Kommentti: Julian Assange, mitä tiedät Donald Trumpista?

Julkaistu:

Assangesta voi olla monta mieltä, mutta hänen tarinansa on melkoinen, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaanuutisten tuottaja Jari Alenius.
Hän on mies, jota on ylistetty sananvapauden sankariksi ja marttyyriksi. Ja hän on mies, joka on haluttu saalistaa ja päästää päiviltä kuin eläin.

On helppo ennustaa, että Julian Assangen pidätys Lontoossa avaa Pandoran lippaan, josta ryömii vielä esiin rumia paljastuksia ja mojova kansainvälinen sotku. Brexit voi kalveta.

Assangesta voi olla monta mieltä, mutta kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että hänen tarinansa on melkoinen. Kuinka joku onkin voinut sotkeutua niin moneen?

Assangesta tuli megajulkkis, kun hänen perustamansa vuotosivusto pisti maailman ainoan supervallan polvilleen. On pitkälti Assangen ansiota, että maailma tietää esimerkiksi Yhdysvaltain sotilaiden rötöksistä maailmalla. Ilman niitä kuva lähihistoriasta olisi vajavainen. Assange oli jossain vaiheessa elämäänsä kuin jatkuvia megauutisia tehtaileva luottotoimittaja, joka ei kuitenkaan saanut varauksetonta tunnustusta, koska hän astui niin jättimäisille varpaille.

Sitten tulivat raiskaussyytökset Ruotsissa. Ne ovat ensisijainen syy, miksi Assange päätyi maanpakoon pienelle lontoolaiselle maapalaselle, jolla Ecuadorin suurlähetystö sijaitsee. Assangen puolustajien mukaan syytökset Ruotsissa ovat perusteettomia, ja olkoon hän syytön kunnes toisin todistetaan, mutta sitä tapausta ei välttämättä ole vielä katsottu loppuun. Ruotsalaissyyttäjät pohtivat nyt, alkavatko he ajaa uudestaan vakavia syytteitä Assangea vastaan.

Yhdysvalloille Assange on maan perivihollisia. Hän paljasti valtiosalaisuuksia, jotka vaaransivat maan kansalaisten turvallisuuden ulkomailla. Jos Assangella olisi Yhdysvaltain passi, häntä vastaan nostettaisiin ehkä jopa äärimmäisen harvinainen maanpetossyyte, ja hän päättäisi päivänsä amerikkalaisvankilassa. Jopa myrkkyruiskeella on spekuloitu, mutta viime syksynä saatu uusi Australian passi ja Ecuadorin ja Britannian ennen pidätystä neuvottelema sopimus saattaa suojata siltä.

Lähipäivinä Britanniassa saattaa siis soida puhelin kolmesti. Toisessa päässä ovat Yhdysvaltain, Ruotsin ja Australian viranomaiset, joilla on vähän asiaa Assangesta. Saattaisivatpa venäläisetkin soittaa, mutta eivät taida kehdata.

Lähetystöpakolaisvuosiensa aikana Assange sotkeutui viime vuosien puhutuimpaan skandaaliin, Yhdysvaltain demokraattisen järjestelmän murentamiseen. Yhdysvalloissa ollaan vakuuttuneita siitä, että keväällä 2016 hän sai käsiinsä venäläishakkerien varastamat demokraattipuolueen sähköpostit, nöyryytti Hillary Clintonia ja auttoi Donald Trumpia Venäjän käsikassarana. Tekikö hän sen tietoisesti vai hyödyllisenä idioottina, sitä on mahdoton sanoa. Assangella olisi kuitenkin luvassa leppoisa turvapaikkaelämä Venäjällä, jos hän jotenkin pääsisi sinne.

Yhdysvalloilla on luovutuspyyntö Assangesta, ja tiettävästi se liittyy Venäjä-sotkua edeltäviin rikosepäilyihin. Luovutuspyyntöön kytkeytyy kuitenkin Assangen tulevan elämän kannalta mielenkiintoinen ristiriita.

Erikoissyyttäjä Robert Mueller totesi, että todisteita salaliitosta Trumpin kampanjan ja Venäjän välillä ei ole. Assange ja Wikileaks olivat kuitenkin siinä välissä, ja kaikkea ei välttämättä saatu kaivettua tutkinnassa esille.

Jos Assange tietää Trumpin presidentiksi pääsystä räjähdysherkkiä asioita, Trumpin hallinnon ei luulisi suin surminkaan haluavan häntä ikinä Yhdysvaltain maaperälle hieromaan sopua presidentin toimia yhä tutkivien syyttäjien ja poliitikoiden kanssa. Toisaalta amerikkalaisviranomaisten on vain pakko haluta hänet tuomiolle jostain, ja luovutustaistelu käynnistyy saman tien. Assangen tapauksesta voi tulla nyt myös osa Yhdysvaltain sisäpolitiikkaa, joka tunnetusti on jo muutenkin umpisolmussa.

Jotkut pitävät häntä yhä sankarina, toiset roistona. Popcornit esiin, sillä Julian Assangen tarina jatkuu nyt aivan uusilla kierroksilla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt