Euroopan oikeistopopulistit kasaavat yhteistä liittoumaa – perussuomalaisten Olli Kotro: ”En ymmärrä, mikä sen voisi pysäyttää”

Julkaistu:

IS esitti perussuomalaisten eurovaaliehdokkaalle Olli Kotrolle kysymyksiä Euroopan oikeistopopulistipuolueiden yhteistyöstä.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro osallistui tiistaina Tallinnassa pidettyyn kokoustilaisuuteen, jonka järjesti Euroopan kansallismielisten puolueiden yhteenliittymä MENF. Samassa yhteydessä Virossa vieraili Ranskan kansallisen liittouman johtaja Marine Le Pen, joka on kiertänyt viime viikkoina Eurooppaa pyrkimyksenään kerätä kansallismielisiä oikeistopopulistipuolueita vaalien jälkeen perustettavaan, uuteen liittoumaan europarlamentissa.

Kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Le Pen sekä muut kritisoivat sitä, kuinka Viron media keskittyi kysymyksissään lähes yksinomaan Venäjään, joka on yksi erimielisyyttä puolueiden välillä aiheuttavista kysymyksistä.

IS tapasi Kotron lehdistötilaisuuden jälkeen ja kysyi puolueiden yhteistyöstä.

Oletko samaa mieltä Marine Le Penin kanssa siitä, että oikeistopopulististen puolueiden liittouman syntyminen europarlamenttiin vaalien jälkeen on varmaa?

– En oikein ymmärrä, mikä sen voisi pysäyttää. Meillähän löytyy nyt vaadittavat seitsemän puoluetta. Myös tarvittavat 25 meppiä on, sillä Italian Lega, Saksan AfD ja Le Penin porukka saavat sen varmasti kasaan.

Kotro oli mukana myös Milanossa huhtikuun alkupuolella, kun siellä kokoontui useiden maiden oikeistopopulistipuolueiden edustajia Italian sisäministeri Matteo Salvinin kutsusta.


Onko Salvinin ja Le Penin kokoamissa liittoumissa käytännössä kyse samasta asiasta?

– Se, mihin perussuomalaiset on lupautunut mukaan, on uusi europarlamenttiryhmä. Minun mielestäni siitä on puhuttu. Myönnän, että en tarkalleen muista, mutta minun ymmärtääkseni mukana ovat käytännössä samat puolueet. Osalla asia voi ratketa vaalien jälkeen, ja kaikenlaisia spekulaatioita on. Olennaista persujen kannalta on se, että sinnehän on Milanossa ilmoittautunut se sama porukka, ja sen jälkeenhän sinne on tullut mukaan julkisella ilmoituksella tietty porukka.

Kun olet ollut mukana tässä sekä Italiassa että täällä Virossa, niin minkälainen vaikutelma sinulle on syntynyt, onko puolueilla enemmän yhteisiä kuin eriäviä näkökantoja, kuten täälläkin on sanottu?

– Minulla on hyvä tunne, koska nyt on pystytty jättämään se iso V-kortti eli Venäjä sivuraiteelle, eikä siihen hirttäydytä. Heillä on erilaisia Venäjä-kantoja. Meidän kanta on tunnettu, Jussi Halla-aho on sen sanonut. Voimme keskittyä siihen, mikä meitä yhdistää. Minua ihmetyttää, kun tämä keskittyy Venäjään. Se on kuin pakkomielle.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan puolueen näkemys Venäjästä on, että maa miehittää Krimin niemimaata laittomasti ja sen täytyy vetäytyä. Halla-ahon mukaan myös Euroopan unionin täytyy reagoida jollain tavalla.


Krimin miehitys on syynä EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Myös Viron EKRE-puolueen puheenjohtaja Mart Helme on sanonut, että Krimin miehitys on keskeinen erimielisyyden aihe puolueen ja Le Penin näkemysten välillä.

Jos Italia ja Ranska päättävät ryhtyä ajamaan Venäjä-pakotteiden purkamista, onko perussuomalaisten helppoa irtisanoutua siitä?

– Se on siinä mielessä helppoa, että ensinnäkään Euroopan parlamentissa ei ole ryhmäkuria ja toisekseen, kuten Le Penkin moneen kertaan totesi, että jokaisella maalla, mikä tarkoittaa myös jokaista delegaatiota, on oikeus omaan diplomatiaan. Eli perussuomalaiset eivät ole millään tavalla sidottuja siihen, jos he lähtisivät tällaista ajamaan. Tietysti pitää muistaa, että poliittinen tilanne voi muuttua, eihän sitä tiedä, vaikka Suomen hallituksessakin kanta asiaan muuttuisi jossakin vaiheessa.

Perussuomalaistenkin keskuudessa on kuitenkin eriäviä mielipiteitä asiasta?

– Ottamatta kantaa itse pakotteisiin, tosiasiahan on se, että niistä on ollut Suomelle pelkkää haittaa.


Mikä on oma kantasi asiaan?

– Mitähän tuohon sanoisin… Sanoisin näin, että tämä on puolueen linja, johon kaikki ehdokkaat ovat sitoutuneet. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson sanoi hiljattain olevansa pettynyt perussuomalaisten yhteistyöstä italialaisten ja ranskalaisten kanssa johtuen niiden Venäjä-myönteisyydestä. Mitä ajattelet siitä?

– Meitähän varoitettiin mediassa yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa, koska he ovat liian Kreml-myönteinen puolue. Nyt sitten sama porukka syyttää meitä siitä, mistä meitä on varoitettu heidän osaltaan. Tämä on minun mielestäni vähän skitsofreeninen tilanne, vähän erikoista. Eihän tässä ole oikeasti kyse Venäjästä vaan Ruotsin sisäpoliittisesta tilanteesta. Ruotsidemokraateilla on hirveä tarve profiloitua sisäpoliittisesti sekä olla hygieenisiä. Hehän ovat itse olleet Nigel Faragen ryhmässä, jota on myös syytetty Venäjä-myönteiseksi. En tiedä, mihin Åkesson tällä pyrkii, eihän hän tällä saa muuta aikaan kuin vahingoittaa suhteitaan perussuomalaisiin, kun hän meitä julkisesti lähtee kritisoimaan.

Mitä vastaat väitteisiin, joiden mukaan Venäjä käyttää kansallismielisiä oikeistopopulistipuolueita Euroopassa ”hyödyllisinä idiootteina”, joiden kautta se ajaa omia tavoitteitaan?

– Minä olen monta kertaa ollut mediassa putinisti, vaikka en ole saanut yhtään ruplaa Kremlistä. Se on yksi tapa estää keskustelu, kun keskitytään pakkomielteenomaisesti Venäjään. Venäjä vaikuttaa Euroopassa eri tavoin, Israel vaikuttaa, USA vaikuttaa, Kiina vaikuttaa, kaikki vaikuttavat. Minun mielestäni on surullista, kun ei keskustella vaihtoehdoista. Me tulemme Viroon ja esittelemme meidän asioita, niin ainoa teema onkin Venäjä.


Naapurimaan toimet ovat kuitenkin täällä Virossa vielä aika tuoreessa muistissa.

– On se tuoreessa muistissa, mutta on maailmakin vähän muuttunut. Nämä eivät ole Venäjän presidentinvaalit, vaan käsittääkseni Euroopan parlamenttivaalit.

Mitä perussuomalaiset hakee ensisijaisesti yhteistyöltä?

– Tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni. Minun mielestäni perussuomalaiset hakee sellaista viiteryhmää, jossa voidaan toimia sellaisten asioiden eteen, joiden vuoksi meitä on äänestetty. Eli se on käytännössä poliittisen islamin ja haittamaahanmuuton vastustaminen kaikilla tasoilla, niin kuin Jussi on sanonut selvästi. Kuten myös EU:n integraatiokierteen ja liittovaltiokehityksen katkaiseminen ja kolmantena Euroopan kristillinen perintö. Nythän europarlamentissa on menossa palikat uuteen jakoon ja profiilin terävöittämiseen on mahdollisuus.

Yhteistä liittoumaa on yritetty saada kokoon aiemminkin. Mikä on nyt toisin?

– Hyvä kysymys. En ollut silloin missään neuvotteluissa mukana, mutta luulen, että kyse oli niin sanotuista hygieniakysymyksistä eli siitä, kuka ei leiki kenenkin kanssa. Enkä edes tiedä, onko niin paljon muuttunut. On vain huomattu, että on niin isoja asioita, joita pitäisi edistää, joista pitäisi puhua enemmän ja joiden takia meitä on äänestetty. Miksi hakea hakemalla tällaisia kuppikuntajakoja? Nyt siitä teennäisestä ajattelusta on päästy eroon, ehkä se on sitten se muutos. Tämä on tietysti minun yksityisajatteluani.