Tasan 25 vuotta sitten Ruandassa alkoi kansanmurha – silmitön tappaminen kesti 100 päivää - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tasan 25 vuotta sitten Ruandassa alkoi kansanmurha – silmitön tappaminen kesti 100 päivää

Ruandassa Keski-Afrikassa alkaa tänään sadan päivän suruaika, jolloin muistetaan 25 vuotta sitten tapahtuneen kansanmurhan uhreja. Sen aikana hutut surmasivat yli 800 000 tutsia ja maltillista hutua.

Ruandan kansanmurhasta on 25 vuotta.­

7.4.2019 13:24

Kansanmurha alkoi 7. huhtikuuta vuonna 1994, kun sotilaat tappoivat pääministerin, joka lukeutui maltillisiin hutuihin. Murhaaminen jatkui 100 päivää.

Muistotilaisuudet aloittaa presidentti Paul Kagame sytyttämällä tulen pääkaupungissa Kigalissa paikalle, johon arvellaan haudatun yli 250 000 uhria.

Kigalissa järjestetään myös muistojuhla, johon odotetaan useita Afrikan maiden johtajia sekä Belgian pääministeriä Charles Micheliä. Ruanda oli aikanaan Belgian siirtomaa.

Ruandan presidentti Paul Kagame (oik.) ja Belgian pääministeri Charles Michel tapasivat Kigalissa lauantaina.­

Muistojuhlaan sai kutsun myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron, mutta hänen sijastaan maata edustaa ruandalaissyntyinen Ranskan parlamentin jäsen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Macronin poisjäänti heijastelee erilaisia näkemyksiä siitä, mikä oli Ranskan osuus kansanmurhassa. Ruanda on syyttänyt Ranskaa hutujohtoisen hallituksen tukemisesta ja pakoon lähteneiden syyllisten auttamisesta.

Ranska on puolestaan ollut perinteisesti sillä kannalla, että Ruandassa tuolloin olleet YK:n valtuuttamat ranskalaissotilaat tekivät kansanmurhan aikana parhaansa ja pelastivat tuhansia ihmisiä. Presidentti Macron nimitti kuitenkin perjantaina asiantuntijapaneelin tutkimaan Ranskan toimia kansanmurhan aikoihin.

Äärihutuilla käytössä tappolistat

Ruandan tapahtumat ovat jääneet aikalaisten mieliin uhrien silmittömästä teurastamisesta. Ihmisiä ammuttiin, mutta myös tapettiin viidakkoveitsillä ja hakattiin kuoliaaksi.

Murhaajilla oli käytössään tappolistoja, joilla oli pääosin tutsien nimiä, mutta myös oppositiota edustaneita hutuja. Radiolähetyksissä suollettiin tutsien vastaista propagandaa, ja media ja viranomaiset yllyttivät kansaa ryöstöihin ja murhiin.

Kansanmurha päättyi 4. heinäkuuta, kun pääosin tutseista koostuneet sotilaat valtasivat Kigalin. Joukkoja johti nykyinen presidentti Kagame. Sadattuhannet kostoa pelkäävät hutut pakenivat maasta.

YK asetti sittemmin kansainvälisen tuomioistuimen käsittelemään kansanmurhaa. Tuomion saaneiden joukossa oli paitsi poliitikkoja myös median edustajia. Tuomioistuin lopetti toimintansa 2015.

Joukkohauta Ruandassa heinäkuussa 1994.­

Kansanmurhan uhrien kuvia muistopaikalla Kigalissa.­

Hutuja marraskuussa 1996 rajakaupunki Gomassa entisen Zairen alueella.­

Myös Suomessa tuomio surmiin osallistuneelle

Kansanmurhan aikaisia tapahtumia on puitu paitsi paikallisissa ruandalaisissa tuomioistuimissa myös muissa maissa, Suomessakin.

Kuluvan vuoden alussa Helsingin hovioikeus hylkäsi Ruandan kansanmurhasta tuomitun miehen vapauttamishakemuksen. Mies istuu vankilassa elinkautista tuomiota. Helsingin hovioikeus katsoi vuonna 2012 antamassaan tuomiossa, että mies käski surmata seitsemän ihmistä ja surmasi itsekin useita ihmisiä. Oikeuden mukaan mies muun muassa johti hyökkäyksiä, levitti propagandaa ja käski polttaa koteja.

Hovioikeus katsoi alkuvuoden päätöksessään, että vapauttamista vastaan puhui elinkautiseen johtanut tekokokonaisuus.

– Vaikka teot on tehty sisällissodan aikana, ei niitä eikä etenkään niiden tavoitteita voida pitää tekojen törkeyttä vähentävänä seikkana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?