Lontoossa asuvia suomalaisia kalvaa brexitin aiheuttama epävarmuus: Tina, 44, kokosi järeän selviytymis­pakkauksen

rac

Julkaistu:

Britannia
Britannia sai EU:lta pidemmän lisäajan brexitin toteuttamiseen ja tällä viikolla pääministeri Theresa May jatkaa neuvotteluja oppositiossa olevan työväenpuolueen kanssa. Moni Britanniassa asuva suomalainen toivoo, että brittiparlamentti vihdoin ratkaisisi brexit-umpikujan.

Riina Hirvonen, 24, Lontoossa alle vuoden, sisustusarkkitehti

”Valmistuin viime keväänä sisustusarkkitehdiksi. Olin ollut aiemmin täällä työharjoittelussa ja ajattelin valmistuttuani, että olisi hyvä sauma lähteä tänne uudestaan. Vaikka Britannia oli jo äänestänyt brexitin puolesta, ei se silloin vaikuttanut päätökseeni, sillä brexit ei silloin vielä ollut ajankohtainen.

Kun muutin tänne, seurasin paljon brexitiin liittyviä asioita. Tämä on kuitenkin ollut tällaista soutamista ja huopaamista, enkä enää ole seurannut niin aktiivisesti. Vaikka kuinka yrittää päästä perille siitä, mitä tämä tarkoittaa minun kannaltani, nousee vain enemmän kysymysmerkkejä.

Brexitistä puhutaan kaikkialla. Ihan sama istuuko bussissa tai junassa, aina puhutaan brexitistä. Kerran kävelyllä huomasin kahvilan mainostavan, että siellä ei puhuta brexitistä.

Ajatuksenani on aina ollut, että jään tänne vain hetkellisesti eikä brexit sen takia vaikuta tulevaisuuden suunnitelmiini. Tuntuisi kuitenkin helpommalta ratkaisulta, että Britannia pysyisi EU:ssa.”


Tina Falzon, 44, Lontoossa 20 vuotta, Lontoon metrossa huoltotyösuunnittelijana

”Koska olen kaksoiskansalainen, äänestin brexit-kansanäänestyksessä. Äänestin EU:ssa pysymisen puolesta ihan itsekkäin perustein, sillä EU on tuonut tänne positiivisia muutoksia kuten paremmat työntekijöiden oikeudet. Se oli myös tunnekysymys: tunnen olevani suomalainen ensin, sitten pohjoismaalainen ja sitten eurooppalainen ja lontoolainen, mutten koe olevani britti.

Kun brexit-kansanäänestyksen tulokset selvisivät, tuli ensimmäistä kertaa tunne, ettei ole tervetullut tänne ja, että matto vedettiin alta. En ole kokenut rasismia, mutta esimerkiksi bussissa varon suomen kielellä puhumista.

Brexit on osa arkea ja kuuluu kaikkialla, etenkin työpaikalla, jossa on paljon brexiteerejä. Yritän olla puhumatta brexitistä siellä, ettei tule konfliktia.

Nyt kun ei ollut varmaa, lähteekö Britannia ilman sopimusta, varauduin brexitiin tekemällä itselleni ja kissalleni brexit-laatikot. Kissalle ostin kuukaudeksi kuivamuonaa ja selvitin, että eläinlääkärillä on kissalleni riittävästi lääkettä. Itselleni ostin muun muassa jauhoja, kahvia, Napue-giniä. Monet tutut ostivat myös vessapaperia.


Toivon, että kansa saisi äänestää toisen kerran, koska en usko, että ihmiset kolme vuotta sitten aivan tiesivät, mistä äänestivät. Äänestyksen olisi oltava neuvoa-antava eikä sitova. Sitten pitäisi katsoa, mikä se tilanne on. Toivoisin tietysti, että äänestettäisiin EU:hun jäämisen puolesta, mutta jos enemmistö äänestettäisi, että lähdetään, sitten lähdettäisiin. Tällä hetkellä on kamalaa epävarmuutta, kun ei tiedä, mitä tapahtuu huomenna.”


Henrik Majava, 39, Lontoossa 10 vuotta, teatteriohjaaja

”Tulin Lontooseen alkujaan parin viikon lomalle, mutta löysin heti töitä ja jäin tänne. Tykästyin kaupungin vapaaseen ja avoimeen ilmapiiriin.

Muistan, että kun menin nukkumaan brexit-kansanäänestyksen ääntenlaskennan ollessa kesken, 55 prosenttia lasketuista äänistä oli EU:hun jäämistä kannattavia. Kun heräsin, näin brexitin kannattajien voittaneen. Tuli heti sellainen olo, etten ole tervetullut tänne. Vaikka olen opiskellut täällä, maksanut veroja tänne ja asunut täällä pitkään, yhtäkkiä tuntui, että olin vieras.

Olen turhautunut hallituksen toimintaan. Ihmisiä pidetään oudossa välitilassa ja pelottaa, miten lopulta käy. Minulla on oleskelulupa, mutta en usko sen olevan tae mistään. Toivon, että nyt lisäajalla brexitiin saataisiin selkeät säännöt. Jos laitetaan rajat kiinni, sitten laitetaan, mutta haluaisin tietää siitä, jotta pystyn suunnittelemaan elämääni siten sen mukaan.

Ohjaan parhaillaan näytelmää Anton Tšehovin Lokista. Taustalla vaikuttaa brexit: omassa versiossani Lontoo on se, minne ihmiset haluavat, mutta mikä ei välttämättä ole pelkästään hyvä paikka.”


Maria Mosquera, 39, Britanniassa 20 vuotta, markkina-analyytikko

”Minun kohdallani vaikeinta oli silloin, kun kansanäänestyksen tulokset selvisivät. Tuli yllätyksenä ja shokkina, että niin moni äänesti brexitin puolesta ja mietin, miten se vaikuttaa perheeseeni. Tapasin täällä aikoinaan nykyisen mieheni ja tällä tiellä olen edelleen, 20 vuotta ja neljä lasta myöhemmin.

Ennen brexitiä olin melkein kymmenen vuotta pääasiallisesti lasten kanssa kotona. Kotiäitiyden aikana miehen tulot kattoivat perheen menot ja töihin paluu alle kouluikäisten lasten kanssa ei ollut kannattavaa korkeiden hoitomaksujen vuoksi. Tein sivussa freelance-töitä markkina-analyytikkona.

Brexit oli iso syy siihen, miksi palasin tekemään töitä kokopäiväisesti, koska ennen tammikuuta oleskelulupaan olisivat vaikuttaneet henkilökohtaiset tulot ja olin silloin vielä ansiotulorajan alapuolella.

Brexit on saanut harkitsemaan Britannian kansalaisuuden hakemista. Olisin voinut hakea sitä aiemminkin, mutta olen kuitenkin kokenut itseni eurooppalaiseksi ja lontoolaiseksi vahvasti – en britiksi. Nyt on vaikea ajatella, mihin sen oman kulttuuri-identiteetin sitoisi.

Brexit on aihe, josta pitää olla vähän varovainen. Tuntuu, että molemmilla puolilla tunteet käyvät kuumina. Brexit on myös koventanut asenteita ja julkista keskustelua. Todistin pari viikkoa sitten keskiluokkaisten kotiäitien keskustelua koulun pihalla, jossa he vihaisesti puhuivat ”hemmetin maahanmuuttajista”. Ennen moiset keskustelut olisi käyty suljettujen ovien takana. Toivottavasti ne palaavat sinne, kun brexit haudataan.”


Erik Matilainen, 32, Lontoossa reilut 3 vuotta, kiinteistösijoituksen ja varainhoidon alalla

”Muutin tammikuussa 2016 töiden perässä tänne. Täytyy myöntää, että tiedostin suurin piirtein, mitä (Britannian silloinen pääministeri) David Cameron oli luvannut, mutten kokenut minkäänlaista uhkaa brexitin takia silloin.

Ennen kuin lähdin juhannuksen viettoon Suomeen 2016, kysyin kollegoiltani, että mitenkähän käy kansanäänestyksessä. Sanottiin, että aika vahva remain varmasti tulee. Oli pieni shokki, kun tulokset tulivat.

Omalta kannaltani ainoa tähänastinen konkreettinen negatiivinen seuraus brexitin kansanäänestyksestä on, että punnan valuuttakurssi on heikentynyt ja pitää harkita, milloin suurempia summia siirtäisi Suomeen eurotileille. Tässä Lontoon ytimessä on aika kuplassa, enkä ole huomannut ilmapiirin muuttuneen kansanäänestyksen jälkeen.

Elämäntilanteeni on joustava, joten en ole ottanut stressiä brexitistä. Sympatiani ovat kuitenkin niiden puolella, jotka kokevat tulevaisuutensa olevan täällä pidemmällä aikavälillä esimerkiksi parisuhteen tai työn takia ja kokevat siten epävarmuutta, koska brexitin lopullinen muoto ja mahdollinen siirtymäkausi eivät ole vielä varmistuneet.

Jos mietin asiaa henkilökohtaisesti, paras ratkaisu olisi, jos brexit peruttaisiin kokonaan. Toisaalta enemmistö kansasta äänesti brexitin puolesta, kansan syvemmän kahtia jakautumisen välttämiseksi olisi ehkä parempi, jos tämä tapahtuisi uuden kansanäänestyksen kautta. Pehmeä brexit ei olisi kannaltani sietämätön vaihtoehto, mutta olisiko se lopulta ratkaisu, johon kukaan olisi täysin tyytyväinen?”

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt