EU:ta myllerretään nyt uusiksi – tutkija kertoo kaksi hätkähdyttävää syytä, miksi suomalaisenkin olisi syytä kiinnostua eurovaaleista

Julkaistu:

Viisi vuotta sitten eurovaalien äänestysprosentti oli 39,1.
Europarlamentin vaalit ovat Intian vaalien jälkeen maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit. Ne koskettavat yli 500:aa miljoonaa ihmistä. Vaikka EU:ssa isoista asioista päätetään myös kansallisten hallitusten välillä, europarlamentille on kasattu koko ajan enemmän valtaa erityisesti uusien lakien säätämisessä.


Tutkimus­johtaja Juhana Aunes­luoma Helsingin yliopistosta havainnollistaa eurovaalien tärkeyttä kahdella seikalla:

1. Yli puolet Suomessa voimassa olevasta lainsäädännöstä tehdään nykyisin europarlamentissa. Näin suureen lukuun päädytään, jos mukaan otetaan eri arviot EU-direktiivien vaikutuksesta Suomen eduskunnan lainsäädäntöön.

2. Yksittäisellä eurokansanedustajalla voi olla enemmän valtaa kuin Suomen hallituksen ministerillä.

Jälkimmäinen ilmaisu on Aunesluoman mukaan alun perin peräisin ex-pääministeri, komissaari Jyrki Kataiselta. Se perustuu siihen, että hankkiutumalla mukaan EU-lakien valmisteluun suomalainenkin meppi voi haalia itselleen todella paljon valtaa koko maanosan asioihin.

Siihen nähden onkin ristiriitaista, että eurovaalit eivät kiinnosta suomalaisia. Viime vaaleissa äänestysprosentti jäi 39,1:een. Alle 25-vuotiaista äänioikeutetuista äänesti vain 10 prosenttia!

– Äänestysprosentti pitää saada nousuun. Suomalaisten äänen täytyy nyt kuulua EU:ssa, Aunesluoma patistaa.

Kansallismieliset nousevat

751-jäsenisen europarlamentin vaaliasetelma käy ilmi grafiikasta, joka kuvaa parlamentin voimasuhteita. Grafiikka havainnollistaa samalla vaalien ”kohtalon kysymyksiä”, eli sekä perinteisten puolueiden vaikutusvallan vähentymistä että kansallismielisten nousua.


EU:ssa valtaa ovat perinteisesti käyttäneet sosialistit/sosiaalidemokraatit (S&D) sekä keskustaoikeisto (EPP), jotka ovat muodostaneet kaksi suurinta parlamenttiryhmää ja toimineet useissa kysymyksissä yhdessä. Ennusteiden mukaan ne menettävät selvästi paikkojaan parlamentissa. Kysymys kuuluu, kuinka paljon. Suomen sosiaalidemokraatit ja kokoomus kuuluvat näihin ryhmiin.

Kolmanneksi isoksi blokiksi voi nousta liberaalidemokraattien ALDE-ryhmä – mikäli siihen liittyy viime eurovaalien jälkeen muodostettu Ranskan presidentin Emmanuel Macronin En marché -liike. Oheisessa ennusteessa se on laskettu mukaan. Ryhmään kuuluu myös Suomen keskusta.

Hienoista kasvua ennustetaan myös vihreille.

Tuntemattomat kortit löytyvät istumakartasta oikealta. Perussuomalaiset on aiemmin kuulunut Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään, jolle ennustetaan nyt huomattavaa tappiota, koska esimerkiksi perussuomalaiset ovat hyppäämässä pois. Äärioikealle kartassa on ilmaantunut uusi ryhmittymä, josta käytetään toistaiseksi nimitystä Eurooppalainen kansalaisten ja kansakuntien allianssi EAPN. Sitä johtaa Italian sisäministeri Matteo Salvini ja se voi kerätä jäsenikseen lukuisten maiden kansallismielisiä puolueita. Esimerkiksi Unkarin Fidesz saattaa hypätä EPP:stä vaalien jälkeen sen riveihin.

Grafiikasta näkyy, että jos äärioikeisto yhdistyisi, se voisi olla suurin parlamenttiryhmä, jolla olisi jopa kolmannes paikoista. Vaikka muut parlamenttiryhmät liittoutuisivat sitä vastaan, se voisi yhä käyttää suurta valtaa.

Täsmennetty klo 11.35 kohtaa europarlamentin säätämien lakien osuudesta Suomen lainsäädännössä. Asiasta esiintyy runsaasti toisistaan eroavia arvioita, jos mukaan lasketaan direktiivien vaikutus.