Arja Paanasen kommentti: Kiviä lentää ikkunaan Moskovasta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Arja Paanasen kommentti: Kiviä lentää ikkunaan Moskovasta

Kuvituskuva
Julkaistu: 29.6.2019 11:11

Tarvittiin vain viiden vuoden mittainen erolla uhkailu ja jäsenmaksuilla kiristäminen, niin johan Venäjän tahtoon taivuttiin! kirjoittaa Arja Paananen.

”Venäjän johtoeliitin saama viesti kuuluu seuraavasti: kova linja tuottaa tulosta. Jos Venäjä jatkaa taipumatonta linjaansa myös muissa kysymyksissä, sanktiot murentuvat ja uusia menestymisiä tulee.”

Tähän sitaattiin tiivistyy oikeastaan kaikki se, mitä Venäjä itse ajattelee ja mitä koko muu maailma saa pelätä tulevaisuudessa sen vuoksi, että Venäjän annettiin palata Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) täysivaltaiseksi jäseneksi.

Vaikka Euroopan neuvosto (EN) on ihmisoikeusjärjestö, Moskovassa ei iloittu suinkaan siitä, että nyt alkaisivat ihmisoikeudet parantua Venäjällä.

Moskovassa riemuittiin sen sijaan avoimesti siitä, että Venäjä on pakottanut Euroopan ottamaan ensimmäisen askeleen kohti Krimin tunnustamista venäläiseksi.

Sillä juuri näin asia Venäjällä nähdään. Ja juuri näin Venäjän johto haluaa asian esittää kansalleen, jotta Vladimir Putinin hiipunut suosio lähtisi taas nousuun.

Saavat sitten Suomi ja muut Venäjän paluuta hyväksymässä olleet maat selitellä, että kyse oli vain halusta taata tavallisille venäläisille pääsy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen eikä sillä ole Krimin tunnustamisen kanssa mitään tekemistä.

Fakta kuitenkin on, että Venäjän äänioikeutta Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa rajoitettiin 2014 Krimin kaappauksen vuoksi. Ja nyt Venäjä sai palata takaisin tekemättä myönnytyksiä Ukrainalle. Tarvittiin vain viiden vuoden mittainen erolla uhkailu ja jäsenmaksuilla kiristäminen, niin johan Venäjän tahtoon taivuttiin!

Fakta kuitenkin on, että Venäjän äänioikeutta Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa rajoitettiin 2014 Krimin kaappauksen vuoksi.

Kolumnin alussa oleva sitaatti on peräisin Kremlin-mieliseltä politiikantutkijalta Sergei Markovilta. Markov ylisti Eho Moskvy -radiolle, kuinka paluu Euroopan neuvostoon todistaa Venäjän kovan linjan toimivuudesta.

– Tämä on ensimmäinen kerta, ennakkotapaus, kun sanktiot poistetaan täysin, vaikka Venäjä ei taipunut mihinkään myönnytyksiin, Markov riemuitsi.

Venäjä esitteli kovaa linjaansa myös siten, että se lähetti Strasbourgin PACE-kokoukseen neljä EU:n henkilöpakotelistalla olevaa edustajaa: Igor Lebedevin, Leonid Kalashnikovin, Svetlana Zhurovan ja Leonid Slutskin. Heidät hyväksyttiin – ja taas Venäjä pääsi tekemään pilkkaa Ukrainan kustannuksella.

Kaiken lisäksi Venäjä yritti saada Slutskin PACE:n varapuheenjohtajaksi, mutta hanke kaatui äänestyksessä. Tassille Slutski toisteli Markovin tavoin tulkintaa, että nyt oli otettu merkittävä askel kohti Krimin tunnustamista osaksi Venäjää.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) piti Slutskin kommenttia kuitenkin vain yhden venäläisedustajan mielipiteenä. STT:lle Kiljunen moitti Slutskin lausunnon olleen ”luonteeltaan kivien heittämistä ikkunaan”.

Huhtikuussa 2020 PACE odottaa saavansa raportin, kuinka Venäjä on noudattanut sille nyt annettuja kehotuksia mm. ukrainalaisten merisotilaiden vapauttamisesta, MH17-lennon alasampumisen ja Boris Nemtsovin murhan tutkinnasta sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.

Venäjän yhteistyöhalusta kertoo paljon, että maan kontolla on yli 1 500 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöstä, joita se ei ole pannut täytäntöön.

Venäjän yhteistyöhalusta kertoo paljon, että maan kontolla on yli 1 500 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöstä, joita se ei ole pannut täytäntöön. 2015 Venäjä sääti jopa lain, jonka nojalla se voi kieltäytyä noudattamasta EIT:n tuomioita.

Onkin epäselvää, mitä Euroopan neuvosto voisi enää tehdä Venäjälle, vaikka se toimisi kuinka väärin tahansa.

Mutta onhan meillä sentään Kimmo Kiljunen. Hän pystynee torumaan Venäjää jatkossa vielä vähän pontevammin sanankääntein kivien heittelystä.

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien Venäjään erikoistunut erikoistoimittaja.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta