Kommentti: Trump lapsikatraineen on kuin epätoivottu kesäkyläilijä – mutta briteillä on syynsä mielistellä

Julkaistu:

Trump on Britanniassa samaan aikaan sekä erittäin toivottu valtiovieras että myös epätoivottu kesäkyläilijä, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaanuutisten tuottaja Jari Alenius.
Kuin norsu posliinikaupassa. Mutta varta vasten sinne kutsuttu, ketunhäntä kainalossa.

Donald Trumpin Britannian-vierailuun voisi soveltaa monia vanhoja sanontoja, mutta edellä mainitut kiteyttävät lähtökohdat. Trump on samaan aikaan sekä erittäin toivottu valtiovieras että myös epätoivottu lapsikatraansa kanssa saapuva kesäkyläilijä, jonka soisi poistuvan mahdollisimman pikaisesti enempää vahinkoa aiheuttamatta.

Reilut pari vuorokautta britit saavat seurata, kuinka Yhdysvaltain presidentin eteen levitetään kaikki mahdolliset punaiset matot ja kultahörhellykset, kauniita puheita pidetään ja valtakunnan aarteita esitellään. Mitä pompöösimmin, sen paremmin. Vieraan kun tiedetään sellaisesta tykkäävän. Erityisen mieluisia ovat suitsuttavat ylistyssanat, mieluummin jopa hieman överiksi menevät.

Mielistelylle on syynsä. Paitsi että sellainen toki kuuluu diplomatiaan, niin nyt katsotaan ennen kaikkea tulevaisuuteen. Britannia tarvitsee Yhdysvaltoja kipeästi. Kun brexit on joskus selvä, Britannian talous joko selviää tai ei selviä, ja Yhdysvalloilla on siinä suuri rooli. Vapaakauppasopimus takaisi, että tullimuurit eivät nousisi Pohjois-Atlantille kuristamaan Britannian taloutta entisestään. Ja kaikki riippuu käytännössä yhdestä ihmisestä, nyt vierailulla olevasta impulsiivisesta kaaospresidentistä, joka langettaa tariffeja yhdellä Twitterin julkaisunapin painalluksella.

Britannian valtiojohto toivoo, että viimeisen päälle hellitty Trump ainakin miettisi kahdesti, ennen kuin sipaisisi kosketusnäyttöään tulevien kauppaneuvottelujen tiimellyksessä. Toistaiseksi näyttää hyvältä, kun Trump on kertonut keskusteluiden alkaneen ja sujuvan. Mutta kaikki tietävät, että tilanne voi muuttua minuuteissa. Siksi britit etenevät kuin varpaillaan.

Paha vain, että vieras itse ei aina vastaa samalla mitalla vieraanvaraisuuteen. Trump ei ollut vielä edes laskeutunut Lontooseen, kun hän jo solvasi kaupungin pormestaria Sadiq Khania. Voisi tietysti sanoa, että Khan itse kerjäsi sitä arvosteltuaan Trumpia viikonloppuna, mutta kyllä se on ollut Trump, joka ei ole viimeiseen kahteen vuoteen jättänyt yhtäkään tilaisuutta käyttämättä pormestaria tölviäkseen.

Trumpilla on ulkomaanmatkoillaan myös jännä tapa twiittailla oman maansa sisäpolitiikan tarpeisiin. Siinä on isännillä ihmettelemistä, kun hän haukkuu sapekkaasti fake newsit juuri ennen kuin saapuu frakki-illallisille hymyilemään leveästi.

Trump ei myöskään malta pitää suutaan kiinni ollakseen sotkeutumatta isäntämaan riitaisaan sisäpolitiikkaan. Hän ylistää julkeasti Boris Johnsonin ja Nigel Faragen kaltaisia poliitikkoja ja kavereitaan, jotka jakavat brittien mieliä enemmän kukaan muu tällä hetkellä. Trump ei vain sohi ampiaispesää vaan ravistelee sitä. Tosin hän on Britanniassakin niin epäsuosittu, että saattaa tehdä kehutuille karhunpalveluksen. Siksi jotkut konservatiivipoliitikot suorastaan karttelevat häntä.

Mutta mitäs poliitikoista. Enemmän brittejä ja muuta maailmaa kiinnostaa se, miten kuninkaallisten ja Trumpin perheen koreografia sujuu. Kutsumalla herttuatar Meghania ”ilkeäksi” Trump osoitti jo, ettei juuri pidättele heidänkään suhteensa.

Olisi äärimmäisen mielenkiintoista päästä kärpäseksi kattoon Trumpin ja kuningatar Elisabetin keskinäisissä kohtaamisissa, jotka eivät ole julkisia. Hillitty, muodollinen arvokkuus vs. mahtaileva miljardööriys. Ehkä britti-imperiumin palatseja mittaileva Trump muistuttaa emäntäänsä, että hänellä on New Yorkin tornissaan kullattu vessanpönttö.

Saattaapa bankettien osanottajilta, Trumpin lapsilta ja brittiylimyksiltä löytyä jotain yhteistäkin, synnynnäisten etuoikeuksien lisäksi. Tässä palaamme norsuun ja kettuun. Trumpin pojat voivat nimittäin kehuskella metsästysharrastuksensa tunnetuilla voitonmerkeillä, kuten norsun hännillä, ja ilmaista myötätuntoisen närkästyksensä siitä, että brittiaateliset eivät enää toviin ole päässeet usuttamaan raatelukoiriaan saaliin perään perinteisen brittiläisen kettujahdin merkeissä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt