Persianlahdella kiehuu – 5 kysymystä Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä nokittelusta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Persianlahdella kiehuu – 5 kysymystä Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä nokittelusta

Jännitteiden kiristyminen Persianlahdella on herättänyt pelkoa uudesta sodasta Lähi-idässä. Yhdysvallat yrittää saada tukea painostuskampanjalleen, mutta kaikki eivät ole vakuuttuneita siitä, onko Iranin edustama uhka todellinen.

Yhdysvaltain lentotukialus USS Abraham Lincoln eteni viikko sitten Suezin kanavassa ollessaan matkalla kohti Persianlahtea.

17.5.2019 15:50

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon määräämä sotilaallinen valmistautuminen Persianlahdella on kiihtynyt viime viikkoina. Syyksi tähän on kerrottu Iranin aiheuttama uhka, jota koskevat puheet ovat kiihtyneet jatkuvasti sen jälkeen, kun Trump ilmoitti vuosi sitten vetävänsä Yhdysvallat pois monenvälisestä Iranin ydinsopimuksesta.

IS kokosi viisi keskeistä kysymystä Persianlahden kiristyneestä tilanteesta.

1. Mitä Persianlahdella tapahtuu?

Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton ilmoitti 5. toukokuuta, että lentotukialus USS Abraham Lincoln sekä B-52-pommikoneita siirretään alueelle. Pari päivää myöhemmin Pentagon lisäsi listalle Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän sekä maihinnousutukialuksen.

Viikko sitten Yhdysvallat ilmoitti lentotukialus USS Abraham Lincolnin siirtyvän Persianlahdelle.

Maanantaina New York Times kertoi, että Yhdysvallat suunnittelisi jopa 120 000 sotilaan lähettämistä lähettämistä Lähi-itään, mikäli Iran hyökkäisi sen joukkoja vastaan tai kiihdyttäisi ydinohjelmaansa. Trump kuittasi tiedon seuraavana päivänä ”valeuutisena”, tosin hän lisäsi, että jos sellainen suunnitelma olisi, ”lähettäisimme helvetin paljon enemmän”.

Välikohtauksiltakaan ei ole vältytty. Maanantaina Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien viranomaiset kertoivat, että strategisesti tärkeällä paikalla olevan Fujairahin sataman läheisyyteen ankkuroidut kolme öljytankkeria ja proomu olivat vahingoittuneet ”sabotaasissa”.

Yksi väitetyn sabotaasin kohteeksi joutuneista aluksista on norjalainen Andrea Victory -alus. Sen välikohtauksessa saamat vahingot ovat nähtävissä aluksen perässä juuri vedenpinnan yläpuolella.

Aluksiin tuli vähäisiä vahinkoja, mutta niiden syystä tai aiheuttajasta ei ole toistaiseksi tietoa. Yhdysvaltalainen hallituslähde kertoi kuitenkin Reutersille, että maan turvallisuusasiantuntijat uskovat Iranin antaneen ”siunauksensa” aluksiin kohdistuneelle operaatiolle.

2. Mihin toimiin tilanteen kiristyminen on johtanut?

Keskiviikkona Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä osan Irakissa olevien edustustojensa henkilökunnasta kotimaahan. Syyksi tähän kerrottiin turvallisuushuolet, jotka liittyvät AFP:n lähteiden mukaan Irakissa Iranin määräysvallan alla toimivaan puolisotilaalliseen joukkoon.

Persianlahden alueella kiristyneiden jännitteiden johdosta Saksa ja Hollanti keskeyttivät sotilaskoulutusoperaationsa Irakissa, ja torstaina niiden joukkoon liittyi myös Suomi. Maavoimien valmiuspäällikön, eversti Pasi Hirvosen mukaan tilanne liittyy muuttuneeseen turvallisuustilannearvioon.

3. Onko Iran uhka vai ei?

Vuoden kuluessa Washington on toistuvasti sanonut Iranin uhkaavan sen intressejä Lähi-idässä, kun se rohkaisee shiiajoukkoja aggressioon Libanonissa, Irakissa ja Syyriassa, toimittaa ohjuksia Jemenissä hallitusta vastaan sotiville huthikapinallisille sekä antaa laivastonsa käyttäytyä vihamielisesti Persianlahdella.

Iran ei ole kuitenkaan tehnyt minkäänlaisia suoria, julkisia uhkauksia, jotka olisivat syynä Yhdysvaltojen valmistautumiseen. Yhdysvallat on kertonut toimineensa Iranin toimia koskevien tiedusteluraporttien pohjalta.

Iranilaissotilaita Persianlahdella huhtikuun lopulla.

New York Timesin mukaan Yhdysvaltain uhka-arviot Iranista perustuvat ilmeisesti Persianlahdelta otettuihin kuviin, joissa pieniin veneisiin on sijoitettu ohjuksia. Kuvat ovat puolisotilaallisen iranilaisryhmän julkaisemia. Boltonin mukaan kaluston siirtäminen Persianlahdelle oli ”vastaus useisiin huolestuttaviin ja lisääntyviin merkkeihin ja varoituksiin”.

Yhdysvaltojen eurooppalaiset liittolaiset eivät ole olleet yhtä vakuuttuneita Iranin aiheuttaman uhan kasvamisesta. Tiistaina Britannian armeijan kenraalimajuri Chris Ghika sanoi, että Iranin tukemien joukkojen aiheuttama uhka ei ole kasvanut viime aikoina.

Terroristijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa Irakissa ja Syyriassa Yhdysvaltain johtamassa koalitiossa komentajana toiminut Ghika kertoi näkemyksensä olevan linjassa Washingtonin kanssa, minkä Yhdysvaltain edustajat kiirehtivät kiistämään.

Torstaina Sky News kertoi kuitenkin nimettömiin hallituslähteisiin nojaten, että Britannia olisi nostanut Irakissa, Saudi-Arabiassa, Kuwaitissa ja Qatarissa oleviin diplomaatteihinsa ja joukkoihinsa liittyvän uhka-arvion tasoa. Britannian ulkoministeriö kieltäytyi kommentoimasta Sky Newsin tietoja.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas on sanonut, että Saksa pitää Iranin ydinsopimusta edelleen pohjana sille, ettei Iranilla ole tulevaisuudessa ydinaseita.

John Bolton on toiminut Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantajana viime vuoden maaliskuusta lähtien.

Boltonin on sanottu olevan Iraniin kohdistuvan painekampanjan taustalla. Yhdysvaltojen asenne Irania kohtaan on kiristynyt vauhdilla sen jälkeen, kun Bolton aloitti Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantajana viime vuoden maaliskuussa.

Bolton tunnetaan pitkäaikaisista antipatioistaan Irania kohtaan, ja hänen pelätään usuttavan Trumpia hyökkäämään maahan. Skeptisyyttä Yhdysvaltojen kuuluttamia uhkakuvia kohtaan lisää se, että Bolton muistetaan toimimisestaan kansainvälisestä turvallisuudesta vastaavana apulaisulkoministerinä George W. Bushin hallinnossa 2000-luvun alussa.

Tehtävässään Bolton väitti Irakin diktaattorin Saddam Husseinin piilottelevan varmuudella joukkotuhoaseita ja niiden tuotantolaitoksia ja kannatti hyökkäystä maahan. Boltonia myös syytettiin Irakin sodan perusteena käytetyn tiedustelutiedon manipuloinnista.

Joukkotuhoaseita ei koskaan löydetty, mutta Irakiin tehdyn intervention tuhoisien seurausten kanssa eletään edelleen. Yhdysvaltojen puheet Iranin uhasta ja sen sotilaallinen valmistautuminen Persianlahdella on herättänyt useilla tahoilla kaikuja Irakin sotaa edeltäneestä tilanteesta.

Tiedustelu- ja sotilasviranomaiset sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ovat viimeisen vuoden kuluessa sanoneet, että suurimmat aggression osoitukset eivät ole lähtöisin Teheranista vaan Washingtonista.

4. Mihin Yhdysvallat pyrkii?

Iran oli noudattanut vuosikausia neuvotellun sopimuksen sitoumuksia aiemmin, ja sen vuoksi maahan kohdistuvia pakotteita höllennettiin alkuvuodesta 2016. Tästä huolimatta Yhdysvallat irtautui sopimuksesta, johon Trump ja muut republikaanit olivat suhtautuneet kriittisesti.

Iran on myös Yhdysvaltojen liittolaisten Saudi-Arabian, Israelin ja Arabiemiraattien verivihollinen.

Vetäytymisen jälkeen Yhdysvallat on palauttanut Iraniin kohdistuvia sanktioita. Yhdysvaltain eurooppalaisten liittolaisten pelkona on, että Yhdysvaltojen Iraniin kohdistama ”maksimaalisen paineen” kampanja pakottaa sen kumoamaan lopullisesti ydinaseohjelmaansa koskevan, monenvälisen sopimuksen.

Iranin presidentti Hassan Ruhani piti puhetta Teheranissa järjestetyn kansallisen armeijapäivän paraatissa huhtikuussa.

Viime viikolla Iranin presidentti Hassan Ruhani ilmoitti televisiopuheessaan, että maa ei aio enää noudattaa osaa tekemistään sitoumuksista liittyen ydinmateriaalin tuotantoon.

Trumpin hallinto on pyrkinyt kampanjoimaan liittolaistensa parissa saamaan yleisen mielipiteen maailmalla kääntymään Irania vastaan. Trumpin arvellaan pyrkivän painostuskampanjallaan taivuttamaan Iranin nöyräksi ydinaseohjelmansa suhteen.

Presidentin kerrotaan kuitenkin olevan valmis vastaamaan voimankäytöllä, mikäli jännitteet johtavat amerikkalaisten henkien menetykseen tai dramaattiseen eskalaatioon.

5. Syttyykö sota?

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on kiertänyt Eurooppaa saadakseen tukea maan kovalle Iran-kannalle, mutta hän on saanut vastaansa jokseenkin viileän vastaanoton. EU:n korkea edustaja Federica Mogherini penäsi maanantaina ”maksimaalista hillintää maksimaalisen paineen sijaan” tavatessaan Pompeon Brysselissä.

Ainakin Venäjä ja Yhdysvallat on ilmaissut huolensa siitä, että Yhdysvaltojen ja Iranin välinen nokittelu saattaa johtaa tahattoman eskaloitumisen kautta laajempaan konfliktiin. Pompeon mukaan Yhdysvallat ei pyri aloittamaan sotaa Iranin kanssa, mutta esimerkiksi Venäjä on sanonut epäilevänsä ulkoministerin puheita.

Ulkoministeri Pompeolla on riittänyt viime päivinä kiireitä. Tiistaina hän tapasi Sotshissa Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Washington Postin lähteiden mukaan Trump olisi turhautunut neuvonantajiinsa, koska nämä ajavat Yhdysvaltoja kohti sotilaallista konfliktia Iranin kanssa. Vaalikampanjassaan Trump lupasi vetää Yhdysvallat ulos kalliiksi tulevista sodista, ja hänen kerrotaan suosivan mieluummin diplomaattista lähestymistapaa ja suoraa vuoropuhelua Iranin johdon kanssa.

New York Timesin lähteiden mukaan Trump olisi sanonut puolustusministeri Patrick Shanahanille, ettei hän halua sotaa Iranin kanssa. Keskiviikkona Trump twiittasi olevansa varma siitä, että Iran on pian valmis neuvottelupöytään.

Iranin hallinto on pyrkinyt hälventämään sodan pelkoja sanomalla, että Trumpin hallinnon toimet ja retoriikka ovat psykologista sodankäyntiä, jolla sitä pyritään horjuttamaan paineen alla.

Lähteet: Reuters, AFP, New York Times, Washington Post, Sky News, Los Angeles Times

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?