Kommentti: Assangen oikeudenkäynti alkaa – amerikkalaisten uusi linja tekee kaikista USA:n salaisuuksia paljastavista toimittajista rikollisia

Julkaistu:

Julian Assangea odottaa sotapaljastuksista pahimmillaan elinkautinen tuomio, kirjoittaa toimittaja Elias Ruokanen.
Wikileaksin perustajan Julian Assangen luovutuspyynnön oikeuskäsittely alkaa tänään Britanniassa. Yhdysvallat on esittänyt Assangea vastaan 18 syytekohtaa, joista 17 esitettiin viime kuussa. Uudet syytteet nostettiin ensimmäisen maailmansodan aikana säädetyn Espionage Act -vakoilulain perusteella, jota vastaan on äärimmäisen vaikea puolustautua. Jos Assange tuomitaan, hän saanee käytännössä elinkautisen vankeusrangaistuksen.

Syytteet eivät koske tutkintaa, joka on avattu uudestaan Ruotsissa Assangen mahdollisista seksuaalirikoksista. Uppsalan käräjäoikeus päätti viime viikolla luopua vaatimuksesta luovuttaa Assange Ruotsiin.

Ne eivät koske Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleja, jonka alla Wikileaks julkaisi materiaalia Hillary Clintonin lähipiiristä.

Ne koskevat vuoden 2010 järisyttäviä paljastuksia Irakin ja Afganistanin sodista, jotka voittivat Wikileaksille ja sen kanssa yhteistyötä tehneille lehdille lukuisia journalismipalkintoja, kuten aikaisemmassa kommentissani kirjoitin.

Syyttäjien mukaan Assange toimi vuonna 2010 salaliitossa tietovuotaja Chelsea Manningin kanssa hankkiakseen salattuja asiakirjoja ja julkaistakseen ne laittomasti.

Espionage Act -vakoilulain käyttö toimittajien lähteitä vastaan räjähti Barack Obaman hallinnon aikakaudella ja on kiihtynyt entisestään Trumpin aikana. Ensimmäinen Trumpin oikeusministeriön kohde oli NSA:n urakoitsija ja analyytikko Reality Winner, joka vuoti NSA:n salaisen dokumentin, joka paljasti Venäjän pyrkivän hakkeroimaan joitakin Yhdysvaltain äänestysjärjestelmissä käytettäviä ohjelmistoja. Winner sai viiden vuoden vankeustuomion.

FBI:n agentti Terry Allbury sai neljän vuoden vankeustuomion jaettuaan dokumentteja, jotka paljastivat FBI:n kyseenalaisia ja syrjiviä käytäntöjä. Viime kuussa NSA:n entistä työntekijää Daniel Halea vastaan nostettiin syytteet salaisten asiakirjojen vuotamisesta, jotka paljastivat George W. Bushin ja Barack Obaman Lähi-idän ja Afrikan ”droonisotien” yksityiskohtia.

Aikaisemmat tapaukset ovat itsessään jo suuri uhka journalismille, mutta ne ovat aina koskeneet julkaisujen lähteitä, ei itse julkaisijaa.

Assangea vastaan nostetut syytteet ovat jo siitä poikkeuksellisia, että niissä yritetään kriminalisoida salattujen asiakirjojen julkaiseminen. Kyseistä vakoilulakia ei ole koskaan aikaisemmin käytetty tällä tavalla.

Tämä asiakirjojen julkaisu tapahtui vielä Yhdysvaltain ulkopuolella, eikä syytetty ole edes Yhdysvaltain kansalainen. Trumpin hallinto yrittää yksiselitteisesti tehdä laittomaksi julkaista Yhdysvaltain hallintoa vahingoittavia asiakirjoja missä päin maailmaa tahansa.

– Tämä on Trumpin hallinnon journalismin vastaisten hyökkäysten poikkeuksellinen laajeneminen, ja suora hyökkäys ensimmäistä lainlisäystä kohtaan, Yhdysvaltain kansalaisoikeuksia ja -vapauksia puolustavan ACLU-järjestön johtaja Ben Wizner toteaa viitaten Yhdysvaltain perustuslain sananvapauspykälään.


Huhtikuussa Assange potkittiin ulos Ecuadorin Lontoon suurlähetystöstä ja Yhdysvallat nosti häntä vastaan syytteen salaliitosta murtautua tietoverkkoihin. Syytteen mukaan Assange yritti vuonna 2010 auttaa lähdettään Chelsea Manningia murtamaan käyttäjätunnuksen salasanan, jolla voisi kirjautua puolustusministeriön verkkoon käyttämättä omaa tunnustaan.

Syytteessä ei kuitenkaan väitetä, että tämä olisi antanut Manningille pääsyn tietoihin, joihin hänellä ei ollut jo pääsyä. Se olisi vain tehnyt hänen tunnistamisestaan vaikeampaa. Toisin sanoen, kuten Pulitzer-palkittu toimittaja Glenn Greenwald huomauttaa, syytteessä pyritään kriminalisoimaan lähteen suojaaminen, joka kuuluu toimittajan ydintehtäviin.

Viime kuussa nostetut uudet syytteet, kuten huhtikuussa nostettu syyte, näyttävät perustuvan täysin samaan aineistoon, jota Obaman presidenttikauden oikeusministeriö kävi läpi vuosikausia. Se tuli siihen johtopäätökseen, että jos se nostaisi syytteet Assangea ja Wikileaksia vastaan, sen täytyisi toimia samoin New York Timesin, Washington Postin ja minkä tahansa muun median kanssa, joka raportoi ja julkaisee edelleen salattuja dokumentteja. Niinpä syytteitä ei nostettu.

Trumpin oikeusministeriö on päätynyt päinvastaiseen ratkaisuun kuin edeltäjänsä. Se pyrkii kriminalisoimaan lähteen kanssa työskentelyn ja asiakirjojen julkaisemisen ”kansallista turvallisuutta” koskevissa asioissa.

Yksi räikeimmistä kohdista syytekirjelmässä koskee Assangen “valtuutusta” käsitellä salaisia dokumentteja.

– Assange ei ollut missään vaiheessa Yhdysvaltain kansalainen, eikä hänellä ollut Yhdysvaltain turvaluokitusta tai muuten valtuutusta vastaanottaa, pitää hallussa tai kommunikoida salassapidettävää informaatiota.

Tämän tulkinnan mukaan kaikki toimittajat, jotka eivät ole Yhdysvaltain kansalaisia ja jotka julkaisevat salaisia asiakirjoja Yhdysvaltain hallituksesta ovat rikollisia.

Tästä voi syntyä äärimmäisen uhkaava ennakkotapaus. Jos vaikka yhdysvaltalainen tai eurooppalainen toimittaja julkaisee salaisia asiakirjoja Venäjän sotatoimista tai Kiinan keskitysleireistä, tämän tulkinnan mukaan heidät pitäisi lennättää kyseisiin maihin saamaan ansionsa mukaan.

– Lehdistönvapaus Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa on vaarassa näiden syytteiden seurauksena, Committee to Protect Journalists -lehdistönvapausjärjestön johtaja Joel Simon toteaa.


Assange istuu parhaillaan vuoden tuomiota pahamaineisessa Belmarshin vankilassa ehdonalaisehtojen rikkomisesta Britanniassa. Hänelle langetettiin pisin mahdollinen tuomio, minkä asiasta voi antaa. YK:n mielivaltaisia pidätyksiä tutkiva komitea piti tuomiota kohtuuttomana.

Assange rikkoi ehdonalaisehtoja, kun seitsemän vuotta sitten haki ja sai turvapaikan Ecuadorin suurlähetystöstä. Turvapaikkaa hän haki omien sanojensa mukaan siksi, että pelkäsi päätyvänsä tilanteeseen, jossa nyt on.

Oikeudenkäyntiä varjostaa Assangen heikko terveydentila ja YK:n asiantuntijan Nils Melzerin arvio, että Assange on vuosien ajan joutunut psykologisen kidutuksen kohteeksi. Hänen mukaansa Yhdysvallat, Britannia, Ecuador ja Ruotsi ovat syyllistyneet kollektiiviseen Assangen vainoamiseen. Melzer ei usko, että Assange saisi Yhdysvalloissa reilun oikeudenkäynnin.

Assange on ristiriitainen hahmo, joka herättää paljon tunteita. Siksi hän on erinomainen kohde Trumpin oikeusministeriölle, joka pyrkii rajoittamaan lehdistön vapauksia. He toivovat, että ihmisten inho lamauttaa heidän järkensä.

Nyt järkeä tarvitaan. Tässä tapauksessa ei ole kyse Assangesta henkilönä, hänen motiiveistaan tai ”journalistikelpoisuudesta”. Trumpin oikeusministeriö pyrkii kriminalisoimaan aidon, todenmukaisen informaation julkaisemisen. Kuten tietovuotaja Edward Snowden toteaa, tämä tapaus ratkaisee median tulevaisuuden.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt