Hongkongin mielenosoitukset eivät laannu – kiistellystä laista leimahtaneiden protestien taustalla on pelko

rac

Julkaistu:

Muun muassa huoli Hongkongin autonomiasta, demokratiakehityksen pysähtyminen ja
Hongkongissa mielenosoittajat saivat maanantai-iltana vallattua pariksi tunniksi lainsäädäntöneuvoston rakennuksen. Naamioituneet protestoijat poistuivat paikalta ennen kuin poliisi ehti heitä häätää.


Poliisi käytti kuitenkin rakennuksen ulkopuolella kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan. Lisäksi aiemmin maanantaina mellakkapoliisi pamputti mielenosoittajia ja suihkutti heitä pippurisumutteella.

South China Morning Postin mukaan kello 23 jälkeen sairaalahoitoa oli saanut 38 miestä ja 16 naista. Sairaalaviranomaiset eivät tarkentaneet, kuinka moni hoitoa saaneista oli saanut vammoja juuri mielenosoituksissa. Aiemmin päivällä 13 poliisin kerrottiin joutuneen sairaalaan, kun he olivat saaneet päällensä ”tuntematonta nestettä”.


Luovutuslaki käynnisti mielenosoitukset

Hongkongissa pidettiin jo viime keväänä mielenosoituksia kiisteltyä luovutuslakia vastaan. Laki olisi sallinut rikoksesta epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan. Kriitikoiden mukaan laki olisi sallinut teoriassa myös liikemiesten, Hongkongissa asuvien ulkomaalaisten ja jopa turistien luovutukset Kiinaan, BBC kertoo.

Hongkongin erityisasemasta sovittiin vuonna 1997, kun Britannia palautti alueen hallinnan Kiinalle. Ehtona oli ”yksi maa, kaksi järjestelmää”. Hongkongille luvattiin ”pitkälle viety autonomia, lukuun ottamatta kansainvälisiä- ja puolustusasioita” 50 vuodeksi, BBC avaa.


Mielenosoittajat ovat tulkinneet luovutuslain tarkoittavan loppua Hongkongin itsenäiselle asemalle ja sitovan alueen tiukemmin Manner-Kiinaan. Hallituksen mukaan laki olisi koskenut vain vakavista rikoksista epäiltyjen eikä poliittisista tai uskonnollisista rikoksista epäiltyjen luovuttamista. Lisäksi hallitus vakuutti, että hongkongilaisen tuomarin on hyväksyttävä henkilön luovutus. Mutta myös tuomarit ovat kritisoineet lakia peläten, että se vaikuttaa heidän riippumattomuuteensa.

Protestit yltyivät kesäkuun puolivälissä ja kärjistyivät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi mielenosoittajien ja poliisin välillä. Yli 70 ihmisen, joukossa mielenosoittajien lisäksi poliiseja ja toimittajia, kerrotaan loukkaantuneen 12. päivän mielenosoituksissa.

Mielenosoitukset ovat laajentuneet aluehallinnon vastaisiksi protesteiksi ja esimerkiksi aluejohtaja Carrie Lamin eroa vaaditaan sekä puolueetonta tutkintaa kesäkuun 12. päivän protesteissa tapahtuneesta poliisiväkivallasta.


Edellisistä laajoista mielenosoituksista 5 vuotta

Lam on jo hyllyttänyt luovutuslain ja lakialoite kumoutuu ainakin toistaiseksi ensi kuun lopussa. Protestit eivät kuitenkaan ole hiipumassa. Yksi syy on, että suuri osa mielenosoittajista on teinejä tai parikymppisiä yliopisto-opiskelijoita, joilla on kesäloma koulusta, CNN uutisoi. Nuoria poliisin käytös ja hallituksen sekä Manner-Kiinaa tukevien päättäjien käytös raivostuttaa.

Monella mielenosoittajalla on myös aiempaa kokemusta laajoista protesteista. Edellisen kerran Hongkongissa osoitettiin laajasti mieltä syksyllä 2014 niin sanotuissa sateenvarjoprotesteissa.


Mielenosoittajat vaativat demokratiaa ja kritisoivat sitä, ettei Hongkongin aluejohtajaa valita vapaissa vaaleissa. Protestien nimi tuli siitä, että mielenosoittajat käyttivät sateenvarjoja suojautuakseen poliisin suihkuttamalta pippurisumutteelta.


CNN:n mukaan vuoden 2014 protesteja leimasi toiveikkuus siitä, että hallitus toteuttaisi lupauksensa demokratian lisäämisestä. Tämän vuoden protesteissa hallitus yritetään pakottaa toteuttamaan lupauksensa.

Taustalla vaikuttaa myös monelle nuorelle synkältä näyttävä tulevaisuus: kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa ja asuntojen hinnat ja elinkustannukset nousevat.

Kiinan vaikutusvalta kasvanut

Ilmankin luovutuslakia Manner-Kiinan vaikutuksen Hongkongin nauttimiin erityisvapauksiin nähdään kasvaneen. Esimerkiksi vuonna 2015 kiinalaista politiikkaa käsitelleisiin juorukirjoihin yhdistetyt viisi henkilöä katosivat. Ainakin yksi siepattiin ilmeisesti Hongkongista ja vietiin Manner-Kiinaan, The New York Times kertoo.

Viime vuonna Hongkong puolestaan karkotti arvostetun talouslehti Financial Timesin toimittajan, joka oli isännöinyt keskustelutilaisuutta, jossa aktivisti oli vaatinut Hongkongin eroa Kiinasta.


Huolena on, mitä Hongkongille tapahtuu, kun erityisaseman takaava laki vanhenee vuonna 2047.