Norjasta löytyi ”venäläisvaljaisiin” puettu kesy valas – taisteludelfiinien kanssa uinut suomalaiseversti: ”En ihmettele, jos käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Norjasta löytyi ”venäläisvaljaisiin” puettu kesy valas – taisteludelfiinien kanssa uinut suomalaiseversti: ”En ihmettele, jos käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin”

Eversti Juha Wihersaari arvelee, että Venäjällä on saatettu kouluttaa taisteludelfiinien lisäksi muitakin eläimiä sotilaallisiin tehtäviin.

28.4.2019 17:24

Norjalaiset kalastajat kohtasivat torstaina merellä kesyn oloisen maitovalaan, jolla oli päällään valjaat. Asiasta kertoivat Norjan yleisradioyhtiö NRK ja Verdens Gang.

Löydös muuttui nopeasti turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi, sillä maitovalaan valjaissa oli norjalaismedian mukaan kiinnike GoPro-kameraa varten.

Valjastaminen herättää huolta myös Suomessa, sillä esimerkiksi taistelukuvaaja (Combat Camera Operator) Samuli Haapala kertoi aiheesta Twitter-tilillään.

– Mitäköhän kalustoa valjaissa on ollut kiinni? Kokeilua vai operatiivista toimintaa, Haapala twiittasi.

– Ei ole varmaa, mistä valas on tullut, mutta valjaiden sisäpuolella näkyi teksti ”Equipment of St. Petersburg” eli ”Pietarin laitteistoa”, mikä viittaa siihen, että valas on paennut Venäjältä, meribiologi Jørgen Wiig kertoo norjalaismediassa.

Kokeneelle tiedusteluammattilaiselle, eversti Juha Wihersaarelle Venäjän sotilaallisiin tarkoituksiin kouluttamat eläimet ovat tuttu ilmiö. Ukrainassa puolustusasiamiehenä työskennellyt Wihersaari vieraili vuonna 1999 Krimillä, missä hän pääsi muun muassa uimaan Neuvostoliitossa koulutettujen taisteludelfiinien kanssa. Delfiinit olivat koulutettuja kiinnittämään räjähteitä alusten kylkeen.

Hän ei ole kohdannut urallaan sotilaallisiin tarkoituksiin koulutettuja maitovalaita, mutta arvelee, että Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä on saatettu vuosien varrella kouluttaa taisteludelfiinien lisäksi muitakin eläimiä.

– En nyt ihmettele, jos noitakin käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin, kuten tiedustelutehtäviin, hän tuumaa.

Ilta-Sanomat pyysi Wihersaarta arvioimaan, mitä mahdollisesti sotilaallisiin tarkoituksiin koulutettu maitovalas voisi merimatkallaan tehdä.

Todennäköisin vaihtoehto on hänen mukaansa tiedustelu.

– Jos eläimen selkään saa toimivan kameran, niin siinähän on se hyöty, että jos kamera on pieni, niin valvontajärjestelmät eivät reagoi siihen, hän sanoo.

– Mutta jos miettii, että se jotain tiedustelisi, niin senhän pitäisi osata palata sen kameran kanssa takaisin. Tai sitten se lähettää matkan aikana kuvaa niin, että kuva menee haluttuun paikkaan.

Lähetin voisi Wihersaaren mukaan olla esimerkiksi pienikokoinen drone, mitä valvontajärjestelmät eivät välttämättä onnistu paikantamaan.

– Lähettimenhän ei tarvitse olla mikään kovin voimakas, jos eläin käy ajoittain pinnassa.

Mitä valas voisi merillä sitten onnistua tiedustelemaan?

– Ensinnäkin, se voisi saada tietoa elektronisista valvontajärjestelmistä, mitä merenpohjaan on laitettu. Toiseksi, siellä on tietoliikennekaapelit, mitkä ovat yksi mahdollisuus. Ne ovat ehkä hyödyllisempiäkin tiedusteluun, Wihersaari pyörittelee.

– Mutta, voihan siellä olla vaikka pieni robottikin selässä, minkä valas tiputtaa merenpohjaan. Jos semmoisen saisi laitettua tietoliikennekaapelin kylkeen, niin pystyykö se siitä jotenkin tunkeutumaan sinne, en tiedä.

Kolmas mahdollinen vaihtoehto Wihersaaren mukaan on, että valaita käytetään taisteludelfiinien tapaan, eli tuholaistoiminnan valmisteluun. Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi räjähteiden kuljettamista.

– Valaan selässä voisi olla räjähdysainepanos, joka liimautuisi vaikka tietoliikennekaapelin kylkeen odottamaan hetkeä, kun se räjäytetään. Mutta nämä ovat vain ajatuksia, jotka eivät perustu tietoon tapauksesta.

Siitä, miten – tai minkälaista reittiä – kyseinen maitovalas on päätynyt Norjaan kalastajien reitille, Wihersaari ei osaa arvioida. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka valjaiden teksti viittaa Pietariin, voi valas olla lähtöisin myös muualta.

Venäjällä etenkin Vienanmeri, tai ”Valkoinen meri”, on tunnettu maitovalaistaan. Valaat vaeltavat kesäkuun puolenvälin jälkeen rauhoitetulle Solovetskin Valasniemelle ja ovat siellä ainakin elokuun loppuun, joskus pitempäänkin, jos on lämmintä. Muina aikoina maitovalaat kulkevat pitkin Valkoista merta. Syksyn kylmetessä valasperheet siirtyvät Huippuvuorten ja Grönlannin välisille merialueille, jossa ne viettävät talven. Osa valaista saattaa jäädä Valkoiselle merelle myös talveksi.

Wihersaari spekuloi, että Venäjän tunnetulla maitovalaiden asumapaikalla ja Norjasta löytyneellä valaalla voi hyvinkin olla yhteys.

– Vienanmerihän on hyvin suljettu paikka, jos siellä alkaisi kouluttaa eläimiä, hän pyörittelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?