Tankkeri-iskuista pelätään ”kipinää” Lähi-idän uuteen sotaan

rac

Julkaistu:

Omaninlahden tankkeri-iskut kiristivät räjähdysherkkää tilannetta Lähi-idässä. Tutkija ei usko sodan vielä syttyvän.
Iskut öljytankkereita vastaan tehtiin samaan aikaan kun Japanin pääministeri Shinzo Abe kävi neuvotteluja Iranin johdon kanssa Teheranissa liennyttääkseen Yhdysvaltain ja Iranin kiristyneitä välejä.

Toinen aluksista kuuluu japanilaiselle Kokuka Sangyo -varustamolle. Iranin ulkoministeri Javad Zarif ilmoitti torstaina pitävänsä epäilyttävänä, että isku tehtiin juuri Aben vierailun aikaan.

Keskusteltuaan presidentti Hassan Rouhanin kanssa ehti pääministeri Abe jo keskiviikkona varoittaa, että ”satunnainen konflikti” voi olla kipinä sodan syttymiseen. Torstaina Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei kuitenkin ilmoitti, ettei Iran aio palata neuvottelupöytään Yhdysvaltain kanssa.

Tilanne Lähi-idässä on kiristynyt presidentti Donald Trumpin tiukennettua linjaansa Irania kohtaan. Yhdysvallat on syyttänyt Iranin aiheuttavan epävakautta Lähi-idässä ja Persianlahdella.

Yhdysvallat on lisännyt sotavoimiaan alueella lähettämällä sinne laivasto-osaston USS Abraham Lincoln -lentotukialuksen johdolla sekä raskaita B-52-pommikoneita.

Yhdysvallat ja sen arabiliittolaiset ovat syyttäneet Irania myös toukokuussa neljää öljytankkeria kohtaan tehdyistä miinaiskuista Omanissa ja Arabiemiraateissa.

Saudi-Arabia ja Emiraatit on huomauttaneet Persianlahden iskujen uhkaavan maailman öljyntuotantoa ja aiheuttavan alueellisen uhan.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ei usko torstaina iskujen sytyttävän sotaa.

– En usko, että tästä nyt vielä lähtee, mutta jokainen tällainen yksittäinen tapaus sitä vaaraa tietysti lisää. En välttämättä sanoisi, että tämä on nyt se ratkaiseva asia, Alaranta kertoo STT:lle.

Nähtäväksi jää Alarannan mukaan, miten Saudi-Arabia ja Yhdysvallat näihin tapahtumiin reagoivat.

Alarannan mukaan iskut ovat yksi tapahtuma laajemmassa tapahtumien ketjussa. Hän näkee myös näiden iskujen liittyvän Jemenissä käynnissä olevaan sotaan.

– Saudi-Arabian ja huthikapinallisten välisiin juttuihinhan tämä liittyy. Huthikapinallisten oletetaan näidenkin iskujen takana minun käsitykseni mukaan olevan.

Alarannan mukaan näyttäisi siltä, että edelliset sabotaasit öljyjalostamoihin ja -putkiin sekä viimeisimpänä iskut saudiarabialaiselle lentokentälle olisivat huthikapinallisten tekosia.

Huthikapinallisten pyrkimykset liittyvät Jemenin sisäiseen tilanteeseen.

Jemenin konfliktilla on Alarannan mukaan myös seurannaisvaikutuksia Iranin ja Yhdysvaltain jo valmiiksi kiristyneeseen tilanteeseen.

– Yhdysvallat on tietysti tässä sodan osapuoli, kun muun muassa britannialaiset ja saudiarabialaiset koneet, jotka Jemeniä päivittäin pommittavat, käyttävät yhdysvaltalaisia koneita tankkaukseen, Alaranta kertoo.

Pommituksissa on tullut Alarannan mukaan myös lukuisia siviiliuhreja.

– Totta kai Yhdysvallat olisi voinut tähän paremmin puuttua ja pakottaa sotivat osapuolet rauhanprosessiin aikaisemmin. Sillä tavalla tämä kytkeytyy isompiin intresseihin tällä alueella, Alaranta jatkaa.

Jemenin sotaa on Alarannan mukaan katsottu pitkään sormien välistä eikä sille olla oltu halukkaita löytämään ratkaisukeinoja.

– Nyt se alkaa sitten oireilla tällä tavalla.

Yhdysvallat ja Saudi-Arabia ovat Alarannan mukaan esittäneet virallisilta tahoiltaan alueen tapahtumat suoraan Iranin käymänä sotana.

– Tutkimuksissa on oltu paljon sitä mieltä, että yhteys ei ole niin suora. Nämä huthikapinalliset ovat varsin omanlainen ja itsenäinen toimija, vaikka niillä jonkin verran Iranin tukea onkin, Alaranta tarkentaa.