Stalin sai kunniapaikan Pietarin voiton­päivä­juhlissa – Alekseille, 39, tärkein oli oman iso­isän kuva

rac

Julkaistu:

Venäjä
IS seurasi, kuinka toisen maailmansodan päättymisen vuosipäivää juhlittiin Pietarissa todellisen kansankarnevaalin tapaan.
Pietarin keskusta muuttui torstaina yhdeksi suureksi kävelyalueeksi ja kansankarnevaalin pitopaikaksi, kun kaupungissa juhlittiin toisen maailmansodan päättymisen vuosipäivää.

Venäjällä toukokuun 9. päivä tunnetaan voitonpäivänä, kun taas meillä Suomessa ja Euroopan unionissa sitä vietetään yhtenäisen Euroopan ja rauhan kunniaksi Eurooppa-päivänä.


Pietarissa nähtiin aamulla ensiksi perinteinen sotilasparaati ja lentokoneiden ylilento, jota seuraamaan oli kutsuttu kaupungin kermaa ja veteraaneja Palatsiaukiolle.

Monille tavallisille pietarilaisille merkittävämmäksi tapahtumaksi on kuitenkin muodostunut niin sanottu Kuolematon rykmentti, jossa veteraanien jälkeläiset kantavat edesmenneiden sukulaistensa kuvia kulkueessa.

Uutistoimisto Tassin mukaan järjestäjät arvioivat, että Pietarin Kuolemattomaan rykmenttiin olisi osallistunut jopa reilut miljoona ihmistä.


Yksi Kuolemattomaan rykmenttiin osallistuneista oli Aleksei Voenkov, 39, joka kantoi edesmenneen isoisänsä Anatoli Voenkovin kuvaa pitkin kaupunkia. Jo kaukaa pisti silmään, että kyse on todellakin Aleksein lähisukulaisesta, sillä kuvan mies ja kuvaa kantava mies olivat aivan kuin kaksi marjaa.

– Isoisäni toimi ampuja-radistina Neuvostoliiton ilmavoimissa. Hän valmistui ilmailuinstituutista 16-vuotiaana vuonna 1944 ja lähti heti vapaaehtoisena sotaan, Voenkov kertoi.


Voenkov kertoi muistavansa isoisänsä hyvänä miehenä. Hän sanoi olevansa tälle ikuisesti kiitollinen tämän uhrauksista natsi-Saksan vastaisessa sodassa.

– Isoisä joutui hyppäämään sodan aikana lentokoneesta kuusitoista kertaa laskuvarjolla. Hypyt vaurioittivat hänen kehoaan niin, että iän myötä hänen oli vaikea kävellä. Sellaisia uhrauksia hän teki, että meillä olisi nyt rauha, Voenkov sanoi.

Voenkovin mukaan nykyinen kiristynyt maailmantilanne on myös yksi syy sille, miksi hän haluaa muistaa isoisäänsä kantamalla tämän kuvaa.

– Isoisäni ja hänen veteraanitovereidensa ansiosta meillä on ollut rauha. Nykyisessä maailmantilanteessa me emme voi muuta kuin toivoa, että rauha säilyisi, hän sanoi.


Venäjän nykyjohto pitää toisen maailmansodan – tai venäläisittäin suuren isämaallisen sodan – muistoa yllä käytännössä joka päivä maan television avulla. TV:ssä näytetään sota-ajan filmejä ja dokumentteja ja propaganda korostaa Venäjän roolia natsismin ja fasismin kukistajana.

Vähemmälle huomiolle propagandassa jäävät sen sijaan Neuvostoliiton omat synnit, kuten Josif Stalinin julmuus omaa kansaansa kohtaan, Molotovin-Ribbentropin sopimus, Puolan ja Baltian maiden kohtalot sekä Suomen vastainen talvisota.

Stalinin maineenpalautuksesta kertoo myös se, että torstaina Pietarin kaduilla kannettiin isoa Josif Stalinin muotokuvaa osana Kuolematonta rykmenttiä. Stalinin kuvan toivat mukanaan pietarilaiset kommunistit.

Etukäteen Venäjällä oli käyty keskustelua Stalinin kuvan kieltämisestä voitonpäivän kulkueissa. Lopulta järjestäjät päätyivät kuitenkin antamaan ohjeistuksen, jonka mukaan Stalinin kuvan kantaminen ”voi olla perusteltua” samaan tapaan kuin muidenkin sotaveteraanien.

– Stalin on myös Suuren isänmaallisen sodan osanottaja ja hän oli ylipäällikkönä, joten hän voi aivan hyvin kulkea osana rykmenttiä, Kuolemattoman rykmentin järjestäjiin kuuluva Jelena Tsunajeva sanoi Govorit Moskva -radioasemalle.


Tavallisia venäläisiä innostetaan mukaan voitonpäivän juhlintaan myös työpaikoilla, joissa jaetaan Pyhän Yrjön mustaoransseja nauhoja kiinnitettäväksi rintapieleen tai vaikkapa auton radioantenniin.

Nevski prospektilla paraatia odottaneet Katja ja Tanja olivat sonnustautuneet Pyhän Yrjön nauhan lisäksi sotilaallisiin suikkapäähineisiin.

– Työpaikalla jaettiin meille sekä päähineet että nauhat, nuoret naiset kertoivat.


Etukäteen Pietarissa oli mainostettu voitonpäivän yhdeksi merkkitapahtumaksi sotaveteraanien retroautokulkuetta, joka kulki Nevski prospektia pitkin Palatsiaukiolle.

Kun kulkue lopulta saapui näköpiiriin, moni kadunvarren katsoja joutui heräämään karuun todellisuuteen: varsinaisia toisen maailmansodan sotaveteraaneja ei näyttänyt olevan autojen lavoilla enää juuri lainkaan.

– Taistelujen veteraaneja ei ole enää meillä juurikaan ole elossa. Tai jos on, he ovat niin huonokuntoisia, etteivät he jaksa enää tänne tulla, kertoi Palatsiaukion juhlakonserttia kuuntelemaan tullut Juri Ivanov, 85.


Ivanov itse oli 7-vuotias, kun Leningradin piiritys alkoi. Sodan ajan hän kertoi viettäneensä lastenkodissa, sillä hänen isänsä oli ammuttu kansanvihollisena Josif Stalinin toimeenpanemissa puhdistuksissa 1930-luvun lopulla.

Voitonpäivän juhlissa Ivanov istui kuuntelemassa kunnia-aitiossa sotilasmusiikin konserttia, jonne hän oli saanut kutsun Pietarin kuvernööriltä. Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta oli saapunut kotiin myös onnittelukirje, jonka Ivanov oli ottanut juhliin taskuun taiteltuna mukaansa.

– Kunnioitettu Juri Aleksejevitsh, onnittelen Teitä Suuren Voiton 74:nnen vuosipäivän johdosta. Me olemme vilpittömästi ylpeitä sankarillisten vapauttajiemme saavutuksista ja kaikista teistä, jotka kestitte sodan ajan ennennäkemättömät koettelemukset, luki Putinin allekirjoituksella varustetussa kirjeessä.

Kun IS keskusteli Ivanovin kanssa, kävi nopeasti ilmi, että syyttömänä ammutun isänsä kohtaloa yhä edelleen sureva mies oli kaikesta huolimatta omaksunut aivan täytenä totena Venäjän valtiollisen television nykyisin levittämän propagandan.

– Fasistit hallitsevat nykyisin Ukrainaa ja maailman rahamaailmaa Soros, mutta onneksi Lenin antoi teille suomalaisille itsenäisyyden, Ivanov tiivisti käsityksensä maailman menosta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt