Mika Aaltolan kolumni: Digiaika mahdollistaa massavakoojarekrytoinnin

Julkaistu:

Kolumni
Linssit joiden läpi näemme maailman ovat manipuloitavissa, kirjoittaa Mika Aaltola.
Sosiaalisen media alustoihin liittyy geopoliittisia haavoittuvuuksia. Vaalihäirintä ja disinformaatio ovat suhteellisen hyvin tiedostettuja ilmiöitä. Digitaalinen aikakausi on tehnyt ulkoisesta vihamielisestä toiminnasta skaalattavaa sekä mullistanut kyvyn kohdentaa häirintää ja vaikuttamista.

Elämme algoritmien täyttämässä todellisuudessa. Linssit joiden läpi näemme maailman ovat manipuloitavissa. Vieraat toimivat, kuten suurvallat tai sosiaalisen median alustat itse tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat poliittisiin mielikuviimme.

Digitaaliset keinot tekoälyineen ovat käytettävissä massavalvontaan. Esimerkiksi Kiina on edennyt kasvojentunnistusteknologiaan perustuvassa valtiollisessa kontrollissa tavalla, joka oli monelle aikaisemmalle yksinvaltaiselle järjestelmälle vain haave.

Avoimiin demokratioihin kohdistuu uudenmuotoisia ulkoisia paineita. Otetaanpa tärkeä esimerkki. LinkedIn on sosiaalinen media, jota käytetään asiakassuhteiden synnyttämiseen ja työpaikkojen löytämiseen. Monilla meistä on LinkedIn-tili.

Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa on nyt paljastunut laajamittaista LinkedIn-pohjaista vakoilurekrytointia. Aikaisemmin vakoilijoiden ja vaikuttajatoimijoiden värvääminen oli työläämpää. Etsittiin neulaa heinäsuovasta. Suhteita työstettiin vuosia.

 

Ensimmäinen LinkedIn-viesti lupaa helppoa rahaa: ”Voitko kirjoittaa esseen maasi taloudesta tai politiikasta”.

Nyt tilanne on toinen. Kymmeniä tuhansia LinkedIn-käyttäjiä on lähestytty viesteillä, joissa on tarjottu yhteistyömahdollisuuksia tekaistujen profiilien avulla. Profiilit on saatu näyttämään uskottavilta rekrytointitoimistoilta tai vaikkapa ajatushautomoilta.

Ensimmäinen LinkedIn-viesti lupaa helppoa rahaa: ”Voitko kirjoittaa esseen maasi taloudesta tai politiikasta”. Palkkioksi on tarjottu muutamia satoja euroja. LinkedIn tarjoaa väylän, jossa verkko voidaan heittää hyvin laajalle. Siihen saattaa tarttua joku vastuullisessa asemassa yrityksessä tai valtionhallinnossa työskentelevä. Kun tämänkaltainen lisätienestiä etsivä henkilö on kirjoittanut ensimmäisen suhteellisen viattoman esseensä, hän saa lisäpyyntöjä. Häntä pyydetään käyttämään raporteissaan ei-julkisia asiakirjoja. Palkkiot kasvavat. Viimeistään tässä vaiheessa kohdehenkilö alkaa epäillä, että taustalla on jotain vähemmän viatonta.

Todellisuudessa taustalla onkin Kiinan valtiollinen vakoilu. Seuraavaksi kohteelle tarjotaan kaikki kulut maksettua matkaa Kiinaan. Kiinassa henkilöä koulutetaan ja hänen luotettavuuttaan punnitaan. Kohteelta ei enää pyydetä esseitä vaan valokuvia salaisista dokumenteista suurempaa palkkiota vastaan. Selusta luvataan turvata.

 

Nyt geopoliittisen kilpailun aikakaudella avoimet demokratiat ovat pahasti takamatkalla.

Onko tämä vakoilijoiden massarekrytointi vaarallista? Se on selkeä merkki demokraattisesta haavoittuvuudesta. Läntisissä demokratioissa luottamus valtioiden omia viranomaisia kohtaan on laskenut alle 50 prosentin tason. Joissakin maissa, kuten pitkälle jakautuneessa Yhdysvalloissa luottamuslukema on noin 20 prosenttia. Maanpuolustustahto on hälyttävän alhainen monessa Länsi-Euroopan maassa.

Saattaa olla, että ulkoinen suurvaltatoimija, joka aikaisemmin nähtiin vihollisena, nähdään nyt ilmaisena lounaana. Kuvitellaan, ettei toiminta ole laitonta tai kauhea paha asia. Lainsäädäntö on saattanut jäädä jälkeen. Samoin vastavakoilun resursseja ei ole riittävästi lisätty suhteessa esimerkiksi terrorismin torjuntaan käytettyihin varoihin.

Nyt geopoliittisen kilpailun aikakaudella avoimet demokratiat ovat pahasti takamatkalla. Tietoisuus digitaalisten alustojen eri käyttötavoista valtapoliittiseen kamppailuun, esimerkiksi massarekrytointiin, on aivan liian alhainen.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt