaan esimerkiksi elokuvissa tai dokumenteissa.
Tunnetun salaliittoteorian mukaan Kuu-huijauksen ohjasi Stanley Kubrick.
Salaliittoon uskovien mielestä Apollo 11 -lento oli massiivinen huijaus, joka siivitti Yhdysvallat voittoon kilpajuoksussa Kuuhun.
Apollo-ohjelma oli myös kallis. Se maksoi kongressille vuonna 1973 toimitetun laskelman mukaan 25,4 miljardia dollaria, joka vastaisi nykyrahassa yli 140 miljardia dollaria.
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on kumonnut sitkeästi salaliittoteorian toisensa jälkeen.
1. Lippu liehui, vaikka Kuussa ei tuule
Lipun liehumiselta näyttävän liikkeen Nasa on selittänyt seuraavasti:
Kyllä, lippu todella näyttää hulmuavan. Nasan mukaan on kuitenkin tärkeä ymmärtää, että astronautit virittivät lippuun vaijerin, jotta kangas saatiin suoraksi. Vaijerin asentamisen ja tangon heiluttelun vuoksi lippu liikkui ja näytti hulmuavan. Kuun alhainen painovoima vaikutti liikenopeuteen.
Kuun pinnalle asetetun lipun mahdottomaksi tulkitusta hulmuamisesta on kiistelty vuosikymmeniä.
Yhdysvaltain lippu näyttää kuvissa liehuvan tuulessa. Syynä liikkeeseen olivat Apollo 11 -astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin.
2. Kuvissa ei näy tähtiä
Selitys tähtien puuttumiselle on lopulta erittäin yksinkertainen. Astronautit käyttivät Kuun varsin kirkkaalla pinnalla kuvatessaan lyhyttä valotusaikaa. Samaa voi koittaa itse kuvaamalla kirkkaassa paikassa yötaivasta.
Astronauttien käyttämien Hasselblad-kameroiden asetukset olivat valmiiksi sellaiset, että tähtiä ei juuri kuviin tarttunut. Tavoitteena ei edes ollut tähtien kuvaaminen, sillä Armstrong ja Aldrin käyttivät aikansa Kuun tutkimiseen.
Kuu-huijaukseen uskovat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Apollo 11 -kuvissa näy tähtiä. Astronautit menivät Kuuhun kuvaamaan Kuuta, eivät tähtiä.
3. Saappaan jälki ei näytä täsmäävän Neil Armstrongin varusteisiin
Kuun pinnassa kuvattu jalanjälki on ensinnäkin avaruuspuvun ulommaisten saappaiden jättämä. Joskus jälkeä on vertailtu virheellisesti sisäsaappaaseen. Kyseessä ei oikeastaan edes ole Armstrongin jalanjälki. Jalanjälki on nimittäin Buzz Aldrinin jättämä.
Se täsmää niihin ulkosaappaisiin, joiden pohjat näkyvät muun muassa kuvissa, joissa Aldrin on laskeutumassa kuumoduulin tikkaita Kuun pinnalle.
Aldrin jätti saappaanjälkensä Kuun pintaan.
Kuvassa astronautti on jättämässä jälkeä ulkosaappaallaan Kuun pintaan.
4. Miksi varjot osoittavat kuvissa eri suuntiin?
Kyse on perspektiivistä ja kuvan rajaamisesta. Jotta varjojen suuntaa voi tarkastella perusteellisesti, pitää tietää varjon lähtöpiste. Eri suuntiin rajatussa kuvassa langenneet varjot näyttävät laajassa kuvassa asettuvan aivan oikein. Kaukana toisistaan olevat ihmiset ja esineet kurottavat laajassa kuvassa varjoillaan kohti samaa katoamispistettä.
Tämä Armstrongin ottama kuva laskeutumispaikasta on rajattu.
Laajassa kuvassa varjot asettuvat oikein.
5. Joillekin kuville ei ole kuvaajaa – tässä yksi sellainen kuva
Armstrong ja Aldrin kuvasivat toisiaan. Siksi joissakin työaiheissa esiintyy vain toinen astronauteista. Tarkkaan kuvia katsomalla voi huomata toisen astronautin heijastuksen toisen visiirissä. Alla oleva kuva on hyvä esimerkki. Armstrong erottuu selvästi Aldrinin visiirissä.
Armstrong heijastuu Aldrinin (kuvassa) avaruuskypärän visiiristä.
Amerikkalaiset ovat lisäksi muistuttaneet, että ainakin Englanti ja Neuvostoliitto seurasivat lennon etenemistä tarkasti. Ainakin Neuvostoliitto olisi avaruuskilpailun toisena osapuolena puuttunut asiaan, jos kyseessä olisi ollut huijaus.
Apollo-tehtävien aikana Maahan tuotiin yhteensä yli 380 kiloa Kuu-kiviä, joita tutkitaan edelleen. Ne ovat käsinkosketeltavia todisteita ihmisen käynnistä Kuussa. Lukuisat tutkijat ovat päässeet tutustumaan kivenkappaleisiin.
Kuu-lento vaati kaiken lisäksi yhteensä ainakin 400 000 ihmisen työpanosta. Tällaisen joukon pitäminen hiljaisena tai kokonaan tietämättömänä viiden vuosikymmenen ajan olisi käytännössä mahdotonta.