Näin Venäjä häärii EU-vaalien kulisseissa – brexit-kaaoksella oli yllättävä vaikutus

Julkaistu:

Eurovaalit 2019
Venäjä jatkaa vaikutusyrityksiään EU-vaalien taustalla, mutta matalammalla profiililla ja huonommalla menestyksellä, tutkija Anton Shehovtsov sanoo IS:lle.
Venäjän presidentistä Vladimir Putinista tuskin tulee europarlamenttivaalien kirkkainta voittajaa, vaikka monet Venäjälle hyödylliset EU-puolueet yhdistyisivätkin vaalien jälkeen yhdeksi uudeksi ryhmäksi.

Venäjä ei ole yllättäen myöskään yrittänyt kohdentaa vaalihäirintäänsä tällä kertaa mitenkään erityisen voimallisesti eurovaaleihin.

Näin voisi tiivistää Venäjän ja Euroopan äärioikeiston suhteisiin perehtyneen tutkijan Anton Shehovtsovin näkemyksen Moskovan harjoittamasta vaalivaikuttamisesta reilun viikon kuluttua pidettävien eurovaalien aattona.


Europarlamenttiin on nousemassa aiempaa enemmän äärioikeistolaisia, kansallismielisiä, populistisia ja Venäjä-myönteisiä meppejä. Tämä ei Shehovtshovin mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että Kreml olisi saamassa jonkinlaisen niskaotteen Euroopan unionista europarlamentin kautta.

Shehovtsovin mukaan niin kutsutut Venäjän eurooppalaiset apurit ovat hyvin sekalainen seurakunta. Osa on todellakin Venäjä-myönteisiä ajatuksiltaan, mutta osa tulee toimineeksi Venäjän eduksi lähinnä vain oman politiikkansa sivutuotteena.

Juuri tässä piilee Shehovtsovin mukaan suurin ongelma, johon kansallismielisten kasaama uusi puolueryhmä törmännee heti ensi töikseen vaalien jälkeen.

– Nimenomaan suhtautuminen Venäjään on asia, joka jakaa mielipiteitä Euroopan kansallismielisten ja äärioikeistolaisten puolueiden parissa, Shehovtsov sanoi.

– Esimerkiksi virolainen Ekre-puolue on hyvin skeptinen tai jopa vihamielinen suhteessaan Venäjään. Suomesta mukaan ovat lähdössä puolestaan perussuomalaiset, jotka eivät miedosti ilmaistuna ole myöskään läpeensä rakastuneita Venäjään.

Italian Lega-puolueen johtaja Matteo Salvini yrittää synnyttää Euroopan parlamenttiin vaalien jälkeen uuden kansallismielisten puolueiden ryhmän. Mukaan on kosiskeltu muun muassa Suomesta perussuomalaisia, Virosta Ekre-puoluetta, Saksasta AfD-puoluetta, Ranskasta Kansallista Liittoumaa, Tanskasta Kansanpuoluetta, Puolasta Laki ja oikeus -puoluetta, Itävallasta vapauspuolue FPÖ:ta sekä Unkarista Fidesz-puoluetta.

Jos uusi kansallismielisten ryhmä perustetaan, Venäjä-mielipiteet saattavat ajaa ryhmän pian keskinäisiin riitoihin.

– Luulen, että heidän taktiikkanaan tuleekin olemaan Venäjä-kysymyksen välttely alusta alkaen, jotta se ei aiheuttaisi hajaannusta heidän omassa keskuudessaan, Shehovtsov arvioi.

– Kansallismielisten ja äärioikeistolaisten on myös perinteisesti hyvin vaikeaa muodostaa kestäviä liittoumia, sillä heillä on paljon keskinäisiä konflikteja.

Kuvaava esimerkki Venäjä-teeman välttelystä saatiin Shehovtshovin mukaan vastikään Tallinnassa, jossa aiemmin Venäjän kanssa avoimesti flirttaillut Ranskan Marine Le Pen irtisanoutui lehdistötilaisuudessa voimakkain sanankääntein Putinista.

– Minä puolustan kotimaani ja Euroopan intressejä. En tule sallimaan meidän joutumistamme Putinin peukalon alle, Le Pen sanoi silmin nähden ärtyneenä, kun häntä painostettiin kertomaan Venäjä-suhteistaan.


– Tämä Le Penin käyttämä ilmaisu oli mielenkiintoinen, sillä se on selvässä ristiriidassa joidenkin hänen aiempien sanomistensa kanssa, Shehovtsov huomautti.

Brexit säikäytti

Toinen Venäjän voittokulkua hidastava seikka on koko Euroopan kokema sokki brexitistä. Yleisesti arvellaan, että Venäjän levittämällä disinformaatiolla oli vuonna 2016 ainakin pieni katalysaattorin rooli Britannian kansanäänestyksessä.

– Brexit-kaaos on kaikkineen vähentänyt euroskeptisyyttä Euroopassa. Jopa monet äärioikeistolaiset puolueet ovat joutuneet pehmentämään EU-eropuheitaan, sillä säikähdys brexitistä on ollut niin voimakas, Shehovtsov sanoo.

Shehovtsovin mukaan konkreettinen esimerkki brexitin aiheuttamasta säikähdyksestä nähtiin Itävallassa, jossa äärioikeiston presidenttiehdokas Norbert Hofer leikitteli avoimesti ajatuksella EU-erosta vuoden 2016 vaaleissa.

– Itävaltalaisten reaktio Britannian brexit-äänestyksen tulokseen oli kuitenkin niin negatiivinen, että Hofer joutui sen jälkeen muuttamaan kantaansa ja sanomaan, ettei hän enää aja EU-eroa.

Shehovtsovin mukaan Venäjä ei ole suinkaan luopunut vaikutusyrityksistään Euroopassa, vaikka tällä kertaa ei olekaan nähty niin suoranaista puuttumista vaaleihin kuin joissakin aiemmissa Euroopan kansallisissa vaaleissa.

– Venäjän disinformaatio jatkaa systemaattisesti narratiiviaan, jonka mukaan länsimaailma on fasistinen ja Eurooppa kaikkineen on kaaoksessa. Euroopan kuvaillaan olevan hajoamassa ja sen konflikteista otetaan kaikki irti.

– Venäjästä luodaan puolestaan mielikuvaa, että se on ainoa vakauden ja rauhan saareke.

Shehovtsovin mukaan Venäjä suhtautuu europarlamenttiin lähinnä paikkana, jossa se pystyy nostattamaan keskusteluihin itsensä kannalta edullisia teemoja.

– Venäjän näkökulmasta europarlamentti on kuitenkin epäkiinnostava siksi, että sillä on melko vähän todellista valtaa toisin kuin esimerkiksi kansallisilla parlamenteilla.

Tutkija varoittaa: Facebookia voidaan johtaa harhaan vale- ja vihatilien poistossa

Anton Shehovtsov on huolissaan siitä, että sinänsä aiheellinen vale- ja vihatilien pelko saattaa johtaa myös arveluttaviin sensuuritoimiin sosiaalisen median palveluntarjoajien taholta.

Shehovtsovin mukaan näyttää siltä, että esimerkiksi Euroopan vasemmistolaiset ovat ilmiantaneet joukolla Facebookille äärioikeistolaisten tilejä, minkä jälkeen niitä on poistettu.

– Äärioikeistoa sen paremmin kuin äärivasemmistoakaan ei välttämättä rakasteta. Mutta niin kauan kuin heidän liikkeensä eivät ole Euroopassa kiellettyjä, heidän tilejään ei saisi myöskään poistaa puhtaasti ideologisten syiden takia, Shehovtsov muistuttaa.

– Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vasemmisto on onnistunut saamaan Facebookin poistamaan omien poliittisten vastustajiensa tilejä.

Shehovtsovin mielestä onkin ristiriitaista, että nyt kun Euroopassa puhutaan kovasti Venäjän vaalihäirinnästä, niin uudeksi uhaksi onkin tullut ”amerikkalainen vaalihäirintä” Facebookin suorittamien puhdistustoimien muodossa.

– Facebookin tapa poistaa epäiltyjä tilejä ei ole millään tavalla läpinäkyvä prosessi. On mahdotonta sanoa, millä perusteella he poistavat mitäkin tilejä, Shehovtsov sanoi.

Facebookin kritisoijat ovat jo aiemminkin ihmetelleet, miten jokin tili voidaan jäädyttää jonkin hyvin pieneltä tuntuvan rikkeen vuoksi, kun taas toisia tilejä ei saa kuriin mitenkään. Yksi syy tähän voi olla se, ettei Facebook osaa riittävän hyvin eritellä, mikä on vihapuhetta tai valeuutisten levittämistä ja mikä on normaalia yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi juuri näistä aiheista.

– On epämiellyttävää ajatella, että poliittiset vastustajat voivat onnistua kääntämään Facebook-tilien ilmiannon poliittiseksi sodaksi. Olenkin siksi huolissani Venäjän vaalivaikuttamisen lisäksi myös tästä amerikkalaisesta vaalivaikuttamisesta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt