Näin USA:n ja Iranin suhde kiristyi räjähdysherkäksi – suomalais­asiantuntija kertoo Trumpin viileän teknisestä pelistä

rac

Julkaistu:

Uhittelu
Kuinka paljon Iranin ja Yhdysvaltain väliset suhteet voivat vielä kiristyä? Ja mitä tarvitaan, jotta tilanne ratkeaisi?
Tankkeri-iskut, Yhdysvaltain lennokin pudottaminen ja kyberhyökkäykset ovat kiristäneet Iranin ja Yhdysvaltain välejä viime viikot. Lähi-idän tilannetta on kuvailtu räjähdysherkäksi.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola analysoi, ettei tilanteen eskaloituminen olisi hyödyksi sen paremmin Iranille kuin Yhdysvalloillekaan.

Hän pitää epätodennäköisenä, että Yhdysvallat aloittaisi täysmittaisen maasodan Iranissa.

– Yhdysvalloilla ei ole tällä hetkellä alueella laajaan maasotaan tarvittavia joukkoja. Bahrainissa on yksi Yhdysvaltain laivasto ja se soveltuu rajoitettuun, pääosin risteilyohjuksilla tapahtuvaan iskuun.
  • Yllä olevalla ISTV:n videolla Donald Trumpin neuvonantaja John Bolton varoittaa Irania

Viimeaikaiset tapahtumat ovat signalointipeliä, missä vastustajalle vilautellaan yhä isompaa ja terävämpää sapelia osoitukseksi iskukyvystä.

Yhdysvaltain tiedustelulennokkien alasampuminen kiistanalaisessa tilanteessa on viesti Iranilta Yhdysvalloille siitä, että sillä on kyky eskaloida tilannetta hyvin rajulla tavalla.

Yhdysvallat puolestaan viestitti, että se harkitsee rajoitettujen iskujen tekemistä Iraniin.

– Signaali lähetettiin, eli kerrottiin Iranille, mikä seuraava askel voisi olla, ja sitten otettiin tavallaan takaisin ja puhuttiin kyber­iskusta, Aaltola sanoo.


The Washington Post kertoi lauantaina, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vetäytyi viime hetkellä perinteisistä iskuista Irania vastaan, mutta hyväksyi maan sotilastietojärjestelmiin kohdistuvan kyberhyökkäyksen.

Aaltolan mukaan se riittää viestittämään, että Yhdysvalloilla on käytössään hybridikeinoja ja laaja valikoima erilaisia kybervälineitä.

Aaltola sanoo, että todennäköisimmin Yhdysvallat käyttää yhä kovempia sanktioita ja kyberiskuja Irania vastaan.

– Härnätään Irania siellä, missä Irania voidaan härnätä. Yhdysvallat voi iskeä Iraniin rajoitetusti milloin tahansa, mutta en usko, että Yhdysvaltojen intressissä on viedä tilannetta sodan partaalle.

Täysmittaisella kriisillä olisi myös sisäpoliittisia seurauksia. Vuoden 2020 häämöttävä presidentinvaali Yhdysvalloissa vaikuttaa siihen, miten Trump tilanteen hoitaa.

– Onnistunut rajoitettu isku Iraniin saattaisi olla hyväksi Trumpin uudelleenvalinnan kannalta, mutta laajempi sotku alueella saattaisi olla sille haitallista.

Iran voi kuitenkin kokea, ettei sillä ole kohta enää mitään hävittävää. Siksi Iranin seuraava siirto kiinnostaa.

– Iran on vaikeassa tilanteessa. Laajat sanktiot ovat asettaneet sen talouden haavoittuvaan tilaan ja Yhdysvaltain kyky estää Iranin öljykauppaa on tuottanut sille tilanteen, jossa se on selkä seinää vasten.

Iran kokee olevansa alueella uhattuna laajemminkin. Se on osapuolena Syyriassa ja Jemenissä, eikä sillä ole juuri liittolaisia Venäjää lukuun ottamatta.

– Venäjän strategiana on olla ystävänä kaikkien alueen maiden kanssa, eikä Venäjä halua joutua tilanteeseen, jossa se joutuu valitsemaan Saudi-Arabian ja Iranin välillä.

Eskalaatio johtaisi siihen, että moni muukin joutuisi tekemään tällaisia valintoja.


Aaltola kuitenkin muistuttaa, että Iranissa eri voimat käyvät nytkin monitahoista valtakamppailua. Vallankumouskaarteilla, uskonnollisella ja maallisella hallinnolla voi olla hyvinkin erilaiset tavoitteet keskenään.

Yhdysvaltain ja Iranin tilanteen kiristymisen taustalla ovat etenkin Yhdysvaltain asettamat öljysanktiot.

Nyt Iran haluaa muistuttaa Yhdysvaltoja siitä, että se pystyy sabotoimaan keskeistä globaalia öljy- ja energiavaltimoa Hormuzinsalmella. Se olisi looginen motiivi tankkeri-iskuun Omaninlahdella.

Yhdysvallat taas suhtautuu tilanteeseen viileän teknisesti.

– Trumpille on tyypillistä, että eskaloidaan, jotta voidaan de-eskaloida tilanne – niin kuin Pohjois-Koreassa nähtiin.

Siellä kielenkäyttö oli kovaa ja uhattiin iskulla. Yhtäkkiä asiat järjestyivätkin, kunhan Pohjois-Korea pidättäytyisi tietystä kielenkäytöstä ja uhkaavista toimista. Pohjois-Korea sai jopa pitää ydinaseensa.


Aaltola pitää mahdollisena, että Iranissa asia voisi ratketa samalla tavalla.

Se kuitenkin vaatisi uuden sopimuksen ydinohjelmasta, joka olisi paljon tiukempi kuin edellinen. Aaltolan mukaan sellaisia merkkejä ei ole näkynyt.

– Toisaalta Pohjois-Koreassakaan ei saatu sopimusta. Pidettiin vain yksi onnistunut ja yksi epäonnistunut huippukokous ja asia poistettiin päiväjärjestyksestä.

Trump ilmoitti tiukentavansa Iranin vastaisia sanktioita maanantaina. Aaltola pitää sitä kutsuna neuvottelupöytään.

– Viime päivinä Trump on korostanut puheissaan positiivisen signaalin vaadettaan Iranilta. Eli jos Iranilta tulisi positiivinen signaali, niin Trump voisi todeta voittaneensa, ja sitä kautta Iran saisi lievennyksiä.

Iranille suunnan muuttaminen voi kuitenkin olla vaikeaa.

– Tilanteessa, jossa selkä on seinää vasten, vihollista – eli tässä tapauksessa Yhdysvaltoja ja Saudi-Arabiaa – kannattaa iskeä siellä missä ne ovat haavoittuvia. Ja ne ovat haavoittuvia öljyasiassa. Siihen Iranilla on mahdollisuuksia. Siksi voisi kuvitella, että uhka Persianlahdella jatkuu.

Aikajana: Näin Iranin ja Yhdysvaltojen suhde kiristyi

2018
  • Yhdysvallat vetäytyy yksipuolisesti Iranin ydinsulkusopimuksesta ja asettaa maalle historian aggressiivisimmat pakotteet.
2019
  • 9.4. Yhdysvallat julistaa Iranin asevoimien vallankumouskaartit terroristijärjestöksi.
  • 5.5. Yhdysvallat lähettää tukialusryhmän ja B-52-pommikoneita Lähi-itään.
  • 8.5. Iranin ulkoministeriö ilmoittaa, että Iran lakkaa noudattamasta osaa vuoden 2015 ydinsopimukseen liittyvistä sitoumuksistaan.
  • 11.5. Yhdysvallat lähettää lisää sotilaskalustoa Persianlahdelle varautuakseen Iranista tulevaa uhkaa vastaan.
  • 13.5. Neljä ulkomaalaista öljyalusta joutuu sabotaasin kohteeksi lähellä Iranin aluevesiä Omaninlahdella.
  • 14.5. Sanomalehti New York Times kertoo Yhdysvaltain uudesta hyökkäyssuunnitelmasta. Sen mukaan Irania vastaan voitaisiin valjastaa jopa 120000 sotilasta.
  • 21.5. Trump ilmoittaa, että Yhdysvallat on valmis neuvottelemaan Iranin kanssa, jos Iran on ensi aloitteellinen asiassa. Presidentti Hasan Ruhani sanoo, ettei pidä tilannetta sopivana.
  • 13.6. Kahta öljytankkeria vastaan isketään Omaninlahdella. Iran kiistää osallisuutensa.
  • 14.6. Trump sanoo olevansa halukas neuvotteluihin Iranin kanssa, vaikka pitää Irania syyllisenä Omaninlahden tankkeriräjähdyksiin.
  • 18.6. USA julkaisee kuvia tankkeri-iskuista. Iran ilmoitti rikkovansa pian ydinsopimusta. Yhdysvallat kertoo sopineensa 1000 ihmisen lähettämisestä Lähi-itään jännittyneen tilanteen takia.
  • 20.6. Iran väittää pudottaneensa amerikkalaisen Global Hawk -vakoilulennokin.
  • 20.6. Trump hyväksyy sotilaalliset iskut Irania vastaan, mutta peruu sitten käskyn.
  • 21.6. Iran vannoo reagoivansa päättäväisesti, jos Yhdysvallat uhkaa sitä jollakin tavalla.
  • 23.6. The Washington Post kertoo, että Trump hyväksyi Iranin sotilastietojärjestelmiin kohdistuvan kyberhyökkäyksen.
  • 24.6. Iran ja Yhdysvallat käyvät kiihkeää sanasotaa. Trump ilmoitta määräävänsä Iranille ”merkittäviä” uusi pakotteita maanantaina. Iran varoittaa Yhdysvaltoja, että ”yksikin luoti” sytyttäisi koko Lähi-idän ruutitynnyrin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt