Ukrainainan ulkoministeri jää protestina pois Helsingin kokouksesta – ulkopolitiikan konkarit: Euroopan neuvosto etsii ratkaisua kiistaan Venäjän kanssa

Julkaistu:

Helsingissä pidettävän Euroopan neuvoston ulkoministerikokouksen tuleva päätöslauselma puhuttaa, sillä sen uskotaan hyväksyvän menettelyn, jolla Venäjä palautettaisiin mukaan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan.
Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin on peruuttanut osallistumisensa Helsingissä perjantaina järjestettävään Euroopan neuvoston ulkoministerikokoukseen.

European Pravda -sivuston mukaan Klimkin jää pois protestina sille, että Helsingissä on tarkoitus aloittaa varta vasten räätälöity prosessi Venäjän palauttamiseksi mukaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan. Tämän kerrotaan käyvän ilmi sivuston haltuunsa saamasta, alustavasta päätöslauselmaehdotuksesta.

Ukrainan median mukaan pelkona kuitenkin on, että Euroopan neuvosto on samalla taipumassa Venäjän kiristykseen ja Venäjän vastaisten pakotteiden lieventämiseen. Klimkinin kerrotaan varoittaneen myös, että Euroopan neuvosto asettaa samalla vaaraan myös Itä-Ukrainan sodan lopettamiseen tähtäävän Minskin rauhanprosessin.

Ulkopolitiikan konkari, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) pitää hyvinkin mahdollisena, että tällaista päätöslauselmaa ollaan hyväksymässä Helsingin kokouksessa. Hän kuitenkin erottaa asian tiukasti Venäjän vastaisista pakotteista ja Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan tilanteesta.

 

Ei tämä liity mitenkään näihin taloudellisiin pakotteisiin ja boikotteihin, ei sillä ole sellaisia merkityksiä.

Kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta keväällä 2014, Euroopan neuvosto protestoi aggressiota vastaan rajoittamalla Venäjän äänioikeutta Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Venäjä puolestaan vastasi jättämällä jäsenmaksunsa maksamatta, sillä tämä merkitsi käytännössä sen vaikutusvallan katoamista neuvostossa.

Venäjä ei ole viime vuosina osallistunut lainkaan parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan.

– Eihän tämä liity mitenkään näihin taloudellisiin pakotteisiin ja boikotteihin, ei sillä ole sellaisia merkityksiä. Kyllä tämä on puhtaasti Euroopan neuvoston puitteissa tapahtuva järjestely. Tämä koskee nimenomaan Venäjän saamista takaisin mukaan työhön, Kanerva sanoo.


Välien täydellinen katkeaminen on ollut lähellä

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin ihmisoikeusjärjestö, johon kuuluu kaikkiaan 47 valtiota. Kanervan mukaan Venäjän ja neuvoston välisen linkin katkeaminen on ollut hyvin lähellä, ja se merkitsisi hänen näkemyksensä mukaan ”katastrofia”.

– Sanoisin, että vaikkapa nämä ihmisoikeuskysymykset Venäjällä ovat sellainen asia, jonka asemasta tulisi noissa olosuhteissa huomattavasti heiveröisempi. Jos tällä tavoin päästäisiin ratkaisuun tässä Euroopan neuvoston asiassa, niin sen kanssa voidaan hyvin elää, hän arvioi viitaten European Pravdan kuvaukseen alustavasta päätöslauselmasta.

 

Katastrofi ei olisi parantanut Ukrainan tilannetta. Välien lopullinen katkeaminen olisi ennen muuta tappio eri muodoissaan.

Kanervan mukaan Venäjän ja neuvoston välit ovat olleet molemmin puolin ”kengässä hiertävä kivi”, joka nousee esille jokaisessa Euroopan tilannetta koskevassa keskustelussa, mutta ei kuitenkaan turvallisuuspoliittisissa katsannoissa.

– Luen tämän niin, että he koettavat saada syntymään ratkaisua. Pidän kyllä ihan perusteltuna sitä, että koetetaan dialogilla ratkaista tämä asia. Euroopan neuvoston periaatteita ajatellen luulen, että Venäjän sisäiselle kehitykselle on tärkeää, että sillä on eurooppalaisten arvojen linkki tämän neuvoston kautta, Kanerva sanoo.

– Mutta sillä ei pyyhitä mihinkään suuntaan mitään näitä isomman turvallisuusasetelman kuvioita, siis Krimiä ja Itä-Ukrainaa. Ei tuossa viitata siihen millään tasolla, hän lisää.

Kanerva kertoo pitävänsä täysin spekulatiivisena sitä, että Ukrainan kriisin suhteen tapahtuisi tässä kohtaa jonkinlaista muutosta. Hänen mukaansa se merkitsisi sitä, että Venäjä tekisi täysin uusia johtopäätöksiä Krimin ja Itä-Ukrainan osalta.

– Siitä en ole nähnyt mitään ennusmerkkejä. Tässä asiassa on syytä mennä edelleen tiukasti Minskin sopimuksen mukaisesti eteenpäin.

Kanerva ymmärtää Klimkinin pois jäämisen

Kanerva kertoo tuntevansa hyvin Ukrainan ulkoministeri Klimkinin ja ymmärtävänsä hyvin tämän reaktion.

– He näkevät tietysti tämän asian jollain tapaa niin, että tässä ei oltaisi Ukrainaa kuultu. Kyllä mä pidän täysin ymmärrettävänä sitä, jos Klimkin jää pois tästä kokouksesta ikään kuin protestinomaisesti. En rupea häntä siitä kutsumaan kirkkoon kuultavaksi. Kaikki me ymmärrämme ja sympatiseeraamme Ukrainaa tässä asiassa, ja totta kai he toivoisivat, että kaikki kivet ja kannot käännettäisiin sillä tavalla, että he olisivat tyytyväisiä.

Kanerva kertoo tarkastelevansa asiaa poliittiselta kannalta ”isossa kuvassa”. Hänen mukaansa Ukrainan kriisiä ei olisi ratkaistu sillä, että Venäjän ja Euroopan neuvoston välit olisivat katkenneen, mikä olisi tarkoittanut katastrofia.

– Se katastrofi ei olisi parantanut Ukrainan tilannetta. Välien lopullinen katkeaminen olisi ennen muuta tappio eri muodoissaan.

Mikään äkkinäinen päätös ei myöskään ole Kanervan mukaan kyseessä, sillä asiasta on keskusteltu pitkään ja on etsitty erilaisia mahdollisuuksia löytää ratkaisua. Linjaus on todennäköisesti syntynyt Euroopan neuvoston suurlähettiläiden neuvonpidoissa, eikä liity varsinaisesti Suomeen, vaikka kokous täällä pidetäänkin.

Salolainen: ”Suomi on pyrkinyt löytämään keinoja”

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Pertti Salolainen (kok) puolestaan muistuttaa, että Suomen tavoitteena on ollut saada Venäjä takaisin Euroopan neuvoston toimintaan.

– Suomi on pitänyt erittäin ikävänä, jos Venäjä jostain syystä jäisi kokonaan pois Euroopan neuvoston toiminnasta, Salolainen sanoo.

– Se ei ole mikään salaisuus, että Suomi on pyrkinyt löytämään keinoja, joilla Venäjä voisi pysyä Euroopan Neuvoston jäsenenä. Se on ollut julkilausuttu tavoite. Toisaalta Suomi ei ole hyväksynyt, että se tapahtuisi ehdolla millä hyvänsä. Lähtökohtana on se, että Venäjä toimii Euroopan Neuvoston pelisääntöjen mukaan, ex-kansanedustaja ja ex-ministeri Salolainen toteaa.


Salolainen ei ollut kuullut, että Ukraina jää protestina pois Helsingin kokouksesta.

– Se on minulle uusi asia, että Ukraina ei tulisi lainkaan kokoukseen. Se on hirveän valitettavaa, jos Ukraina jää pois, Salolainen sanoo.

Ulkoministeriö: Päämääränä Venäjän pysyminen järjestössä

Myös ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Nina Nordström kertoo, että Suomen puheenjohtajuuskaudella on tehty töitä sen eteen, että eri maat ja osapuolet löytäisivät Venäjää koskevassa asiassa toisensa.

– Sellaista diplomaattista toimintaa ollaan tehty, jotta siihen löytyisi jonkinlainen ratkaisu. Tietysti päämääränä on se, että Venäjä pysyisi järjestössä. Se on heidän kansalaistensa etu, että he pääsisivät ihmisoikeustuomioistuimen piiriin ja muutenkin pysyisivät eurooppalaisten arvojen piirissä, Nordström sanoo.

Hänen mukaansa ulkoministerit tulevat kokouksessa keskustelemaan samoista aiheista, joista diplomaatit ovat keskustelleet jo jonkin aikaa.

– Keskeinen keskustelunaihe tulee varmasti olemaan se, miten kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus osallistua järjestön toimintaan ja miten niillä on myös velvollisuus toimia järjestön sääntöjen ja arvojen mukaisesti.

Muita aiheita tulevat Nordströmin mukaan olemaan todennäköisesti järjestön luonne tulevaisuudessa sekä toimintatavat sen varalta, että jokin jäsenvaltio loukkaa tai rikkoo järjestön sääntöjä ja arvoja. Ministerit käyvät keskustelua yleisellä tasolla.

– Sitten katsotaan, minkälaisia ne konkreettiset päätökset ovat, jotka sieltä tulevat. En halua tietenkään niitä ennakoida, mutta toisaalta sanoisin, että olemme hyvin toiveikkaita sen suhteen, että sieltä tulee ulos jotakin rakentavaa sekä järjestön tulevaisuuteen päin katsovaa ja varmistavaa.

Lavrovin saapuminen vielä arvoitus

Nordström ei halua vahvistaa sitä, onko Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov saapumassa paikalle vai ei, sillä ulkoministeriön tapoihin ei ole kuulunut puhua julkisesti muiden maiden toimijoiden puolesta.

Ennakkotietojen mukaan Lavrov oli tulossa.

– Delegaatiot saavat itse julkaista tiedon siitä, kuka tulee ja milloin. Meille tulee ennätysmäärä ministereitä, reippaasti yli 30.

Nordströmin mukaan aikataulut ja osallistujien listat elävät jatkuvasti, eikä Ukrainan Klimkinin pois jäämisessä ole hänen mukaansa mitään erityisen poikkeuksellista.

– Hän on sanonut ulkoministeri Timo Soinille jo maanantaina, että hän ei pääse. Ilmeisesti varaulkoministeri on tulossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt