Tuntematon mies teki kesken lounaan Minna Eväsojalle hämmentävän ehdotuksen, ja se kertoo paljon naisten roolista Japanissa

Julkaistu:

Useita vuosia Japanissa asunut tutkija Minna Eväsoja uskoo, että japanilaisiin naisiin suhtaudutaan yhä objekteina, yhteiskuntaluokkaan katsomatta.
Merkkilaukkuja, näyttäviä vaatteita, silmiinpistävän kalliita asuja... Kun Minna Eväsoja liikkui Koben ja Takarazukan yliopistoissa Japanissa 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa, hän kiinnitti huomiota nuorten opiskelijanaisten pukeutumiseen.

Näky poikkesi suomalaisista kampuksista huomattavasti – naisopiskelijoita ei juuri näkynyt käyskentelevän yliopistolla verkkareissa ja kirpputorivaatteissa.

Syy opiskelijoiden varakkaaseen olemukseen alkoi pian hahmottua nuorelle tutkijalle. Kesken yliopistolounaan, tuntematon mies lähestyi Eväsojaa ja kysyi voisiko tämä alkaa miehelle tyttöystäväksi.

Toinen ja useampikin mies ehdottivat, olisiko hän kiinnostunut työskentelemään ja tienaamaan rahaa erilaisissa treffipalveluissa.

– Törmäsin hyvin suoriin ehdotuksiin. Kaikkea ehdotettiin, ihan avoimesti ja häpeilemättä, ja se aina hämmästytti minua, Eväsoja naurahtaa.

Ehdotuksia oli vaikeaa pitää kuitenkaan loukkaavina, sillä ne ovat Japanissa niin tavallisia. Moni opiskelija tienaa taskurahaa tarjoamalla seuralaispalveluita.

– Palveluiden käyttäminen ei ole tabu. Kaikki tietävät siitä ja siinä ei ole mitään salailtavaa.

Japanissa seurasta maksaminen ei tarkoita automaattisesti prostituutiota. Maassa ovat äärimmäisen suosittuja palvelut, joissa tarjotaan vain yhdessä vietettyä aikaa – kahvittelua, kädestä pitelyä tai vaikka kivi-sakset-paperi -pelin pelaamista

Toki palveluita on erilaisia, ja osa johtaa tapailua pidemmälle. Palveluiden eri muodot ja asteet ovat usein hinnoiteltu erikseen.


Myös baarit, missä asiakkaista huolehtivat ”emännät” ovat yleinen ilmiö suurkaupunkien yöelämässä. Ja koulutyttöjä – niitä japanilaiset tunnetusti rakastavat. Kouluasut eivät ole vieras näky niin tyttöbändin esiintymisasuna kuin aikuisen kadulla käyttäminä vaatteina.

Eikä ilmiö rajaudu ainoastaan vaatteisiin. Yleisestikin Japani on roolileikkejä ja niihin liittyviä alakulttuureja rakastavan luvattu maa.

– Roolitus voi olla pakopaikka todellisuudesta. Sitä kautta etsitään irtiottoa arkeen: se voi tapahtua tyttöystäväpalveluiden kautta tai muuten, Eväsoja avaa.

Kontrasti kotimaahan tuntui hänestä välillä erikoiselta: vaikka Suomessa ollaan avoimia ja käydään esimerkiksi alasti saunassa yhdessä, on Eväsojan mukaan suomalaisilla kuitenkin paljon enemmän rajoja kanssakäymisen suhteen.

Japani vaikuttaa ulkopuoliselle Suomea muodollisemmalta maalta, mutta pinnan alta löytyivät keskeiset kulttuurierot.

– Japanissa on hyvin ehdottomat ja muodolliset sosiaalisen kanssakäymisen normit, mutta kuitenkin sisällä voi piillä täysi estottomuus. Se kahtiajako oli minulle hyvin hämmentävää.

Japanin-vuosiensa jälkeen Eväsoja on valmistunut filosofian tohtoriksi, toiminut professorina Helsingin yliopistossa sekä työskennellyt Suomen Akatemian tutkijana. Hän on julkaissut myös useita Japanin kulttuuriin pureutuvia kirjoja.

Maassa asuessaan ja tutkimuksessaan Eväsoja on päässyt kurkistamaan siihen, millaista Japanissa on olla nainen.


Samaan aikaan kun Japani vaikuttaa erikoisten seksuaalisten fantasioiden toteuttamisen mekalta, on naisen asema monimutkainen ja kaukana tasa-arvoisesta.

Oli kyseessä sitten koulutyttöroolileikki, tyttöystäväpalvelu tai normaali kanssakäyminen yliopistolla, yhteistä naisille on usein yksi rooli. Eväsojan mukaan etenkin nuoret naiset ovat vääjäämättä, ja tilanteesta riippumatta, usein katseen kohteina ja eräänlaisina objekteina.

Mieheen verrattuna tasavertaisen aseman saavuttaminen on haastavaa, sillä asenteet ovat juurtuneet niin syvälle maan kulttuuriin.

Jo avioliitto itsessään on Japanissa hyvin erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi seuralaispalveluita käyttävät runsaasti myös avioliitossa olevat, etenkin miehet.

– Japanissa avioliitto käsitteenä voi olla hyvin toisen tyyppinen kuin meillä Suomessa: se on ennen kaikkea sopimus. Ja sen sopimuksen lisäksi voi olla muita suhteita ilman, että se on mitenkään paheksuttavaa. Se on aika tavallista, etenkin miehillä.

Miehillä elämä on muutoinkin monella tapaa vapaampaa.


Koulutetut ja korkeat virka-asemat ovat Japanissa yhä hyvin miesvaltaisia. Uran rakentaminen on naisille haasteellista, sillä Japanissa ei ole tarjolla Suomen kaltaista päivähoitoa lapsille.

– Ennen kunnollista päivähoitojärjestelmää en usko, että naiset pystyvät osallistumaan täysvaltaisesti työelämään.

Yhden harhaluulon Eväsoja haluaa korjata: sen, että japanilaisilla naisilla ei olisi valtaa. Nainen saattaa olla taloudellisissa päätöksissä usein perheen pää.

– Nainen saattaa antaa miehelle viikkorahaa ja ”hyvällä vaimolla” on taloudellista silmää. Rahaa täytyy osata säästää, kun koulutus ja terveydenhuolto maksavat.

Naisen asema myös muuttuu iän myötä, mikä voi tutkijan mukaan olla vapauttavaa.

– Kun nainen tulee keski-ikään, ei ole enää niin tiukkaa sosiaalista normistoa siitä, miten pitäisi naisena käyttäytyä tietyssä tilanteissa. Avioliiton ja lasten syntymän jälkeen nainen voi vihdoin tuntea olevansa vahva ja vapaa elämään oman näköistä elämää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt