Presidentit ajautuivat napakkaan sananvaihtoon Venäjän vastaisista pakotteista – Putinilta viiltävä kuitti Niinistölle - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Presidentit ajautuivat napakkaan sananvaihtoon Venäjän vastaisista pakotteista – Putinilta viiltävä kuitti Niinistölle

Kuvituskuva
Julkaistu: 9.4.2019 19:40

Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin välille kehkeytyi napakka sananvaihto Venäjän vastaisista pakotteista Pietarin arktisessa foorumissa.

Pietarin arktisen foorumin paneelikeskustelu ajautui tilaisuuden moderaattorin ohjailemana melko pian kauas Arktiksen ulkopuolelle – eli lännen ja Venäjän suhteisiin sekä Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

Moderaattori kyseli Venäjä-suhteiden mahdollisesta parantamisesta ja Suomen pakotekannoista myös presidentti Sauli Niinistöltä, joka vastasi selventämällä pakotteiden perusteita.

– On hyvin selvää kaikille, että pakotteet on otettu käyttöön Venäjän käyttäytymisen takia. Jos ne syyt eivät poistu, pakotteet jäävät voimaan, Niinistö vastasi moderaattorille.

Kun tuli presidentti Vladimir Putinin vuoro vastata Niinistön jälkeen, hän pääsi huomauttamaan, että foorumissahan pitäisi puhua Arktiksesta eikä pakotteista.

– Krimhän ei ymmärtääkseni kuulu arktiseen alueeseen. Mehän olemme kokoontuneet tänne keskustelemaan Arktiksen asioista, Putin näpäytti Niinistölle.

– Mutta me emme todellakaan haluaisi, että Arktiksesta tulisi jonkinlainen Krim sen takia, että emme tee ajoissa toimenpiteitä, että olemme rikollisen tekemättömiä – tai että Krimistä tulisi autiomaa, Putin jatkoi.

Putinin viittaus Krimistä autiomaana selittyy mitä ilmeisimmin sillä, että ilmastomuutoksen edetessä tietyt osat maapallosta uhkaavat muuttua elinkelvottomiksi.

Putinin viittaus Arktiksen mahdolliseen muuttumiseen ”jonkinlaiseksi Krimiksi rikollisen tekemättömyyden” vuoksi on puolestaan moniselitteisempi vihjaus, jota on vaikeampi tulkita. Sillä Putin saattoi viitata esimerkiksi Arktiksen mahdolliseen konfliktipotentiaaliin, elleivät Pohjoisnavan ympärysvaltiot pääse sopuun Arktiksen talousalueiden selkeästä jakamisesta eri valtioiden kesken.

Toinen mahdollinen selitys on, että Putin tarkoitti Arktiksen "jonkinlaiseksi Krimiksi" muuttumisella yksinkertaisesti sitä, että ilmaston lämpeneminen toisi Arktikselle nykyisen Krimin kaltaisen ilmaston.

Putin toisti myös jo aiemminkin esittämänsä syytteen, jonka mukaan pakotteita käytetään painostusvälineenä Venäjää vastaan maailmanlaajuisessa talouskilpailussa.

Putinin mukaan pakotteiden säätämisen pitäisikin olla asia, josta voitaisiin päättää vain YK:n turvallisuusneuvostossa, jotta esimerkiksi Yhdysvallat ei voisi käyttää pakotteita tekosyynä omien taloudellisten etujensa ajamiseen.

– Mutta Venäjän tulevaisuus ei riipu pakotteista, vaan se riippuu vain meistä itsestämme, Putin korosti.

Kun Putin oli saanut oman puheenvuoronsa loppuun, myös Niinistö otti asiakseen huomauttaa moderaattorille Putinin tapaan foorumin pääteemasta.

– Herra moderaattori, olemme tulleet kovin kauaksi Arktikselta, Niinistö sanoi.

IS kysyi Niinistöltä paneelin jälkeen, oliko hänen mielestään hyvä asia, että Venäjä-pakotteiden perusteet käytiin läpi Arktisessa foorumissa, vaikka asiasta syntyi varsin kipakka keskustelu.

– Mitä pakotteisiin tulee, niin minäkin taisin niistä puhua. Ei siinä mitään huonoa ole. Tuli erilaiset näkökulmat selvästi esiin, Niinistö sanoi.

– Kuten sanoin, olen vakuuttunut, että kaikki ymmärtävät, että pakotteet ovat ja pysyvät, ellei syy niihin poistu. Olen varma, että venäläiset tämän hyvin ymmärtävät, Niinistö korosti.

Myös Norjan pääministeri Erna Solberg ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven saivat vastata eri näkökulmista moderaattorin esittämiin kysymyksiin Venäjä-suhteista ja Venäjän vastaisten pakotteiden jatkamisesta.

Solberg vastaisi tulleensa paikalle yksinkertaisesti siksi, koska oli saanut kutsun ja koska arktisten merialueiden tulevaisuus on tärkeää Norjalle. Hän korosti Norjan olevan myös EU:n mukana pakoterintamassa, vaikka Norja ei olekaan EU:n jäsen.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven korosti niin ikään, että Ruotsi ei ole muuttanut kielteistä kantaansa Krimin valtaukseen. Pietarissa hän totesi olevansa kuitenkin ennen kaikkea Arktiksen takia.

– Olen täällä siksi, että arktinen ja ilmastonsuojelu on tärkeää ja Venäjä on meidän naapurimaamme, jonka kanssa meillä on paljon yhteisiä asioita, kuten kaupankäynti, ilmasto, kulttuuri ja jääkiekko. Samaan aikaan pidämme kiinni periaatteistamme Krimin suhteen, Löfven sanoi.

Tuoreimmat osastosta