Maiden pakkolunastuksia valkoisilta lupaavalle puolueelle povataan kovinta kasvua Etelä-Afrikan parlamenttivaaleissa

Julkaistu:

Kyselyjen mukaan vanhan valtapuolueen ANC:n kannatus jatkaa laskuaan.
Etelä-Afrikassa äänestetään tänään parlamenttivaaleissa, joissa valtapuolue ANC:n alamäen ennustetaan jatkuvan.

Suurinta kannatuksen kasvua gallupit lupaavat vasemmistopopulistiselle Economic Freedom Fighters -puolueelle (EFF). Se on kampanjassaan ajanut kiivaasti kiisteltyjä maiden pakkolunastuksia valkoisilta eteläafrikkalaisilta.

ANC on hallinnut Etelä-Afrikkaa koko apartheidin jälkeisen ajan. Puolue nousi valtaan vuonna 1994 ensimmäisissä apartheid-ajan jälkeisissä vaaleissa vapaustaistelija Nelson Mandelan johdolla.

Vaikka ANC on Etelä-Afrikan puolueista yhä selvästi suurin, sen suosio on ollut laskussa jo viimeiset 15 vuotta. Edellisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2014 ANC sai 62 prosenttia äänistä ja vuoden 2016 paikallisvaaleissa vain 54.

Tällä kertaa ANC:n kannatus jää useimpien mielipidekyselyjen mukaan vajaaseen 60 prosenttiin. Joissain kyselyissä puolueen kannatus on sukeltanut myös 50 prosentin alle.

Talouskasvu sakkaa, työttömyys ennätyslukemissa

Eteläafrikkalaiset äänestäjät ovat tyytymättömiä ANC:hen ja syystä. Maan poliittinen eliitti entistä presidenttiä Jacob Zumaa myöten on ryöpyttynyt korruptioskandaaleissa. Viime vuonna Etelä-Afrikan talous kasvoi vain 0,8 prosenttia, ja työttömyysaste on ennätyslukemissa 28 prosentissa.


ANC painosti Zuman eroamaan viime vuoden helmikuussa. Näissä vaaleissa mitataan, missä määrin puolue ja sen uusi johtaja, maan presidentti Cyril Ramaphosa ovat onnistuneet korjaamaan Zuman yhdeksänvuotisen kauden aiheuttamia tuhoja ANC:n kannatukselle.

Ramaphosa, 66, on valtaannousunsa jälkeen halunnut profiloitua korruption vastustajana ja uudistuspoliitikkona.

– Ramaphosa on antanut äänestäjille toivoa siitä, että asiat voivat mennä parempaan suuntaan. Jos Zuma johtaisi yhä ANC:tä, puolueen kannatus jäisi alle 50 prosenttiin, uskoo Johannesburgissa sijaitsevan Witwatersrandin yliopiston politiikan tutkija Susan Booysen.

Vasemmistopopulistien äänisaalis tuplaantumassa

Vaaleihin ottaa osaa yhteensä 48 puoluetta. ANC:n lisäksi lähinnä vain kahdella suurimmalla oppositiopuolueella, DA:lla ja EFF:llä, on todellista poliittista vaikutusvaltaa.

Keskustaoikeistolainen DA on suurin oppositiopuolue, joka sai ensimmäisen mustan johtajansa Mmusi Maimanesta, 38, neljä vuotta sitten. Johtajanvaihdoksesta huolimatta DA:lla on yhä maine keskiluokkaisten valkoisten eteläafrikkalaisten puolueena, eikä Maimane ole saanut sen kannatusta nousuun toivotulla tavalla. Viisi vuotta sitten DA sai äänistä 22 prosenttia, ja mielipidekyselyt lupaavat sille samankokoista pottia myös tällä kertaa.

Vasemmistopopulistisen EFF:n ääniosuuden odotetaan sen sijaan liki kaksinkertaistuvan. Vuoden 2014 vaaleissa EFF sai noin kuuden prosentin kannatuksen. Tällä kertaa mielipidetiedustelut lupaavat puolueelle 11 prosentin äänisaalista.

Kiistelty maareformi kampanjoinnin keskiössä

ANC:n nuorisosiiven entinen johtaja Julius Malema, 38, perusti EFF:n vuonna 2013. Puolue vetoaa erityisesti nuoriin, työttömiin ja köyhiin äänestäjiin. Vaalikampanjassaan EFF ajoi voimakkaasti maareformia, jossa valtio pakkolunastaisi valkoisilta viljelijöiltä maita ilman korvausta ja luovuttaisi ne köyhille, mustille eteläafrikkalaisille.

Maareformi on kuohuttanut Etelä-Afrikkaa jo pitkään. Vuonna 2017 hallitus teki selvityksen, jonka mukaan Etelä-Afrikan yksityisomisteisista viljelysmaista yli 70 prosenttia oli valkoisten käsissä, vaikka he edustavat vain noin kymmentä prosenttia maan väestöstä.

Presidentti Ramaphosa ilmoitti viime vuonna, että myös ANC haluaa muuttaa Etelä-Afrikan perustuslakia ja tehdä pakkolunastukset mahdollisiksi. Muutosten on arvioitu astuvan voimaan aikaisintaan tämän vuoden lopulla.

Ulkomailla poliitikkojen reformipuheita on seurattu huolestuneena. Pelkona on, että Etelä-Afrikka päätyy samaan jamaan kuin Zimbabwe, jossa maareformi romutti maatalouden, ajoi sijoittajat maasta ja käynnisti valtavan talouskriisin.

Vaaleissa on vajaat 27 miljoonaa äänioikeutettua. Ensimmäisiä tuloksia on tiedossa huomenna, ja lopullisia tuloksia on luvattu julki lauantaina. Eniten ääniä saanut puolue valitsee presidentin, joka puolestaan vannoo virkavalansa 25. toukokuuta.