Puutarhaansa glyfosaatilla hoitanut pariskunta sairastui syöpään ja saa miljardikorvaukset – kiisteltyä ainetta käytetään myös Suomessa

Julkaistu:

Kalifornialaispariskunta on saamassa yli kahden miljardin dollarin korvaukset kemiajätti Bayerilta. Iäkäs pariskunta sairastui syöpään ja syyttää siitä puutarhassaan käyttämää Roundup-rikkaruohomyrkkyä.
Oikeus on määrännyt saksalaisen kemiajätti Bayerin omistaman Monsanton maksamaan yli kaksi miljardia dollaria iäkkäälle kalifornialaispariskunnalle. Alva ja Alberta Pilliod hoitivat kymmeniä vuosia kotipuutarhaansa Monsanton valmistamalla kasvimyrkky Roundupilla, jota myydään niin ammatti- kuin kotikäyttöönkin. Nyt he molemmat ovat sairastuneet imusolmukesyöpään. Roundupin vaikuttava aine on kiistelty glyfosaatti.

Glyfosaatti on maailman ja Suomen yleisin rikkakasvien kemialliseen torjuntaan käytetty aine. Suomessa se on vaikuttava aine 39 kasvinsuojelutuotteessa. Glyfosaattia käytetään lähinnä peltoviljelyssä, mutta sitä on sallittua käyttää myös kotipuutarhoissa.

Pilliodin pariskunnan asianajajien pääargumentti on, että Monsanton olisi pitänyt tuotteessaan varoittaa aineen syöpäriskeistä. Kemiayhtiö Bayer kuitenkin kiistää glyfosaatin ja syövän yhteyden todeten, että useiden maiden terveysviranomaisten mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää. Bayer aikookin valittaa saamastaan tuomiosta. Tietyt viranomaiset vastaavasti ovat epäilleet Monsanton tehtailleen itselleen edullisia tutkimustuloksia.

Glyfosaatista on ristiriitaisia tutkimustuloksia

Alva ja Alberta Pilliodin tapaus ei ole ainutkertainen, vaan Bayer on tuomittu vahingonkorvauksiin Roundupin vuoksi ensimmäisen kerran jo elokuussa 2018. Tuolloin Bayer tuomittiin maksamaan imusolmukesyöpään sairastuneelle kalifornialaismiehelle noin 290 miljoonan dollarin korvauksen. Valamiehistön mukaan Roundup-tuote oli merkittävästi vaikuttanut siihen, että mies sairastui syöpään, ja että Monsanton olisi pitänyt varoittaa tuotteen vaaroista. Vastaavia tapauksia on Yhdysvalloissa vireillä lukuisia ja jo kaksi eri tuomioistuinta on katsonut Roundupin aiheuttavan syöpää.

Glyfosaatin turvallisuudesta on kuitenkin ristiriitaista tutkimustietoa. Esimerkiksi WHO:n alainen syöpätutkimusorganisaatio IARC on vuonna 2015 todennut, että glyfosaatti todennäköisesti aiheuttaa syöpää.

Kuitenkin Euroopan kemikaalivirasto ECHA ilmoitti vuonna 2017, ettei glyfosaatti aiheuta syöpää edes sitä ruiskuttaville viljelijöille. EU myös myönsi vuonna 2017 glyfosaatin käytölle jatkoluvan vuoteen 2022 asti ja Suomikin tällöin kannatti myyntiluvan jatkamista.

Tietyt europarlamentaarikot ovat silti arvostelleet ECHA:n tutkimustuloksia sanoen, että ne pohjautuvat glyfosaatin valmistajien teettämiin tutkimuksiin. Uudet syöpäväitteet Yhdysvalloista ovat lisänneet kierroksia keskusteluun ja glyfosaatti on tällä hetkellä tulenarka aihe.

Tukesin asiantuntija ei ota kantaa glyfosaatin syöpävaarallisuuteen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Lotta Kaila kertoo, että ainakaan hänen tietääkseen Suomessa ei ole vielä nostettu glyfosaattiin liittyviä syöpäkanteita. Tukes on arvioinut glyfosaatin käytön turvalliseksi, jos sitä käytetään ohjeiden mukaan.

– Roundup tai glyfosaatti on arvioitu meillä turvalliseksi, jos sitä käytetään purkin kyljessä olevien ohjeiden mukaisesti. Eli meillä on Tukesissa riskinarviointiryhmä, joka määrittelee, miten käytettynä glyfosaatti on turvallista. Pitäisi ottaa siis huomioon, että se, miten ainetta käytetään, on yhtä tärkeää kuin se, mitä ainetta käytetään. Mutta kysymykseen siitä, kuinka vaarallista glyfosaatti itsessään on, siihen en ole oikea henkilö vastaamaan, Kaila toteaa.

Tähän liittyen Kaila katsoo, että glyfosaatista keskustellaan tällä hetkellä kahdella eri tasolla.

– On kaksi eri keskustelua. Ensimmäinen keskustelu on se, onko glyfosaatti syöpävaarallinen aine vai ei. Tähän en ole oikea ihminen vastaamaan. Toinen keskustelu on se, että miten glyfosaattia tulee käyttää turvallisesti ja miten sen käyttöä voisi vähentää. Toivoisin keskustelun ja toimenpiteiden keskittyvän enemmän turvalliseen käyttöön ja vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen.

Kaila antaa esimerkkejä suojatoimenpiteistä, joilla estetään altistuminen glyfosaatille.

– Esimerkiksi viljan kypsyttämisen nopeuttaminen glyfosaatilla ei ole Suomessa sallittua. Tällaisilla kielloilla voidaan ehkäistä sitä, että ihminen ei saa glyfosaattia ravinnostaan. Samoin jos kotipuutarhuri käyttää glyfosaattia noudattamatta suojainohjeita, hän altistuu enemmän aineelle. Juuri glyfosaatin väärinkäyttäminen voi lisätä altistumista.

Kailan mukaan tavallisella kotipuutarhurilla on eräs yksinkertainen keino, jolla hän voi helposti välttää koko glyfosaatille altistumisen: se, ettei lainkaan käytä Roundupia tai muita vastaavia glyfosaattia sisältäviä kemiallisia tuotteita. Perinteinen rikkaruohojen kitkeminen käsin on hyvä vaihtoehto.

– Kotipuutarhuri tai harrastelijaviljelijä voi pohtia, pitääkö sen kukkapenkin tai pihan edes olla täysin rikkakasviton. Hänellä on selkeänä vaihtoehtona näiden aineiden käytölle esimerkiksi perinteinen rikkaruohojen käsin kitkeminen tai rikkakasvien ainakin osittainen hyväksyminen. Sillähän altistuminen vähenee, että ei lainkaan käytä glyfosaattia sisältäviä valmisteita. Luonnon monimuotoisuuskin kiittää siitä, että piha on hieman huolimattomasti hoidettu ja siellä on vähän kaikenlaisia kasveja, Kaila ehdottaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt