Marine Le Peniä hiillostettiin Venäjä-yhteyksistä – puolusti saatua rahoitusta: ”On sattumaa”

Julkaistu:

Viime viikkoina Euroopan maissa kiertänyt Ranskan kansallinen liittouma -puolueen johtaja vieraili tiistaina Tallinnassa. Hän ihmetteli sitä, miksi toimittajien kysymykset keskittyivät lähes yksinomaan Venäjään.
Ranskan oikeistopopulistisen kansallinen liittouma -puolueen johtaja Marine Le Pen on kiertänyt viime viikkoina Eurooppaa tapaamassa aatetovereitaan. Kohteina ovat olleet maat, joissa kansallismieliset ja oikeistopopulistiset puolueet ovat saavuttaneet viime aikoina vaalimenestystä.

Taustalla on pyrkimys koota yhteistä rintamaa EU-vaalien jälkeiseen uuteen europarlamenttiin, ja päämääränä EU-politiikkaan vaikuttaminen sisältä päin. Järjestävänä tahona kiertueella toimii kansallismielisten puolueiden yhteenliittymä MENF.

Tiistaina vuorossa oli Tallinna, jossa pidettyyn kokoukseen osallistui edustajia isäntämaa Viron EKRE-puolueesta, Tanskan kansanpuolueesta sekä Italian Legasta. Suomesta kokouksessa oli mukana perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro.

Myöhemmin järjestetyn lehdistötilaisuuden aluksi korostettiin sitä, kuinka kokouksessa oli keskitytty hakemaan puolueiden välillä yhteistä maaperää sen sijaan, että olisi puitu niiden keskinäisiä erimielisyyksiä. Tästä huolimatta Tallinnan lehdistötilaisuuden keskeiseksi teemaksi nousi yksi puolueiden näkyvimmistä erimielisyyden aiheista, nimittäin Venäjä.

Viron media hiillosti Le Peniä muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisesta, puolueensa Venäjältä saamasta rahoituksesta sekä siitä, miksi tämä ei ole tunnustanut Krimin niemimaan miehitystä laittomaksi.

– Olen oikeastaan yllättynyt siitä, että te puhutte täällä vain Venäjästä, joka on niin pieni kysymys. Kukaan ei kysy isoista asioista, kuten Euroopan harmoniasta, Le Pen sanoi.


Suoranaisena loukkauksena Le Pen piti omien sanojensa mukaan kysymystä siitä, miten hän voi pitää itseään ja puoluettaan itsenäisinä toimijoina, jos rahoitus tulee Venäjältä.

– Kyseessä on erittäin merkittävä patrioottinen puolue, joka taistelee vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Ja nyt kysytte, toimimmeko toisen maan alaisuudessa. Vastaus on ei. En anna kenenkään väittää niin.

Le Penin mukaan hänen puolueensa tarve rahoitukselle on samanlainen kuin muidenkin, mutta kansalliselle liittoumalle ei ole herunut lainaa ranskalaisilta ja eurooppalaisilta pankeilta. Tämän vuoksi lainaa on jouduttu kyselemään Euroopan ulkopuolisilta tahoilta.

– On sattumaa, että lainaaja sattui olemaan nimenomaan venäläinen pankki. Yhtä hyvin se olisi voinut olla guatemalalainen, brasilialainen tai hongkongilainen pankki. Sitä paitsi yksikään ystävä ei lainaisi toiselle rahaa kuuden prosentin korolla. Jos tiedät sellaisen pankin, voit antaa yhteystiedot minulle, Le Pen sanoi kysymyksen esittäneelle toimittajalle huomauttaen myös, että laina on pian maksettu.

– En ymmärrä, miten lainan ottaminen pankilta tekee riippuvaiseksi, hän lisäsi.

Putinin kanssa kuvissa poseeraamisen Le Pen kuittasi sillä, että hän on tehnyt samaa myös lukuisien muiden maiden edustajien kanssa. Krimin niemimaan tilanteen hän puolestaan sanoi olevan sellaisen, jota on vaikea verrata mihinkään muuhun.

Selvää vastausta Krimiä koskevaan kysymykseen ei kuitenkaan saatu. Viron EKRE:n mukaan Venäjän miehitystä Krimillä ei voida hyväksyä, mikä on ristiriidassa Le Penin aiemmin esittämien näkemysten kanssa.

Le Pen huomautti myös, että ”Venäjä ja Donbass eivät ole EU:n jäseniä”, minkä vuoksi hän piti Viron median keskittymistä Venäjä-kysymyksiin outona. Venäjän kerrottiin kyllä olleen kokouksessa keskustelun aiheena, samoin kuin Kiinan ja Schengen-sopimuksen.


Puolueiden keskinäiset erimielisyydet eivät ole Le Penin mukaan ongelma, sillä hänen näkemyksensä mukaan kaikki liittoumassa mukana olevat ovat vapaita päättämään itse, missä projekteissa ollaan mukana ja missä ei.

– Yhteinen ryhmä ei tarkoita kloonien etsimistä, vaan kumppanien. Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, Le Pen sanoi.

Hänen mukaansa yhteistä maaperää löytyy kyllä riittävästi, etenkin siirtolaiskysymyksessä sekä ”vapauden ja demokratian periaatteissa”.

Hienoista tuohtumusta oli kuultavissa myös EKRE:n varapuheenjohtajan Jaak Madisonin äänessä, kun yksi toimittajista oli tiedustellut Le Peniltä sitä, miksi tämä oli kokenut tarpeelliseksi tulla hakemaan yhteistyökumppaneita Virosta, vaikka EKRE:llä on maassa ”vain 17 prosentin kannatus”.

Sekä Le Pen että Madison olivat sitä mieltä, että EKRE:n vaalitulos oli historiallinen ja heijasteli kansalaisten toiveita.

– En oikeastaan yllättynyt kysymyksistä. Yhtäkään kysymystä ei esitetty veroista, ei Schengen-alueen tulevaisuudesta, eikä ulkorajojen suojaamisesta, Madison sanoi.

Myös perussuomalaisten Kotro ilmaisi olevansa pettynyt kysymysten ”Putin-keskeisyydestä”.

Kaikille kokouksen osapuolille tuntui kuitenkin olevan selvää se, että europarlamenttiin saadaan muodostettua yhteinen liittouma vaalien jälkeen. Le Peniltä kysyttiin, kuinka monen prosentin todennäköisyydellä liittouma syntyy hänen mielestään.

– Tuhannen prosentin. Ehdokkaita on jo riittävästi, ja mukana olevien määrä kasvaa päivittäin. Joka päivä joku haluaa liittyä mukaan. Tästä tulee superryhmä, hän sanoi.