Tutkijat tekivät Kaspianmerestä huolestuttavan havainnon

Julkaistu:

Ilmastonmuutos ja öljynporaus uhkaavat maailman suurimman sisämeren ainutlaatuisia eläimiä.
Ilmastonmuutoksen pelätään peittävän maa-alueita veden alle, mutta Kaspianmeren rannoilla kehitys menee toiseen suuntaan. Azerbaidzhanin tiedeakatemian tuoreen tutkimuksen mukaan vedenpinta maan suurimmassa sisämeressä laskee yli kuusi senttimetriä vuodessa.

– Ilmastonmuutos aiheuttaa Kaspianmeren altaassa hyvin nopeaa haihtumista, kertoo meribiologi Elnur Safarov.

Kehitys on herättänyt pelkoja siitä, että Kaspianmerellä olisi lopulta edessään lähes olemattomiin kuivuneen Araljärven kohtalo.

Rantaviivan karkaaminen kauemmas ei kuitenkaan ole ainoa huoli Kaspianmeren viiden rantavaltion asukkaille. YK:n ympäristöohjelman Unepin mukaan Kaspianmeri kärsii öljynporaamisen ja -jalostamisen aiheuttamasta saastumisesta. Lisäksi Kaspianmereen päätyy valtavat määrät puhdistamatonta jätevettä ja teollisuuden saasteita erityisesti mahtavan Volgajoen kautta. Joki on tärkein vedentuoja sisämereen.

Joskus mereksi, joskus järveksi määritellyllä Kaspianmerellä ei ole laskujokia. Vesi noin Japanin kokoisessa altaassa on suolaista.


Hylkeet ja sammet lähes kadonneet

Lähellä Azerbaidzhanin pääkaupunkia Bakua kalamiehet uittavat onkiaan vedessä, jonka pinnalla kelluu värikkäitä öljyvanoja. Se ei ihme kyllä karkota kaikkia eväkkäitä.

– Jotkut kalat tykkäävät saastuneesta vedestä, joten ne tapaavat kokoontua tänne, kertoo 26-vuotias Rashad.

Monia muita Kaspianmereltä tavattavia lajeja saasteet ja teollinen toiminta ovat kohdelleen kovakouraisemmin. Rannalla köllöttelevät kaspianhylkeet olivat aiemmin tuttu näky Bakunlahdella, mutta nyt noin miljoonan hylkeen populaatiosta arvellaan olevan jäljellä enää kymmenesosa. Saman mittakaavan kadon ovat kokeneet myös maailmankuulusta kaviaarista kuuluisat sammet.

– Muistan ajan, jolloin kaviaari maksoi 10 manatia (noin viisi euroa). Nykyään se maksaa 1 500 manatia (850 euroa), eikä sitä oikeastaan enää ole. Meillä ei ole käytännössä enää elinkelpoista sampipopulaatiota, kertoo Azerbaidzhanin eläinsuojelujärjestön johtaja Azer Garajev.

Pohjassa viihtyviä kaloja häiritsevät öljynetsinnässä tehtävät räjäytykset, jotka tuhoavat merenpohjaa.

Valtavat öljy- ja kaasuvarat

Kaspianmeren siunaus ja kirous ovat olleet valtavat luonnonrikkaudet: alueen öljyvaroiksi arvioidaan 50 miljardia barrelia ja kaasun määräksi 300 000 miljardia kuutiometriä. Rantavaltiot Venäjä, Iran, Azerbaidzhan, Kazakstan ja Turkmenistan pääsivät vajaa vuosi sitten vihdoin jonkinlaiseen sopimukseen vesialueen laillisesta asemasta sekä luonnonvarojen jakamisesta.

Tilanne oli mutkistunut Neuvostoliiton hajottua, kun rantavaltioiden määrä pomppasi kahdesta viiteen. Eläinten kannalta sopimuksessa oli ongelmallista se, että siinä puhuttiin etupäässä luonnonvarojen jaosta ja sotilaallisesta toiminnasta – mutta ei ympäristönsuojelusta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt