Kommentti: Putinin ”varjosummit” on kouluesimerkki kiristyksestä, jonka edessä naapurimaat ovat lähes aseettomia - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Putinin ”varjosummit” on kouluesimerkki kiristyksestä, jonka edessä naapurimaat ovat lähes aseettomia

Vladimir Putinin vieraiksi tulevat Ruotsin pääministeri Stefan Löfven (vasemmalla ylhäällä), Suomen presidentti Sauli Niinistö, Islannin presidentti Gudni Johannesson ja Norjan pääministeri Erna Solberg (oikealla alhaalla).

Vladimir Putinin vieraiksi tulevat Ruotsin pääministeri Stefan Löfven (vasemmalla ylhäällä), Suomen presidentti Sauli Niinistö, Islannin presidentti Gudni Johannesson ja Norjan pääministeri Erna Solberg (oikealla alhaalla).

Julkaistu: 9.4.2019 7:12

Ensin Venäjä romutti Suomen kaavaileman arktisen huippukokouksen – ja nyt Vladimir Putin isännöi itse Suomen, Islannin, Ruotsin ja Norjan korkeinta johtoa Pietarissa, erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa.

Ei tullut arktista huippukokousta Suomeen presidentti Sauli Niinistölle, vaan tuli arktinen ”varjosummit” Venäjälle presidentti Vladimir Putinille.

Näinkin voi siis maailmassa käydä, kun Venäjä pelaa kovilla ja kun Venäjän pohjoiset naapurivaltiot joutuvat miettimään, onko laiha yhteistyö Putinin kanssa sittenkin parempi kuin entistä lihavampi riita.

Pietarissa tiistaina alkava arktinen foorumi on jo viides Venäjän järjestämä pohjoisten alueiden kokous, mutta nyt tapahtuma saa poikkeuksellisen painavan luonteen.

Foorumia voisi luonnehtia jopa ”arktiseksi varjohuippukokoukseksi”, sillä Putinin luokse matkustaa nyt muutamien arktisten maiden ylintä poliittista johtoa – eli heitä, joiden haaveiltiin alkujaan tulevan Suomeen.

Suomi haki huippukokousta

Suomi yritti lobata arktisen alueen valtiojohtajien huippukokousta itselleen täksi kevääksi. Toiveena oli, että Suomi olisi saanut isännöidä Venäjän, Yhdysvaltain, Kanadan, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin valtionpäämiehiä Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskautensa huipennukseksi.

Tammikuun lopulla Niinistö tunnusti, että Suomi ei pysty huippukokousta järjestämään. Hän ei peitellyt syitä, jotka johtivat valmistelujen keskeytymiseen.

– Suunnittelimme arktisen huippukokouksen järjestämistä. Laatuaan ensimmäistä, jossa valtionpäämiehet olisivat voineet tavata toisiaan. Itse asiassa se sujui hyvin, kunnes Kertshinsalmella tapahtui ja nyt näyttää siltä, että emme pysty järjestämään sitä, Niinistö sanoi Strasbourgissa.

Kertshinsalmi muutti kaiken

Kertshinsalmen tapahtumilla Niinistö viittasi marraskuiseen välikohtaukseen, jossa Venäjä tulitti Ukrainan laivaston aluksia Krimin edustalla.

Venäjä otti alusten miehistön vangiksi ja syytti Ukrainaa sotilaallisesta provokaatiosta, kun taas kansainvälinen yhteisö tuomitsi Venäjän toimet laittomiksi.

Yhdysvallat osoitti tuolloin paheksuntansa ilmoittamalla, että jo valmiiksi pedattu Putinin ja presidentti Donald Trumpin virallinen tapaaminen Argentiinassa G20-kokouksen yhteydessä perutaan. Vastikään Yhdysvallat, Kanada ja Euroopan unioni ottivat käyttöön myös uusia pakotteita, joilla rangaistaan Venäjää Kertshinsalmen aggression vuoksi.

Näin Putin oli siis saanut aikaan tilanteen, jonka vuoksi Niinistön oli enää turha edes haaveilla Trumpin ja Kanadan pääministerin Justin Trudeaun tulosta Suomeen Putinia tapaamaan.

Putin esiintyy ongelmien ratkaisijana

Mutta kuinka ollakaan, Venäjän näkökulmasta kaikki näyttää kääntyvän jälleen parhain päin.

Tiistaina Pietarissa alkava arktinen foorumi on kuin kouluesimerkki siitä, kuinka Venäjän voimapolitiikka tuottaa käytännön hedelmiä Putinille.

Kyseessä on jo neuvostoaikoina käytössä ollut tapa, jolla Venäjä itse luo ensin isoja kansainvälisiä ongelmia ja tarjoutuu sen jälkeen suurieleisesti itse niitä ratkomaan.

Nyt aiheutettiin ensiksi ongelma Kertshinsalmella ja sotkettiin kansainväliset suhteet uuteen solmuun, mutta tarjouduttiinkin sitten isännöimään pohjoismaisia valtionpäämiehiä Venäjän omalla maaperällä arktisen alueen jalon yhteistyön nimissä.

Ja kuten on nähty ennenkin, Venäjän naapurimaat ovat tällaisen kiristyksen edessä melko aseettomia.

Välit poikki vai neuvottelut?

Valittavana on kaksi lähestymistapaa.

Joko pannaan suhteet Venäjään kokonaan poikki, jonka jälkeen Putin huseeraa maailmalla tasan tarkkaan juuri siten kuinka hän itse lystää.

Tai otetaan lusikka kauniiseen käteen ja taivutaan neuvottelemaan Putinin kanssa, vaikka tiedetään Venäjän järjestävän silti yhä säännöllisesti uusia yllätyksiä naapurimaidensa harmiksi.

Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on se pieni toivo, että neuvottelujen ansiosta Putinin ajatuksenjuoksua voi ennakoida paremmin.

Ja aina kulloinkin tarpeeksi voitettuaan myös Putin saattaa taipua joihinkin myönnytyksiin.

Yllättäviä vieraita Ruotsista ja Norjasta

Suomesta foorumiin ottaa osaa presidentti Niinistö ja Islannista presidentti Gudni Johannesson.

Niinistö on tunnetusti pitänyt aktiivisesti yhteyttä Putiniin ja Johannessonkin kävi Putinin luona edellisessä Venäjän arktisessa foorumissa vuonna 2017 Arkangelissa. Heidän osallistumisessaan Pietarin kokoukseen ei ole siten sinänsä mitään uutta.

Historialliseksi Pietarin foorumin tekee se, että Putin saa nyt vieraakseen myös Ruotsin ja Norjan pääministerit.

Ruotsi ja Norja ovat tähän asti noudattaneet tarkasti linjaa, jonka mukaan Krimin niemimaan anastaneelle ja Itä-Ukrainan sotaa käyvälle Putinille ei suoda vierailukutsua eikä kummankaan maan korkein poliittinen johto käy tapaamassa Putinia.

Ensimmäiset kahdenväliset tapaamiset

Jokin uusi tilannearvio Ruotsissa ja Norjassa on siis selvästi tehty nyt, kun sekä pääministeri Stefan Löfven että pääministeri Erna Solberg matkustavat Pietariin.

Aftonbladetin mukaan Löfven ei ole koskaan aiemmin tavannut Putinia kahdenkeskisesti. Rossiiskaja gazetan mukaan sama ensikertalaisuus pätee myös Solbergiin. Tiistaina heillä kummallakin on kahdenvälinen tapaaminen Putinin kanssa, kuten on myös Niinistöllä ja Johannessonilla.

Myös Tanska lähettää Pietariin varsin korkean edustajan, ulkoministerinsä Anders Samuelsenin. Hänelle on kaavailtu tapaamista Sergei Lavrovin kanssa.

Viron presidentti Moskovaan

Venäjän naapurimaiden uudesta lähestymistavasta kertoo lisäksi Viron presidentin Kersti Kaljulaidin matka Moskovaan. Hän matkustaa 18. huhtikuuta maansa suurlähetystön remontin jälkeisiin vihkiäisiin ja tapaa myös Putinin henkilökohtaisesti.

Edellisestä Viron ja Venäjän presidenttien kahdenvälisestä tapaamisesta on jo 11 vuotta. Se tapahtui 2008, kun Dmitri Medvedev oli Venäjän johdossa ja Toomas Hendrik Ilves Viron johdossa.

Maailmalta löytyy varmasti paljon heitä, joiden mielestä Pohjoismaat ja Viro tekevät virheen suostuessaan Putinin vieraiksi.

Mutta yhtä lailla löytyy myös heitä, jotka jakavat Niinistön toiveikkaan näkemyksen ”uuden lehden kääntymisestä”.

Miten Putinin kanssa voi pärjätä

Se lienee jo selvää, että pelkillä tuomitsemisilla ja rankaisuilla ei Putinin kanssa pärjää.

Putiniin toimii ehkä paremmin pikkupoikien kasvatuksesta tuttu periaate: pidetään aina selkeinä tietyt periaatteet ja rajat, mutta puuhataan samalla paljon kaikkea yhteistä.

Monet pikkupojat omaksuvat tällä menetelmällä kuin huomaamatta vastuullisen aikuisen käytösmallia. Osa ei omaksu. Mutta eivät he omaksuisi muutenkaan.

Tuoreimmat osastosta