Kuulennon jälkeen Armstrongista tuli erakko, Aldrin masentui

Julkaistu:

Avaruusohjelma ja onnistunut kuulento mullistivat Apollo 11:n astronauttien elämän.
Apollo 11:n astronauteista Buzz Aldrin ja Michael Collins ovat vielä suhteellisen hyvissä voimissa. Neil Armstrong kuoli 82-vuotiaana sydänsairauteen elokuussa 2012.

Kuumatkan jälkeen kukaan kolmesta ei tehnyt enää uutta avaruuslentoa – motivaatio ja nälkä hiipuivat. Miten he olisivat voineet nousta vielä huikeampiin saavutuksiin?

Armstrong oli kolmikosta se, joka vetäytyi julkisuudesta mieluummin kuin paistatteli siinä, vaikka häntä pidetään yhtenä ihmiskunnan suurimmista sankareista. Armstrong muutti perheensä kanssa asumaan maatilalle Ohioon. Lähiomaiset ovat kuvailleet ensimmäistä ihmistä Kuussa ”vastahakoiseksi amerikkalaiseksi sankariksi”, mutta on häntä luonnehdittu myös ”erakkojen erakoksi”.

Collins kuvasi maalle muuttanutta Armstrongia ”ritariksi, joka vetäytyi linnaansa ja nosti laskusillan ylös.” Luettuaan kuvauksen Armstrong vastasi: hänen tietääkseen juuri kaupunkien asukkailla on elämässään eniten ongelmia, ei maaseudun.


Armstrong ilmoitti pian Apollo 11:n lennon jälkeen, ettei hän aikonut enää lentää avaruuteen. Hän erosi Nasasta vuonna 1971 ja siirtyi liike-elämän palvelukseen, ensin tiedotustehtäviin ja sitten hallitusammattilaiseksi muun muassa Gates Learjet -lentokoneyhtiöön.

Monet korkeakoulut houkuttelivat Armstrongia opettajaksi. Hän valitsi Cincinnatin yliopiston Ohiossa ja opetti siellä professorin virassa muun muassa lentokonesuunnittelua ja koelentojen mekaniikkaa. Häntä pidettiin hyvänä opettajana mutta ankarana arvosanojen antajana.

 

Emme olleet siellä mietiskelemässä. Olimme siellä saadaksemme asioita tehdyksi. Niinpä siis teimme töitä.

Armstrongin ja Aldrinin jalanjäljet Kuussa säilyvät todennäköisesti tuhansia tai jopa miljoonia vuosia, sillä kiertolaisellamme ei ole kaasukehää. Eräässä tilaisuudessa Armstrongilta kysyttiin, mitä hän siitä ajatteli.

– Jotenkin minä toivon, että eräänä päivänä joku lentää sinne ylös ja pyyhkii ne pois.


Armstrong oli loppuun asti insinööri – tasainen, konstailematon ja tekninen ihminen, joka ei korostanut tunteita. Viimeisen haastattelunsa Armstrong antoi Australiassa alkuvuodesta 2012. Siinä häneltä kysyttiin, millaista Kuun pinnalla oli.

– Se oli erityistä ja ikimuistoista, mutta tämä tunne kesti vain hetken, koska meillä oli työtä tehtävänä. Emme olleet siellä mietiskelemässä. Olimme siellä saadaksemme asioita tehdyksi. Niinpä siis teimme töitä.

Avioliitossa Armstrong oli kaksi kertaa. Hänen poikansa Eric ja Mark ovat ohjelmistoinsinöörejä. Tytär Karen kuoli pikkulapsena aivokasvaimeen, jota ei voitu leikata.

Aldrin palasi kuulennon jälkeen ilmavoimiin koelentokeskuksen johtajaksi ja jäi eläkkeelle everstinä vuonna 1971.

Kuulennon tuoma kuuluisuus oli Aldrinille raskas taakka, ja se johti avioeroon vuonna 1974 – Buzz ja Joan Aldrin eivät kumpikaan kyenneet sopeutumaan valtavaan julkisuusrumbaan. Buzz kärsi masennuksesta ja alkoholismista ja ajautui välillä elättämään itseään käytettyjen autojen kauppiaana. Selviä kausia seurasivat pitkät ryyppyputket, kunnes hän lopulta pääsi kokonaan eroon viinasta lokakuussa 1978.

Joanin jälkeen Aldrinilla oli vielä kaksi puolisoa, mutta kumpikin avioliitto päättyi eroon.


Aldrin on värikäs ja särmikäs persoona. Vuonna 2002 hän joutui salaliittoteoreetikko Bart Sibrelin virittämään ansaan ja tahtomattaan kuvausryhmän eteen. Sibrel vaati Aldrinia vannomaan Raamattu kourassa, etteivät kuulennot olleet huijausta. Seurasi lyhyt yhteenotto, jonka päätteeksi Aldrin iski Sibreliä nyrkillä leukaan. Pahoinpitely ei kuitenkaan johtanut syytteeseen.

Aldrin kiertää yhä maataan ja maailmaa haluttuna luennoitsijana. Suomessa hän vieraili marraskuussa 2012.

Collins jäi pois Nasasta jo tammikuussa 1970, kun hänet kutsuttiin Yhdysvaltain apulaisulkoministeriksi vastuualueenaan tiedotus. Seuraavana vuonna Smithsonian-instituutti palkkasi hänet vastaamaan Washingtonin uuden ilmailu- ja avaruusmuseon rakentamisesta. Presidentti Gerald Ford avasi museon juhlallisesti yhdessä Collinsin kanssa heinäkuussa 1976, etuajassa ja alle budjetin. 1980-luvulla Collins työskenteli ilmailu- ja puolustusteollisuudessa.

Collins on ollut Apollo 11:n unohdettu sankari, tarinan kolmas pyörä. Ilman hänen panostaan kuulento ei kuitenkaan olisi onnistunut.

Apollo 11:n 50-vuotisjuhlien lähestyessä Collins on vastaillut yleisön kysymyksiin Twitterissä. Eräs twiittaaja kysyi astronautilta, lentäisikö hän uudelleen Kuuhun jos saisi tilaisuuden.

– En. Lentäisin Marsiin, Collins vastasi lyhyesti.

Myös Aldrin kannattaa lämpimästi ihmiskunnan siirtymistä muualle aurinkokuntaan. Hänen mukaansa Kuu ei ole määränpää vaan pikemminkin lähtöpiste matkoille, jotka johtavat Marsin asuttamiseen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt