Muellerin Venäjä-raportti julkaistaan – mitä erikoissyyttäjä sai selville Trumpista

Julkaistu: , Päivitetty:

IS selvittää etukäteen tärkeimmät kysymykset, joihin erikoissyyttäjän odotetusta raportista etsitään vastauksia.
Erikoissyyttäjä Robert Muellerin noin 400-sivuinen Venäjä-raportti julkaistaan torstaina ja siitä tulee saman tien maan lähihistorian luetuin paperi.

Muellerin tutkinta on pysynyt poikkeuksellisen hyvin salattuna, joten kansa, poliitikot, virkamiehet ja toimittajat saavat vasta nyt kattavan käsityksen siitä, mitä tutkijoiden kammioissa, suljetuissa oikeussaleissa ja kuulusteluissa on lähes kahden vuoden aikana tapahtunut. Vaikka raportista on karsittu arkaluontoisimpia tietoja, sitä tulkitaan suurennuslasilla seuraavat päivät, ja sen uskotaan olevan merkittävin virstanpylväs presidentti Donald Trumpin virkakaudella.

Muellerin tutkinta kesti 23 kuukautta, siinä suoritettiin noin 500 etsintää ja annettiin 2 300 haastetta. Tutkinta on tähän mennessä johtanut 34:ään syytteeseen.


New York Timesin mukaan oikeusministeriön odotetaan julkaisevan raportin aamulla Yhdysvaltojen aikaa erikoissyyttäjän toimiston nettisivulla, joka löytyy täältä. Oikeusministeriön mukaan raporttiin liittyen pidetään tiedotustilaisuus kello 16.30 Suomen aikaa. CNN:n mukaan itse raportti saatetaan kuitenkin julkaista vasta kello 18 maissa Suomen aikaa.

Demokraattien kerrotaan tyrmistyneen siitä, että tiedotustilaisuus pidetään ennen kuin raporttia on julkaistu. Muun muassa edustajainhuoneen oikeuskomitean demokraattijohtaja Jerrold Nadler kritisoi myös sitä, että oikeusministeri William Barr on keskustellut raportista Valkoisen talon kanssa ennen sen julkaisua.

– Sen sijaan, että antaisi faktojen puhua, oikeusministeri on ennenkuulumattomasti ottanut askelia Muellerin lähes kaksi vuotta kestäneen tutkinnan kiepauttamiseksi ympäri.

Nadler ja neljä muuta demokraattijohtajaa vaati Barria perumaan tiedotustilaisuutensa kutsuen sitä ”tarpeettomaksi ja sopimattomaksi”.

IS selvitti etukäteen tärkeimmät kysymykset, joihin raportista etsitään vastauksia.

Mitä uutta väitetystä salaliitosta?

Selvitys Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin alkoi keväällä 2016 demokraattipuolueen sähköpostipalvelimen tietomurrosta. Se laajeni myöhemmin FBI:n tutkinnaksi, osallistuiko Trumpin vaalikampanjaan kuuluvat henkilöt jotenkin Venäjän epäiltyihin puuhiin. Lopulta tutkittiin myös sitä, kampittiko itse Trump tutkintaa.

Oikeusministeri William Barrin antaman lausunnon mukaan erikoissyyttäjä Mueller ei lopulta löytänyt todisteita salaliitosta. Tätä on pidetty Trumpin leirissä täydellisenä vapautuksena epäilyistä ja erikoissyyttäjän koko tutkinta on kyseenalaistettu.


Asia ei asiantuntijoiden mukaan ole kuitenkaan vielä taputeltu. Barrin käyttämä sanamuoto, että yhteistyötä ”ei todennettu” on lakijargonia, joka ei suoraan vapauta Trumpia.

– Se ei tarkoita, että kohde on syytön. Se tarkoittaa, että tutkijat eivät löytäneet tarpeeksi todisteita syytteen perustaksi, huomautti Reutersin haastattelema entinen FBI:n virkailija Paul Montoya.

– Ilman raporttia emme tiedä, onko kyseessä vakaa johtopäätös, että koordinaatiota (kampanjan ja Venäjän välillä) ei ollut vai avoin tunnustus, että todisteita ei ollut tarpeeksi, kirjoitti puolustusasianajaja Ken White Atlantic-lehdessä.

Trumpin kampanjan ja venäläisten välillä tiedetään olleen runsaasti kontakteja, jotka ovat olleet epäilyttäviä: tapaaminen Trump Towerissa kesällä 2016, Trumpin kampanjapäällikön Paul Manafortin kontaktit Venäjän sotilastiedustelun agentiksi uskotun Konstantin Kilimnikin kanssa ja Trumpin liittolaisten ennakkotiedot demokraattien sähköposteista ja yhteydenotot niitä julkaisseeseen Wikileaksiin. Entä miten Trumpin yhtiöiden hotellihanke Moskovaan keväällä 2016 liittyy kaikkeen, vai liittyykö? Ja miksi kaikesta valehdeltiin jopa viranomaisille niin, että siitä päätyi tuomiolle useita Trumpin lähipiiriin kuuluneita?


Näihin kaikkiin odotetaan lisävaloa raportista ja lisäksi saattaa paljastua lisää kontakteja. Keskeisin on kysymys, mikä johti salaliittoepäilyjen karistamiseen.

Miksi Mueller ei tehnyt syyttämispäätöstä?

Toinen osa tutkintaa koski sitä, haittasiko Trump Venäjä-tutkintaa. Löysikö erikoissyyttäjä Mueller perusteet jopa oikeuden estämistä koskevalle virkasyytteelle presidenttiä vastaan?

– Tämä raportti ei totea, että presidentti syyllistyi rikokseen, mutta se ei myöskään vapauta häntä, Barr siteerasi Muelleria tavalla, josta tuli lentävä lause.


Lakinikkarit ovat siitä lähtien ihmetelleet, miksi Mueller ei tehnyt asiasta lopullista johtopäätöstä. Hänen kerrottiin löytäneen seikkoja sekä Trumpin puolesta että vastaan, mutta hän jätti päätöksenteon muille, vaikka teoriassa juuri hän olisi ollut puolueettomin taho syyttäjäviranomaisena. Barrin mukaan syynä olivat ”vaikeat tulkinnat” laista ja faktoista.

Tämä johti siihen, että oikeusministeri Barr hyppäsi väliin ja teki johtopäätöksen Muellerin puolesta: ei perusteita syytteille oikeuden vastustamisesta.

Asiantuntijat lukevat Muellerin raporttia ja etsivät hänen perusteitaan. Onko mahdollista, että Mueller olisi jättänyt johtopäätöksen teon kongressille, koska se on ainoa taho, joka voi nostaa syytteen presidenttiä vastaan? Silloin oikeusministeri Barr joutuisi erikoiseen valoon.

– Barr jää historiaan päätöksestään, jos raportti vihjaa toisin kuin hän antoi ymmärtää, että Mueller tarkoitti jättää johtopäätöksen teon kongressille ja Amerikan kansalle, luonnehti Politico-lehden kolumnisti, entinen syyttäjä Renato Mariotti.

Mitä Mueller löysi Trumpin toiminnasta?

Sitten on itse kysymys, mitä todisteita Trumpia vastaan Mueller löysi oikeuden vastustamistutkinnassa ja miten hän niitä tulkitsi. Mikä oli niin vakavaa, että Trumpia ei voitu vapauttaa epäilyistä?

Reuters on listannut seuraavia tilanteita, joita on pidetty Trumpin kannalta raskauttavina:

Erikoissyyttäjän tutkinta alkoi siitä, että Trump erotti Venäjä-tutkintaa johtaneen FBI-pomo James Comeyn. Sitä ennen Trump oli Comeyn mukaan kysynyt häneltä, voisiko hän lopettaa tutkinnan Trumpin eronnutta turvallisuusneuvonantajaa Michael Flynnia vastaan, ja Comey todisti kongressille, että oli tulkinnut tämän ohjeeksi. Trumpin väitetään uudistaneen pyyntönsä tiedustelupomo Dan Coatsille ja silloiselle CIA:n johtajalle Mike Pompeolle. Venäjä-tutkinta porskutti kuitenkin normaalisti eteenpäin Trumpista välittämättä.


Kun Trump oli erottanut Comeyn, hän tapasi seuraavana päivänä Valkoisessa talossa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ja Venäjän suurlähettilään Sergei Kisljakin. Tapaamisesta ulos tihkuneiden tietojen mukaan Trump olisi kehuskellut ”karistaneensa Venäjään liittyvän paineen niskastaan”. Lisäksi hän vihjasi NBC:n haastattelussa myöhemmin, että erottamisen taustalla olisi ollut Venäjä-tutkinta eikä se, että Comey oli menettänyt luottamuksen.

Trumpin väitetään myös jo määränneen erikoissyyttäjä Muellerin erotettavaksi, mutta luopuneensa suunnitelmasta, koska hänen asianajajansa Don McGahn uhkasi irtisanoutua. Trumpin epäillään painostaneen oikeusministeriään Jeff Sessionsia eroamaan voidakseen nimetä uuden oikeusministerin erottamaan Muellerin. Hänen voi tulkita haitanneen tutkintaa myös siten, että hänen edustajansa vihjailivat toistamiseen, että Muellerin tutkinnassa syytetyt voidaan armahtaa, jos he eivät puhu syyttäjille.

Lista jatkuu, ja Washington Postin mukaan jopa jotkut Muellerin tutkinnassa mukana olleet ovat pitäneet oikeusministeri Barrin antamaa kuvaa Trumpin kannalta liian ruusuisena.


Toisaalta syytös oikeuden vastustamisesta ”rikollisin aikein” on erittäin vaikea todistaa, koska Trump on Trump. Renato Marriottin mukaan Trumpin toimia voi perustella sillä, että hän uskoi vilpittömästi Venäjä-tutkinnan olevan turha. Presidentin lausuntoja on vaikea pitää raskauttavina häntä vastaan, koska hän liioittelee ja kehuskelee perusteetta koko ajan, ja hänen omien alaistensakin tiedetään jättävän hänen oikkujaan toteuttamatta.

Mitä asioita salataan?

Isoimmaksi kysymykseksi Muellerin raportin julkaisemisessa saattaa lopulta nousta se, että sitä ei oikeastaan julkaista, ainakaan kokonaisuudessaan.

Raportin julkitulo on kestänyt, koska siitä on pitänyt peittää kohdat, jotka koskevat suuren valamiehistön työtä, liittyvät meneillään oleviin tutkintoihin, sisältävät tiedustelutietoja tai niiden lähteitä, tai voisivat paljastaa yksityistietoja henkilöistä, joita ei syytetä mistään. Yliviivaustussia ovat heiluttaneet oikeusministeriön virkamiehet, Muellerin tutkijat ja tiedusteluviranomaiset. Lopputulos on arvoitus.

– Emme tiedä, tehdäänkö poistot järkevällä ja rajoitetulla tavalla – vai käytetäänkö sitä peittelemään kohtuuttoman suurta tietomäärää niin että sivukaupalla raporttia on mustattu, kiteytti Vox-verkkosivuston politiikan toimittaja Andrew Prokop.

Monet demokraattipoliitikot ovat myös vaatineet sensuroimatonta versiota käyttöönsä. Demokraatit voivat käynnistää kongressissa haasteprosessin ja mediatalot voivat vaatia raporttia nähtäväkseen julkisuuslakien perusteella, joten lopullisesti Muellerin raportin kohtalo ratkennee oikeusistuimissa.


Juttua päivitetty kello 11.47: Tarkennettu raportin julkistamisen aikataulua.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt