Venäjän media seuraa Suomen vaaleja kiinnostuneena: vaakakupissa Nato, Karjala, pakotteet ja naapuruussuhteet...

Julkaistu:

Gazeta.ru:n mukaan perussuomalaisilla on Venäjällä ”skandaalimainen maine” puolueen nuorisosiiven taannoisen Karjala-vaatimuksen vuoksi.
Venäjän mediassa Suomen eduskuntavaalit eivät ole saaneet ennakkoon mitään erityistä näkyvyyttä. Vaaleista on kirjoitettu ennakkojuttuja, joiden sävy on ollut pääsääntöisesti hyvin asiallinen tai jopa niukan toteava.

Eniten Venäjän mediaa näyttää kiinnostavan se, jatkuuko Suomen ulkopoliittinen linja ja Venäjä-suhteiden linja ennallaan vaalien jälkeen.

Yksittäisistä teemoista esille ovat nousseet EU:n säätämien Venäjä-pakotteiden pysyvyys, Suomen mahdollinen Nato-jäsenyyden hakeminen ja Suomessa mahdollisesti eläteltävät Karjalan palautushaaveet.

Perussuomalaisten ennustettu vaalimenestys pannaan hieman huolestuneeseen sävyyn merkille Gazeta.ru-uutissivustolla.

Sivusto muistuttaa perussuomalaisten ennustetusta vaalimenestyksestä kertoessaan, että puolueen nuorisojärjestö aiheutti viime syksynä Venäjällä Karjala-kohun ”esittämällä rajojen uudelleentarkistusta”.

– Tällä puolueella on Venäjällä skandaalimainen maine. Viime syksynä internetiin ilmestyi puolueen nuorisosiiven vaatimus, jonka mukaan Venäjältä olisi vietävä pois tietyt ”alkuperäisesti suomalaiset” alueet, joiden kuuluminen Venäjälle on vahvistettu Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947, Gazeta.ru kirjoittaa.

Sivusto viittaa tällä perussuomalaisten nuorten syksyllä tekemään ehdotukseen, jonka mukaan Suomen pitäisi esittää Venäjälle virallinen vaatimus Karjalan palauttamista takaisin Suomelle.

Lue lisää: Karjala-vaatimus leviää Venäjällä – PS-nuorten tempauksesta uutisoi ensin Kremliä lähellä oleva sivusto

Gazeta.ru:n mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kiisti sittemmin puolueensa nuorisosiiven vaatimukset, mutta totesi samassa yhteydessä kuitenkin, että ”Venäjän pitäisi palauttaa” Karjala.

Aiheesta syntynyt kohu laantui sivuston mukaan Venäjällä vasta sitten, kun ulkoministeriö ilmoitti, että Suomella ei ole mitään aluevaatimuksia Venäjän suhteen.

– Halla-ahon lähipiiristä kerrottiin Gazeta.ru:lle, että itse poliitikko suhtautuu Venäjään sympatialla, vaikka hänellä onkin varauksellinen asenne moniin Kremlin ottamiin askeliin muun muassa Ukrainan suunnalla, sivusto kirjoittaa.

Lue lisää: Karjala-kohu jatkuu Venäjällä – UM: ”Suomella ei ole aluevaatimuksia millekään maalle”

Gazeta.ru:n mukaan Suomen pakotepolitiikka Moskovan suhteen tulee tuskin muuttumaan, olipa vaalien tulos mikä tahansa.

– Siitä lähtien kun Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen, se on noudattanut ulkopolitiikassaan EU:n sääntöjä. Ainoa ero (Suomen kohdalla) ovat tiiviimmät suhteet Venäjään, Euroopan ja Yhdysvaltain historiaan sekä politiikkaan erikoistunut tutkija Vladimir Shishkin analysoi.

Suomen puoluejohtajien kannat Venäjä-suhteisiin ja Natoon nousevat esiin niin ikään uutistoimisto Tassin jutussa.

– Venäjä on meidän iso naapurimme ja sen kanssa on oltava luontevat suhteet ja hyvä dialogi niin maiden johdon, viranomaisten kuin tavallisten ihmistenkin tasolla. Ja se kaikki meillä on, Tass siteeraa kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa.

– Tästä on pidettävä huolta, sillä ympärillämme tapahtuu erilaisia asioita. On konflikti Venäjän ja EU:n välillä, Venäjä ja Lännen välillä, joka sai alkunsa Krimistä, Orpo jatkoi Tassin mukaan.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne korosti Tassille niin ikään Suomen virallista EU-linjaa ja Venäjä-suhteiden tärkeyttä.

– Suomi on Euroopan unionin jäsenmaa, joten me toimimme eurooppalaisten sääntöjen perusteella. Mutta sen lisäksi me olemme itsenäinen valtio, joka haluaa säilyttää hyvät suhteet kaikkiin naapurimaihinsa, muun muassa Venäjään, Rinne korosti.

Tassin mukaan keskustan Juha Sipilä oli vastannut hieman aiemmin uutistoimistolle Venäjä-suhteista näin:

– Suomen ja Venäjän suhteet ovat niin hyvät kuin on mahdollista olla nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa. Suomi haluaa omalta osaltaan olla edesauttamassa EU:n ja Venäjän suhteiden kehittymistä.

Rinne pääsi selittämään Tassille myös omaa kantaansa Suomen Nato-optioon.

Rinne oli vakuuttanut uutistoimistolle, että Suomen on ehdottomasti säilytettävä mahdollisuutensa Nato-jäsenyyden hakemiseen.

– Suomi on itsenäinen maa ja tekee itse ratkaisunsa muun muassa sotilaallisen liittoutumisen suhteen. Joten se (optio) on säilytettävä, Tass siteeraa Rinnettä.

Rinteen mukaan sekä Suomen kansa että sosiaalidemokraatit ovat nyt sillä kannalla, ettei jäsenhakemusta jätetä.

– Mutta se ei tarkoita, etteikö niin voisi jossain vaiheessa tulevaisuudessa tapahtua, hän korosti.

Talouslehti Kommersant otsikoi vaalien ennakkojuttunsa: ”Suomi äänestää maahanmuuttajia vastaan”.

Lehti kertoo Suomen kansan tyytymättömyyden näkyvän muun muassa siinä, että ennätysmäärä ihmisiä äänesti jo ennakkoon ja kannatuksen nousua ennustetaan maahanmuuttovastaisille populistisille puolueille.

– Maan ulkopoliittinen linja pysynee kuitenkin kaikesta huolimatta vaalienkin jälkeen samana, Kommersant kirjoittaa.

Lehden mukaan Suomen kaikki johtavat poliitikot kannattavat rakentavia Venäjä-suhteita eikä Nato-jäsenyyden hakeminen ole nyt näköpiirissä.

– Ulkopolitiikassa suurimmalla osalla puolueista ei ole eriäviä mielipiteitä. Niin sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, vihreät kuin keskustalaisetkin kannattavat sotilaallisten kontaktien vahvistamista Ruotsiin, yhteistyötä Naton kanssa ilman jäseneksi hakeutumista ja rakentavan dialogin säilyttämistä Venäjän kanssa, Kommersant kirjoittaa.

– Vaalikamppailun viiden johtavan puolueen joukosta ainoastaan kokoomus kannattaa Natoon liittymistä, mutta sekin vain sillä ehdolla, että asialla olisi riittävän suuri kansan tuki takanaan, lehti analysoi.

Pienenä kuriositeettina Venäjän tiedotusvälineiden jutuista pistää silmään, että osassa mediaa käytetään parlamenttivaalit-termin ohella myös suomenkielistä eduskunta-sanaa.

Gazeta.ru:n jutussa eduskunnasta käytetään kuitenkin harhaanjohtavaa termiä ”seim” ja Komsomolskaja Pravdassa eduskuntaan viitataan puolestaan ”Seima”-nimellä.

Seima tai Seimas -nimitystä käytetään Liettuan parlamentista ja Saeima-nimitys viittaa puolestaan Latvian parlamenttiin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt