Hyökkäyssukellusvene Komsomoletsin ilmaputki räjähti – 380 metrin syvyydessä alkoi nopea tapahtumaketju, joka loi yhden kylmän sodan vaarallisimmista hylyistä

Julkaistu: , Päivitetty:

Neuvostoliiton punalippuinen Pohjoinen laivasto koki pahan katastrofin Barentsinmerellä 30 vuotta sitten. Venäjä ja Norja lähettävät heinäkuussa tutkimusretkikunnan hylylle.
Ydinukellusvene K-278 Komsomoletskin painolastitankkiin kytketty korkeapaineinen ilmaputki räjähti yhtäkkiä irti liitoksistaan huhtikuun 7. päivänä 1989. Komsomolets oli Neuvostoliiton uusimpia ja tehokkaimpia hyökkäyssukellusveneitä. Titaanirunkoinen alus pystyi sukeltamaan jopa kilometrin syvyyteen, ja se oli aseistettu sekä torpedoin että ohjuksin.

Putkirikko sattui aluksen peräosan viimeisessä vedenpitävässä osastossa. Sitä seurannut tapahtumaketju oli nopea. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n kokoaman raportin mukaan osastossa ollut öljysäiliö vaurioitui, öljy osui kuumalle pinnalle ja syttyi tuleen. Alkoi vaarallinen tulipalo, jota miehistö ei saanut hallintaan. Irtautunut ilmaputki ruokki paloa, osaston paine kasvoi ja liekit alkoivat tunkeutua seuraavaan osastoon väliseinämään tehtyjen läpivientien kautta.

Palon syttyessä Komsomolets oli 380 metrin syvyydessä. Sukellusveneen päällikkö, ensimmäisen luokan kapteeni Jevgeni Vanin käski aloittaa hätäpintaannousun. Se onnistui yhdentoista minuutin kuluttua palohälytyksestä, mutta Komsomolets oli jo tuomittu. Neuvostoliiton uusimpiin kuulunut sukellusvene upposi 1 680 metrin syvyyteen.

Kolmen vuosikymmenen takaisessa onnettomuudessa kuoli 41 neuvostoliittolaista merisotilasta, ja uhrien joukossa oli myös kapteeni Vanin. Komsomoletskin mukana Karhusaaren lounaispuolelle upposi kaksi ydintaistelukärkeä ja aluksen voimanlähde, täyteen ydinpolttoainetta ladattu painevesireaktori.

Automaattinen järjestelmä sulki reaktorin onnettomuuden sattuessa, mutta 1990- ja 2000-luvulla tehdyissä venäläistutkimuksissa sen todettiin vuotaneen mereen pieniä määriä radioaktiivista cesium-137:ää. Norjan merentutkimuslaitos ei omissa mittauksissaan ole näitä vuotoja ole havainnut. Radioaktiivisuuden ei uskota saastuttaneen merialueen kalakantoja.

Ydinräjähteissä puolestaan on korkea-aktiivista plutonium-239:ää, mutta taistelukärkien ei uskota vaurioituneen turmassa.

Venäjä ja Norja lähettävät heinäkuussa yhteisen retkikunnan tutkimaan Komsomoletsin hylkyä, kertoi Norjan ydinturvallisuuslaitos DSA huhtikuun alussa.

Tutkijoiden käytössä on uusinta tekniikkaa: norjalainen Aegir 6000 -sukelluslaite eli ROV, joka on varustettu sekä kameroin että robottikäsivarsin. Aegir 6000:n tukialuksena on tutkimuslaiva G.O. Sars, joka vie Komsomoletsin haudalle ryhmän norjalaisia ja venäläisiä siviilitutkijoita.

Komsomoletsin titaanisessa rungossa on yksi suuri aukko ja runsaasti pienempiä halkeamia. Heinäkuussa tehtävän uuden tutkimuksen toivotaan tuovan selvyyttä siihen, miten suuri uhka ympäristölle hylky on. Aegir-robottisukellusvene pystyy ottamaan tarkat kuvat hylystä ja keräämään tarvittavat näytteet aivan sen läheisyydestä.

Neuvostoliiton ja sen seuraajavaltion Venäjän ydinsukellusveneille on vuosikymmenten aikana sattunut useita vakavia onnettomuuksia. Elokuussa 2000 risteilyohjussukellusvene K-141 Kursk upposi Barentsinmerellä aluksen torpedo-osastossa sattuneen räjähdyksen jälkeen. 118 merisotilasta sai surmansa.

Elokuussa 1961 ydinsukellusvene K-19:ssa sattui reaktorionnettomuus, jossa kahdeksan miehistön jäsentä sai tappavan säteilyannoksen. Alus palasi kuitenkin aktiivipalvelukseen turman jälkeen – ja sai kutsumanimen ”Hiroshima”.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt