Paluu Kuuhun on jo valmisteilla – mutta kuka ehtii ensin? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Paluu Kuuhun on jo valmisteilla – mutta kuka ehtii ensin?

Kuvituskuva

Seuraava avaruusmatkailija Kuussa voi olla kiinalainen – ellei Yhdysvaltain uusi kuuohjelma Artemis pääse vauhtiin.

Julkaistu: 14.7.2019 6:00

Apollo-ohjelma päättyi viimeiseen kuulentoon vuonna 1972, mutta uusi kuukilpa on jo käynnissä. Ihminen saattaa astua Kuun pinnalle jälleen ensi vuosikymmenellä.

Kuka voittaa kisan? Sekä Yhdysvalloilla että Kiinalla on omat kunnianhimoiset kuuohjelmansa.

Kiinan avaruushankkeet ovat edistyneet reipasta vauhtia. Viime tammikuussa Kiina onnistui tekemään pehmeän laskun Kuun pimeälle puolelle Chang’e 4 -luotaimella. Sen mukana oli pieni kuukulkija Yutu 2. Seuraavat Chang’e-luotaimet on suunniteltu tuomaan Kuun pinnalta näytteitä takaisin Maahan.

Läntiset asiantuntijat arvioivat, että Kiina saattaa hyvinkin lyödä amerikkalaiset ja lähettää vaikkapa naisen Kuuhun. Kommunistisen järjestelmän etu Yhdysvaltoihin nähden on se, ettei hallitus vaihdu – näin Kiinan avaruushankkeet ovat pitkäjänteisiä eivätkä ne riipu poliittisista tuulista. Kiinassa toimitaan kuitenkin viisivuotissuunnitelmien mukaisesti, eikä vuonna 2025 päättyvässä suunnitelmassa ole mainittu miehitettyä kuulentoa. Vuosien 2026–2030-suunnitelmaan se saattaa hyvinkin tulla, tai sitä seuraavaan.

Kiinalla on jo kokemusta miehitetyistä avaruuslennoista Maan kiertoradalle. Taikonautti Wang Yaping oli mukana Shenzhou X -aluksen lennolla kesällä 2013.

Kiinalla on jo kokemusta miehitetyistä avaruuslennoista Maan kiertoradalle. Taikonautti Wang Yaping oli mukana Shenzhou X -aluksen lennolla kesällä 2013.

Vuonna 2013 Chang'e 3 oli Kiinan ensimmäinen luotain, joka onnistui laskeutumaan Kuuhun.

Vuonna 2013 Chang'e 3 oli Kiinan ensimmäinen luotain, joka onnistui laskeutumaan Kuuhun.

Kiinan avaruushallinnon julkaisema kuva Kuun maahan näkymättömältä puolelta, jonne Chang'e-4-luotain onnistui laskeutumaan tammikuussa.

Kiinan avaruushallinnon julkaisema kuva Kuun maahan näkymättömältä puolelta, jonne Chang'e-4-luotain onnistui laskeutumaan tammikuussa.

Varapresidentti Mike Pence asetti viime maaliskuussa Nasalle tavoitteen lähettää astronautteja Kuuhun vuoteen 2024 mennessä. Aikataulu on erittäin vaativa, ja siihen kuuluu tukikohdan rakentaminen Kuuhun jo vuonna 2028.

Nasan uuden Artemis-kuuohjelman laskeutumisalue on jo mietitty valmiiksi.

– Me tiedämme, että eteläisellä napa-alueella on jäätä, ja siellä voi kiertoratahavaintojen perusteella olla runsaasti myös muita luonnonvaroja. Se on täysin tutkimaton maailma, sanoi Nasan tieteellisten tutkimusohjelmien johtajistoon kuuluva Steven Clarke viime keväänä.

– Etelänapa on kaukana päiväntasaajan alueella sijaitsevista Apollo-ohjelman laskeutumispaikoista, joten se tarjoaa meille uuden haasteen ja uuden tutkimusympäristön, kun me rakennamme kykyjä matkustaa entistä kauemmas avaruuteen.

Vesijään esiintyminen on elintärkeää Kuuhun perustettavan pysyvän tukikohdan kannalta. Vettä tarvitaan juomavedeksi, erilaisten laitteiden jäähdytykseen sekä rakettipolttoaineen valmistukseen.

Artemis-ohjelmaa varten Nasa on suunnitellut uuden Space Launch System (SLS) -kantoraketin ja Orion-kapselin, jossa on tilat neljälle astronautille. Kuulennolla käytettävän huoltomoduulin rakentaa Euroopan avaruusjärjestö Esa.

Nasalla on jo pitkälle menevät suunnitelmat Yhdysvaltain paluusta Kuuhun. Havainnekuva Artemis-ohjelman kuulennosta.

Nasalla on jo pitkälle menevät suunnitelmat Yhdysvaltain paluusta Kuuhun. Havainnekuva Artemis-ohjelman kuulennosta.

Space Launch System -kantoraketin kehitystyö ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Havainnekuva.

Space Launch System -kantoraketin kehitystyö ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Havainnekuva.

Ohjelman ensimmäinen lento Artemis 1 on miehittämätön missio Kuun kiertoradalle, ja Nasan on määrä toteuttaa se jo ensi vuonna.

Ongelma on kuitenkin siinä, ettei miljardien dollarien SLS-kantoraketti ole vielä valmis, vaan kehitystyö on ajautunut vaikeuksiin. Siksi Nasa joutunee turvautumaan kaupallisen yhtiön kantorakettiin ainakin ensimmäisellä Artemis-lennolla.

Miljardööri Elon Muskin avaruusyhtiö SpaceX testasi hiljattain raskasta Falcon Heavy -kantorakettiaan, joka soveltuisi kuulentoon. Artemis 1:n laukaisua saattaa kuitenkin lykätä se, ettei kuumatkaa varten suunniteltu Orion-kapseli sovi suoraan Falcon Heavyyn. Orionin asentaminen Falcon Heavyn hyötykuormaksi vaatisi runsaasti suunnittelu- ja insinöörityötä.

Falcon Heavy -alusta kuljettaneet, uudelleenkäytettävät kantoraketit laskeutuivat takaisin maahan testilennolta huhtikuussa.

Falcon Heavy -alusta kuljettaneet, uudelleenkäytettävät kantoraketit laskeutuivat takaisin maahan testilennolta huhtikuussa.

Myös Venäjällä on oma kuuohjelmansa. Taloudellisesti ja teknisesti Venäjä ei kuitenkaan pysty miehitettyihin kuulentoihin vielä pitkään aikaan. Avaruusyhtiö Roskosmosin lähivuosien suunnitelmissa on laskeutujan lähettäminen Kuuhun vuonna 2021.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta