Kohonneita säteily­arvoja: Venäläisen ydin­sukellus­veneen hylky vuotaa Norjan­meren pohjassa – lastina kaksi plutonium­kärkistä ydintorpedoa

rac

Julkaistu:

Venäjä
Norjalais-venäläinen tutkimusryhmä kertoo havainneensa kohonneita säteilyarvoja 30 vuotta sitten uponneen venäläissukellusveneen lähistöllä.
Norjalaiset ja venäläiset tutkijat ovat tehneet yhteisen tutkimusretken Norjanmerelle, jonka pohjassa makaa 30 vuotta sitten uponnut neuvostoliittolainen Komsomolets-ydinsukellusvene.

Retken tuloksena Norjan merentutkimusinstituutti on julkaissut myös ensimmäiset kuvat ja videon hylyltä.
Videolla näkyy vaurioitunut sukellusvene ja sen kaksi kummitusmaista ikkunaa pienen merileväkasvuston peitossa.



Sukellusvene oli ydinkäyttöinen eli se sai voimansa yhdestä ydinreaktorista. Sen lisäksi sukellusveneellä oli lastinaan kaksi ydintorpedoa, joissa oli plutoniumkärjet.

Nyt tuo kaikki on maannut merenpohjassa liki 1 700 metrin syvyydessä vuodesta 1989, jolloin Komsomoletsilla sattui tulipalo ja 42 merimiestä sai surmansa. 27 merimiestä pelastui hyisiltä vesiltä.

Norjalaistutkijoiden mukaan alustavat tulokset viittaavat siihen, että sukellusveneeltä vuotaa radioaktiivisia aineita meriveteen.

Sukellusveneen reaktorin lähellä olleesta tuuletusluukusta otetusta näytteestä mitatut arvot ovat tutkijoiden mukaan 100 000 kertaa korkeammat kuin normaalissa merivedessä. Kahdessa muussa näytteessä ei alustavan tutkimuksen mukaan havaittu kuitenkaan mitään poikkeavaa.

– Tulokset ovat alustavia. Tutkimme näytteet tarkemmin, kun pääsemme kotiin. Olemme löytäneet täältä cesium-tasoja, joiden mukaan litraa kohti on 100 becquereliä, sanoi tutkija Hilde Elise Heldal Norjan merentutkimusinstituutista Norjan TV2:n mukaan.

Heldalin mukaan kohonneet säteilyarvot eivät kuitenkaan ole sellaisia, että muodostaisivat uhkaa Norjanmeren kalastuselinkeinolle.


Laboratorionjohtaja Maarit Muikku Säteilyturvakeskukselta yhtyy norjalaisten arvioon siitä, etteivät mitatut arvot vaikuta huolestuttavilta muuten kuin paikallisesti.

– Mitattu arvo on erittäin korkea paikallisesti, mutta sen vaikutus jää myös hyvin paikalliseksi. Cesium liukenee meriveteen ja laimenee siten nopeasti eikä ole oletettavissa, että se leviäisi laajalle, Muikku sanoi IS:lle.

Muikun mukaan nyt mitattuja säteilyarvoja voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, kuinka paljon meillä nykyisin sallitaan kaupassa myytäville luonnontuotteille becquerelejä.

– Sallittu määrä on 600 becquereliä kilossa, joten nyt Norjanmerellä mitatussa näytteessä cesiumia oli siis alle sen, Muikku kuvailee.

Muikun mukaan vaikuttaa siltä, että mitatut cesium-pitoisuudet ovat peräisin sukellusveneen reaktorista, sillä ainakaan julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tutkijat eivät olisi löytäneet viitteitä torpedojen ydinkärkien vaurioitumisesta eli plutoniumvuodosta.

– On erittäin hyvä, että he tarkkailevat tilannetta jatkuvasti. He ovat varmasti huolissaan myös plutoniumista, sillä se käyttäytyy ympäristössä eri tavalla kuin cesium, Muikku huomautti.


Norjalaistutkijat pelkäävät, että ajan kuluessa ruostuminen ja mahdolliset meriveden aiheuttamat reaktiot voivat johtaa hylyn ja ydintorpedojen vaurioitumiseen.

Pelkona on, että hylyltä mahdollisesti vapautuva plutonium lähtisi liikkeelle merivirtojen mukana ja saattaisi saastuttaa Norjanmeren kalakantoja.

Toistaiseksi hylyn uppoamispaikalla olevat merivedet eivät ole sekoittuneet pystysuunnassa pintavesiin, mutta tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa muutoksia merivirtojen käyttäytymiseen.

Barents Oberver -lehden mukaan Komsomoletsin kahdessa ydintorpedossa on plutoniumkärjet. Kummassakin on noin kolme kiloa plutonium-239:ää.

Etukäteen norjalaistutkijat kertoivat, että retken yhtenä tavoitteena on selvittää, ovatko alueella mitatut kohonneet säteilyarvot peräisin nimenomaan Komosmoletsilta. Toinen vaihtoehto olisi, että ne ovat ainakin osittain peräisin esimerkiksi aiemmista ydinkokeista.

Retkikunta otti näytteitä sekä merivedestä että merenpohjasta. Jatkotutkimuksissa on mahdollista selvittää esimerkiksi se, millaisia säteilyarvoja on merenpohjasta otetun näytteen pintakerroksessa ja syvemmissä kerroksissa.

Tutkimusryhmä käytti Ægir 6000-nimellä kulkevaa miehittämätöntä kauko-ohjattua sukelluslaitetta, joka pystyy ottamaan näytteitä ja kuvaamaan kohdettaan.

Aiempina vuosina venäläiset tutkijaryhmät ovat raportoineet jo lievästi kohonneista säteilyarvoista hylyn läheisyydessä. Esimerkiksi vuosina 1991–93 tutkijat havaitsivat kohonneita cesium-137-pitoituuksia lähistön merivedessä.

Komsomolets-ydinsukellusveneellä syttyi tulipalo 7. huhtikuuta 1989, kun alus oli sukelluksissa noin 1 250 metrin syvyydessä. Se pyrki nopeasti pintaan ja ehti lähettää hätäsignaalin. Miehistö yritti sammuttaa tulipaloa ja sai ydinreaktorin sammutettua, mutta alus upposi kuitenkin.

Suurin osa miehistöstä pääsi pelastautumaan aluksesta ulos, mutta he joutuivat odottamaan kylmässä vedessä liian kauan pelastajia. Aluksella oli yhteensä 69 hengen miehistö, joista 42 menehtyi ja 27 selvisi elossa. Menehtyneistä suurin osa kuoli hypotermiaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt