Virosta tuli vihainen – IS tapasi Tallinnassa rasismin uhreja ja muukalaisvihamielisen Ekren tuoreen mepin, joka puhuu hyvää suomea ja trollaa tahallaan

rac

Julkaistu:

Eurooppalaisen oikeistopopulismin aalto ylsi Viroon asti.
Video on kuvattu viime viikon torstaina. Sillä näkyy, kuinka sinipaitainen mies nostaa oikean kätensä suorana yläviistoon ja vie vasemman kätensä huulilleen.

– Go home! Fucking nigger, hän huutaa.

Sitten mies kääntyy selin ja nostaa molemmat kätensä ilmaan. Hänen paitansa selkäpuolella oleva valkoinen logo paljastuu. Sen alla lukee Eesti Konservatiivne Rahvaraekond – Viron konservatiivinen kansanpuolue.

Lyhenteellä Ekre tunnettu puolue on istunut huhtikuusta asti Viron hallituksessa. Euroopan parlamentin vaaleissa viikko sitten se sai ensimmäisen meppinsä, kun Jaak Madison tuli valituksi yhdeksi Viron seitsemästä edustajasta.

Ekre on tunnettu ennen kaikkea muukalaisvihamielisestä retoriikastaan. Sen mielestä Virossa ei ole paikkaa sen paremmin pakolaisille kuin työperäiselle maahanmuutollekaan.

Virossa ei ole paljon maahanmuuttajia, mutta silti retoriikka toi Ekrelle 18 prosenttia äänistä Viron parlamenttivaaleissa maaliskuussa.

Edellä mainitun videon kuvasi Azhar Shaikh. Tapaamme hänet Tallinnan Telliskivessä sijaitsevassa ravintolassa.

Pakistanista Viroon viisi vuotta sitten muuttanut taksinkuljettaja sanoo kohdanneensa vaimonsa kotimaassa paljon rasismia, erityisesti viimeisen puolen vuoden aikana.


– Tämä oli huippu. Päätin, että liika on liikaa, ja minun pitää nauhoittaa se, Shaikh sanoo.

Hänen mukaansa tapahtumat alkoivat, kun sinipaitainen mies tukki hänen autonsa tien.

– Odotin viisi minuuttia, ja sitten hän kääntyi ja löi autoani. Ajattelin, että hän haluaa varmaan minun astuvan ulos. Luulin, että kyse on jonkinlaisesta väärinkäsityksestä. Sitten tajusin, että hän tekee sen tahallaan, ja astuin autosta. Hän huusi minulle erittäin pahoja asioita, kuten ”mene takaisin”.

Toimittaja ja kansalaisaktivisti Silver Tambur toimitti videon tiedotusvälineille, ja se nousi Virossa uutisiin. Shaikhin kimppuun käynyt mies tuomittiin kahdeksaksi päiväksi vankeuteen.

Ekren varapuheenjohtaja, valtiovarainministeri Martin Helme tuomitsi tapahtuman. Hänen mukaansa hyökkääjä oli vain ”satunnainen kadulla horiseva mies”, ei puolueen jäsen. Helmen mukaan muukalaisvihalle ei ole paikkaa Virossa, mutta samalla hän kiisti sen olevan nousussa.

Sen sijaan Virossa vallitsee paljon suurempi ongelma, Helme sanoi.

– Minun on myönnettävä, että olen aistinut viime kuukausina Virossa todella paljon vihaa omia kansalaisiamme kohtaan, Helme sanoi uutistoimisto BNS:lle.

– Tämän vihanpidon johtaja näyttää olevan presidenttimme.

 

Yllytys vihanpitoon, väkivaltaan tai syrjintään etnisyyden, rodun, uskonnon tai politiikan perusteella on rangaistuksen uhalla laissa kielletty.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid ei todella ole salannut mielipidettään Ekrestä. Hän otti epäsuorasti kantaa puolueen menestykseen parlamenttivaaleissa jo puheessaan istuntokauden avajaisissa.

– Yllytys vihanpitoon, väkivaltaan tai syrjintään etnisyyden, rodun, uskonnon tai politiikan perusteella on rangaistuksen uhalla laissa kielletty, Kaljulaid korosti.

Tuolloin oli jo käymässä selväksi, että Ekre nousee hallitukseen, vaikka useimmat puolueet olivat kieltäytyneet yhteistyöstä sen kanssa ennen vaaleja. Vaaleissa toiseksi tulleen keskustapuolueen puheenjohtaja Jüri Ratas kuitenkin pyörsi aikaisemmat puheensa. Hän onnistui kokoamaan hallituksen ilman vaalit voittanutta reformipuoluetta ja sai jatkaa pääministerinä.

Ekren hallitustaival on ollut täynnä skandaaleja.

Presidentti Kaljulaid esiintyi hallituksen virkaanastujaisissa paidassa, jonka rinnassa luki ”Sõna on vaba”. Sillä hän protestoi Ekren painostusta tiedotusvälineitä kohtaan. Kaksi virolaistoimittajaa – Postimees-lehden Vilja Kiisler ja Viron yleisradion ERR:n Ahto Lobjakas – erosivat, sillä he kokivat, etteivät he saaneet kirjoittaa vapaasti Ekrestä.

Myös ministeri Martin Helme ja hänen isänsä, Ekren puheenjohtaja Mart Helme välittivät omat viestinsä. Molemmat muodostivat sormillaan ok-merkin, jota äärioikeiston kannattajat ovat käyttäneet härnäämään liberaaleja internetissä. Netissä on levitetty huhua, jonka mukaan merkki viittaisi ”white poweriin” eli valkoisen rodun ylivaltaan.


Kun ulkomaankauppaministeri Marti Kuusik astui vannomaan omaa ministerinvalaansa, Kaljulaid poistui lehtereiltä. Kuusikia epäillään kotiväkivallasta, ja päivää myöhemmin hän erosi. Tilalle Ekre nosti Kert Kingon, joka kertoi kieltäytyvänsä englannin puhumisesta ja välttävänsä matkustamista ulkomaille.

Presidentti Kaljulaid sanoi kaksi viikkoa sitten Eesti Päevälehden haastattelussa, että hän on huolissaan Viron maineesta. Siinä missä Viro oli pitkään maailmalla tunnettu digitaalisen kehityksen edelläkävijänä, nyt sitä koskevat uutiset kertovat Ekrestä.

– Tapasin noin 20 toimittajaa eilen ja käytin puolet ajasta selittämällä, mitä mieltä olen erilaisista käsimerkeistä ja muista vastaavista asioista. Se on ajan ja maineen hukkaa. Se on sääli, Kaljulaid sanoi.

Kaljulaid on jäljillä. Emme mekään ole tulleet Tallinnan puhumaan esimerkiksi Viron maksuttomasta julkisesta liikenteestä, vaikka haastateltavamme Abdul Turay siitä mielellään kertoisikin. Turay työskentelee Tallinnan kaupungin lobbaajana.

Tapaamme Turayn, koska hän on Virossa harvinainen mustaihoinen vaikuttaja. Kun britti Turay muutti maahan virolaisen vaimonsa perässä 2009, asui siellä vain kourallinen mustaihoisia.

Siksi oli luonnollista, että kun Martin Helme sanoi 2013 televisiossa, että Virossa asuville mustille on näytettävä ovea, juuri toimittajana työskennellyt Turay kutsuttiin väittelemään häntä vastaan.


Väittely teki Turaysta tunnetun, ja hänet valittiin samana vuonna Tallinnan kaupunginvaltuustoon sosiaalidemokraattien listoilta. Turay vaihtoi kesken istuntokauden keskustaan, koska koki sen olevan paras vastavoima Ekrelle. Keskusta on perinteisesti ollut Viron venäläisvähemmistöä puolustava puolue.

Turay on edelleen keskustan jäsen, vaikka puolue pettikin hänen luottamuksensa ryhtymällä hallitusyhteistyöhön Ekren kanssa. Turay kirjoitti maaliskuussa asiasta puoluejohtaja Ratakselle avoimen kirjeen, jossa hän kuvasi Ekreä fasistiseksi puolueeksi.

Turayn mielestä Ekre on hallituksessa vain Rataksen vallanhimon takia. Hän pelkää, että pääministerin arvosteleminen saattaa maksaa hänelle sekä puolueen jäsenyyden että työpaikan – erityisesti koska hän tekee sen nyt ulkomaalaisessa lehdessä. Hän on kuitenkin valmis ottamaan riskin.

– Tiedän, että puolueessa on paljon ihmisiä, jotka ovat päätöstä vastaan, mutta he pelkäävät menettävänsä työnsä, Turay sanoo.

– Kyse on neuvostoajan asenteesta. Ihmiset eivät pitäneet hallinnostaan, mutta he sietivät sitä, koska he pelkäsivät asemansa puolesta.

Turay saa paljon vihapostia, ja hänet pysäytetään usein rajatarkastuksiin. Silti Viro ei ole hänen mielestään sen rasistisempi maa kuin mikään muukaan. Hän uskoo, että monet Ekren äänestäjistä eivät ole muukalaisvastaisia vaan kiinnostuneita sen populistista aloitteista.

– Se on valkoista nationalismia kannattava puolue populistipuolueen valeasussa.

Samoilla linjoilla on Kristi Ockba. Siinä missä Turay edustaa usein – tahtomattaan – Viron mustaa väestöä, Ockba on virolaisen islamin kasvot. Jemeniläisen isän ja virolaisen äidin lapsi kasvoi Kuwaitissa ja oli yksi harvoista arabiaa taitavista virolaisista muuttaessaan maahan 2001.


Ockban mukaan Ekre on löytänyt keinon puhutella virolaisia, jotka eivät ole päässeet nauttimaan maan taloudellisesta kehityksestä. Puolueen kannatus on suurinta maaseudulla.

– He ammentavat tunteista, joita kukaan muu ei käsittele. Lopulta kyse on vihasta. He etsivät jonkun, jota syyttää, Ockba sanoo.

Siinä missä Perussuomalaiset keräsi kannatusta vastustamalla ilmastonmuutoksen torjuntaa, Ekren keppihevosena oli alkoholin hinta. Ekre lupasi peruuttaa viime vuosien suuret alkoholiveronkorotukset. Uusi hallitus onkin jo luvannut laskea alkoholiveroa heinäkuusta alkaen.

Viina ja makkara ovat monelle äänestäjälle tärkeämpiä kuin maahanmuutto ja pakolaiskiintiöt.

Niistä kumpaakaan ei ole tarjolla lentokentän lähellä olevassa moskeijassa, jossa vierailemme illalla. Parisensataa muslimia on kerääntynyt sinne rukoilemaan ja syömään paastopäivän päätteeksi.


Paikalla on pienoiskuva Viron muutaman tuhannen hengen muslimiyhteisöstä: tataareja, joiden juuret Virossa ulottuvat useiden sukupolvien taakse, Neuvostoliiton aikaan Keski-Aasiasta siirrettyjen muslimien jälkeläisiä, muslimimaista tulevia opiskelijoita ja rakkauden perässä Viroon muuttaneita.

Pakolaisia emme tapaa. Heitä Viroon on tullut erittäin vähän, ja moni on jo maan jättänyt.

Istumme rukousten jälkeen syömään lampaanlihaa ja suolaista keittoa moskeijan alimpaan kerrokseen, jonka betonilattia on peitetty rukousmatoilla ja seinät mainoskankailla.

Wolt-kuskina työskentelevä pakistanilainen Ahmed Raza kertoo talvella kohtaamastaan uhkaavasta tilanteesta. Razan mukaan hän oli palaamassa kotiinsa illalla, kun autoilija yritti kiilata häntä useaan otteeseen.

– Menin hänen viereensä ja kysyin mistä on kyse. Hän huusi minulle venäjäksi ja sylki päälleni. Suutuin, jolloin hän otti hansikaslokerosta veitsen ja astui autosta ulos, Raza kertoo.


Raza sanoo, että hän ilmoitti tapauksesta poliisille mutta ei vaatinut rangaistusta. Hänellä ei ole esittää todisteita kertomuksestaan, mutta toiset moskeijassa tapaamamme henkilöt kertoivat tapauksesta yhteneväisesti.

Razalla on muitakin syitä pelätä Viron nykyistä ilmapiiriä. Hänellä on lapsi virolaisen naisen kanssa, mutta pari on eronnut. Raza sanoo tekevänsä lähes satatuntisia työviikkoja elättääkseen lasta, mutta kun hän palasi lomalta Pakistanista, hänen oleskelulupansa peruttiin.

Nyt hän odottaa valituksensa kohtaloa.

Tuore europarlamentaarikko Jaak Madison ottaa meidät vastaan Viron parlamenttitalon alakerrassa. Hän johtaa meidät läpi vanhan rakennuksen ahtaiden oviaukkojen työhuoneeseensa, jonka seinät ovat kalkittua tiiltä.

Kahvipöydällä lojuu vanha rautatiekartta, jossa Viron rajat on piirretty vuoden 1920 Tarton rauhan mukaan. Ekren mielestä Venäjä pitää laittomasti hallussaan alueita Petserinmaalla ja Narvan itäpuolella.

Madison, 28, puhuu hyvää suomea ja ruotsia, sillä hän oli peruskoulun jälkeen vuoden vaihto-opiskelijana Hangossa. Teemme haastattelun kuitenkin englanniksi. Madison puhuu sitä nopeasti ja hymyillen.

Madisonin pitäisi oikeastaan olla Brysselissä neuvottelemassa siitä, mihin ryhmään hän europarlamentissa liittyy. Asia on kuitenkin selvä, joten Madison ei katsonut tarpeelliseksi tuhlata 500:ttä euroa lentolippuihin. Hän lähetti valtakirjansa Marine Le Penille, joka kokoaa oikeistopopulistien ryhmittymää.

Samaan ryhmittymään ovat liittymässä myös perussuomalaisten mepit Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen. Huhtasaarella oli ryhmälle nimiehdotuskin: Patriootit.

– Oikea nimi. Kaikki mepit tässä ryhmässä ovat omien maidensa patriootteja, Madison sanoo.

 

Meidän oli helpompi selittää medialle, miksi liitymme Le Penin ryhmään, koska suomalaiset ja tanskalaiset ovat mukana.

Madison isännöi eurovaalien alla Le Peniä Tallinnassa. Vierailua arvosteltiin Virossa, sillä Le Pen tunnetaan tiiviistä suhteistaan Venäjään. Muiden virolaispuolueiden tapaan Ekre kannattaa Venäjän-vastaisia pakotteita.

– Meidän oli helpompi selittää medialle, miksi liitymme Le Penin ryhmään, koska suomalaiset ja tanskalaiset ovat mukana.

Madison sanoo, että hänellä on tiiviit yhteydet perussuomalaisiin, erityisesti Sebastian Tynkkyseen. Miehet olivat puolueidensa nuorisojärjestöjen puheenjohtajia yhtä aikaa.

Samoin kuin Tynkkynen, myös Madison on koetellut sananvapauden rajoja. Hän on ihaillut natsi-Saksan talouspolitiikkaa ja vaatinut Viron venäläisväestön puhdistamista.


Madison sanoo trollaavansa tahallaan.

– Joskus on hyvä leikkiä sanoilla ja aiheuttaa pehmeitä skandaaleja.

Sanoilla on kuitenkin vaikutusta. Mainitsen tapaamiemme pakistanilaisten kokemat häirintätapaukset ja kysyn Madisonilta, onko rasismi ongelma Virossa.

– Ei, tämä vastaa ykskantaan ja aloittaa pitkän puheenvuoron siitä, kuinka ulkomaalaiset käyttävät syyttä rasismikorttia.

Uber-kuski Shaikhin kuvaaman videon hän kuittaa sanomalla, ettei tiedä mitä ennen videota tapahtui. Kun kerron hänelle Wolt-kuski Razan mahdollisesta karkotuksesta, ei Madison tunne sääliä.

– Hän meni luultavasti naimisiin virolaisen naisen kanssa saadakseen oleskeluluvan. Voit saada 30 lasta ympäri maailmaa, mutta ei se ole syy saada oleskelulupaa, Madison sanoo ja lisää naurahtaen:

– Huonoa tuuria hänelle, mutta Pakistanissakin on hyviä naisia.

Madison myöntää suoraan, että haluaisi valita Viroon tulevat siirtolaiset heidän alkuperänsä perusteella. Tämä koskee myös työperäistä maahanmuuttoa.

– Voimme antaa kahden vuoden työluvan vaikka ukrainalaisille. He ovat kristittyjä ja eurooppalaisesta kulttuuripiiristä. Mutta ei se ole okei, että otamme suurimman osan Pakistanista tai Pohjois-Afrikasta.

Suomalaiset Madisonille kelpaavat. Hän epäilee, että suomalaiset muuttavat Tallinaan paitsi vero- myös turvallisuussyistä. Madison nostaa esille Tukholman Rinkebyn ja vertaa maahanmuuttajavaltaista kaupunginosaa Helsinkiin.

– En ole varma, ovatko kaikki Helsingin kadut yhtä turvallisia kuin Tallinnan vanhakaupunki maanantaiaamuna kolmen aikaan.

Azhar Shaikh kyyditsee meidät satamaan. Hänestä Tallinnan kadut eivät enää tunnu turvallisilta. Shaikh toivoo voivansa kohta nousta itsekin lauttaan perheensä kanssa ja jättää Viron.

– Tähtään siihen ehdottomasti. Yritän saada taksiluvan joko Tukholmassa tai Helsingissä, Shaikh sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt