Miksi yksikään paloauto ei ollut vastassa? Kohu Moskovan lentokentän pelastustoimista paisuu

rac

Julkaistu:

Moskovassa tuhoutunutta Suhoi Superjetiä auttamaan hälytettiin paloautot vasta 80 sekunnin kuluttua laskeutumisesta, vaikka koneen tiedettiin laskeutuvan vaurioituneena.
Reilu viikko sitten Sheremetjevon kentällä tuleen syttyneen Suhoi Superjet 100 -lentokoneen pelastustoimista on paljastunut useita puutteita ja virhearviointeja.

Tulipalon tuhoisuuden syytä yritettiin aluksi vierittää matkustajille, jotka olivat keränneet käsimatkatavaroitaan ja hidastaneet siten evakuointeja.

Lue lisää: Nimetön viranomaislähde Tassille: Moskovan turmakoneen peräpään matkustajilla ei ollut mahdollisuuksia pelastua

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tulipalon tuhoisuuden alkusyy on sekä Sheremetjevon lentokentän että lentokoneen miehistön lukuisissa virhearvioinneissa.

Uutissivusto Lenta.ru kertoo, että onnettomuuden tutkijoille on tähän mennessä kertynyt yli 50 avointa kysymystä pelastustoimien laiminlyönneistä. Lenta kertoo saaneensa tiedot nimettömänä pysyttelevältä korkea-arvoiselta tutkijalähteeltä.

– Tässä vaiheessa on saatu selville, että hälytyssignaali annettiin lennonjohdosta 80 sekunnin kuluttua siitä, kun turmakone 89098 oli laskeutunut, tutkijalähde kertoi sivustolle.

Epäselvää on, miksi Sheremetjevon kentällä ei varauduttu mahdolliseen onnettomuuteen, vaikka Murmanskiin matkalla ollut Suhoi Superjet 100 oli kertonut palaavansa takaisin lähtökentälle salamaniskun jälkeen.

Koneen kapteeni oli ilmoittanut lennonjohdolle, että lentokoneen sähkö- ja ohjaus- ja viestijärjestelmät olivat vaurioituneet.


Lenta-sivuston mukaan ensimmäinen lentokoneen luokse tullut paloauto tuli varikolta asti, eikä kiitotien tuntumassa olevalta pelastusautojen normaalilta valmiuspaikalta. Tämä johtui sivuston mukaan siitä, että kyseisellä odottelupaikalla ei ollut turman sattuessa vastassa yhtä ainoaa paloautoa.

Izvestija-lehden mukaan lennonjohdolla ei ollut selvästikään ymmärrystä siitä, että kentällä olisi varauduttava mahdolliseen onnettomuuteen.

Lentan mukaan koneen kapteeni oli kuitenkin ilmoittanut ongelmista, minkä vuoksi pelastajien olisi pitänyt olla normaalin tavan mukaisesti valmiudessa viimeistään siinä vaiheessa, kun kone lähtee laskeutumaan.

Tällä hetkellä selvitetään muun muassa sitä, aiheuttiko Suhoi Supperjetin viestijärjestelmiin tullut vika sen, että lennonjohto ja koneen miehistö eivät ymmärtäneet toisiaan täysin tai että osa tärkeistä viesteistä jäi välittymättä.

Izvestijan mukaan nauhoilta paljastuneista keskusteluista käy kuitenkin ilmi, että vielä laskeutumisen loppuvaiheessa lennonjohto oli kysynyt kapteenilta, onko kaikki hyvin ja tarvitaanko apua. Kapteeni oli vastannut, että kaikki on ainakin toistaiseksi hyvin ja kiistänyt avuntarpeen.


Mahdollista turmakonetta pitäisi olla Sheremetjevon kentällä vastassa normaalisti kuusi Elefant-pelastusautoa, mutta ensimmäisten kuuden minuutin aikana niistä oli paikalla vain kaksi, Lenta-uutissivusto kertoo.

Kaiken lisäksi paloautoilla oli tankeissaan vain vettä eikä vaahtoa, mikä on tarpeen polttoainepaloa sammutettaessa.

Izvestijan haastattelema siviili-ilmailun entinen varaministeri Oleg Smirnov uskoo, että ihmisuhreilta olisi ollut mahdollista välttyä Sheremetjevon kentällä.

Lue lisää: Aeroflot peruu Suhoi Superjetin lentoja – monet venäläiset eivät halua astua turmakoneeseen

Yksi keino olisi ollut polttaa lentokoneen polttoaine mahdollisimman vähiin ennen laskeutumista. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi koneen miehistö ei tehnyt näin, vaan kiiruhti laskeutumaan liki täysillä polttoainetankeilla. Kapteeni on esimerkiksi saattanut arvioida salamaniskusta tulleet vauriot sellaisiksi, että nopea laskeutuminen on tärkeämpää kuin polttoaineen kuluttaminen.

Smirnovin mukaan Sheremetjevon kentälle olisi voitu myös levittää erityistä vaahtoa, jonka päälle kone olisi voinut laskeutua ilman laskutelineitä. Tulipalo olisi ollut näin mahdollisesti vältettävissä. Jostain syystä vaahtoa ei kuitenkaan levitetty.

Hälytys pelastajille annettiin kuitenkin vasta sitten, kun kone laskeutui raskaasti kentälle, pompahti muutaman kerran ilmaan ja syttyi tuleen peräpäästään.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Tuleeko Superjetin turmasta Putinin uusi Kursk?

Izvestijan mukaan lentokoneen kapteeni oli käyttänyt koneen ongelmista kertoessaan Pan-Pan -viestiä, joka Mayday-hätäviestiä lievempi. Yhteydenpito lennonjohtoon oli tapahtunut hätäviestien taajuudella 121,5 megahertsiä.

Pan-pan-viestillä ilmoitetaan pakkotilasta, joka ei tarkoita välitöntä vaaraa koneelle, matkustajille tai miehistölle. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö lentokentän pelastushenkilökunnan olisi pitänyt varautua mahdolliseen turmaan.

Izvestijan mukaan koneen kapteeni ilmoitti lennonjohdolle vasta aivan lähellä kentän pintaa jo ollessaan: ”Tarvitaan apua.”