Kommentti: Eikö Eurooppa osaa tehdä mitään oikein? Tästä oikeasti on kyse Yhdysvaltojen tiukassa kirjeessä

Julkaistu:

KOMMENTTI
Amerikkalaisten halu hillitä Euroopan puolustushankintojen järkeistämistä on silkkaa protektionismia, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Washingtonissa ei katsota ollenkaan hyvällä silmällä Euroopan yhteisen puolustuksen tiivistymistä.

Financial Times ja Der Spiegel -lehdet kertoivat tiistaina, että Yhdysvaltain varustelusta vastaava apulaispuolustusministeri Ellen Lord ja apulaisulkoministeri Andrea Thompson ovat lähettäneet tiukkasanaisen kirjeen EU:n ulkosuhteiden korkealle edustajalle Federica Mogherinille.

Kirjeen mukaan Yhdysvallat ryhtyy vastatoimiin, jos EU rajoittaa amerikkalaisten yhtiöiden pääsyä yhteiseurooppalaisiin puolustushankkeisiin. Lord ja Thompson ovat myös syvästi huolissaan siitä, että EU:n pysyvä rakenteellinen puolustusyhteistyö PRY, englanninkieliseltä nimeltään Pesco, aiheuttaa tarpeetonta kilpailua unionin ja Naton välillä, tuottaa tuplatyötä ja järjestelmiä, jotka eivät sovi yhteen amerikkalaisten kanssa.
Eikö Euroopassa osata tehdä mitään oikein? Yhdysvaltain hallinto on presidentti Donald Trumpin valtakaudella johdonmukaisesti kovistellut eurooppalaisia liittolaisiaan pitämään kiinni sitoumuksistaan ja huolehtimaan puolustuksestaan entistä enemmän itse.

Sekä puolustusrahasto että PRY ovat EU:n ja myös Suomen kannalta tärkeitä hankkeita. Niiden tarkoitus on nimenomaan säästää niukkoja resursseja vähentämällä päällekkäisten järjestelmien kehitystä ja tuotantoa sekä siirtymällä yhteisiin hankintoihin, jotta puolustustarvikkeiden hinnat voisivat pysyä järkevällä tasolla.

Tämä ei sitten olekaan hyvää vaan ”itsepäistä protektionismia”, viestitetään Atlantin takaa.

PRY:ssä on mukana 25 EU-maata. Siihen sisältyy tällä hetkellä 34 hanketta aina tiedustelukoulun perustamisesta uusien aseiden kehittelyyn. Suomi on mukana muun muassa hankkeissa, joissa kehitetään miehittämätöntä sotilasajoneuvoa ja yhteistä kenttäradiota.

Puolustusrahaston EDF:n perustaminen hyväksyttiin hiljattain, ja sen rahoituksesta neuvotellaan EU:n seuraavan seitsenvuotisen budjettikehyksen yhteydessä. Rahastoon osoitetaan nykyisten suunnitelmien mukaan 13 miljardin euron potti.

Naton eurooppalaisten jäsenten kohdalla Yhdysvallat näyttää siis odottavan, että ne korottavat puolustusmenojaan vaadittuun kahteen prosenttiin bkt:sta ja käyttävät yhä suuremman osan näistä rahoista ostamalla aseita amerikkalaisilta alan jättiläisiltä.

Vaatimus on vähintäänkin kohtuuton. Noin 80 prosenttia eurooppalaisista puolustusalan hankinnoista menee jo nyt yhdysvaltalaisille yhtiöille. Yhdysvallat ei siis ainakaan halua, että tämän rahakkaan kaupan volyymit vähenevät. Kyse on Yhdysvaltain protektionismista.

Lordin ja Thompsonin kirje on tuorein osoitus ennennäkemättömästä hämmennyksen tilasta transatlanttisissa suhteissa. On vaikea nähdä, että EU ryhtyisi nyt antamaan periksi vaatimuksille ja myöntyisi muokkaamaan puolustusrahastoa ja PRY:tä koskevia suunnitelmia amerikkalaisille mieleiseen suuntaan.

Laajemmin katsoen kyse on Euroopan yhteisestä puolustuksesta ja niin sanotusta strategisesta autonomiasta, jolla on kolme tasoa: poliittinen, operatiivinen ja teollinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan pitäisi pyrkiä tekemään itsenäisiä päätöksiä, vastaamaan yhdessä uhkiin ilman Yhdysvaltain apua sekä tuottamaan itse tarvitsemansa puolustustarvikkeet.

Todellisuudessa Eurooppa on epäyhtenäinen ja vielä kauan syvästi riippuvainen Yhdysvalloista, jonka aseellinen voima on Naton kova ydin. Kehitys kohti poliittista, operatiivista ja puolustusteollista autonomiaa on vasta aivan alussa. Euroopan puolustus on vielä kauan riippuvainen Atlantin takaa tulevasta avusta.

Tarve kasvattaa EU:n muskeleita on kuitenkin selkeä, sillä Yhdysvaltain katse on entistä enemmän siirtynyt Atlantilta Tyynellemerelle, kohti Kiinaa ja sen valtapyrkimyksiä.

Euroopan voiman kasvattamisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä sitä, että transatlanttinen side heikentyy. Vahva EU vahvistaisi myös Naton eurooppalaista pilaria. Se olisi myös Suomen etu, vaikka oma puolustuksemme olisi kuinka hyvässä kunnossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt