Katso kuvat: Keltaliivien paluu – palavat tiesulut ja kyynelkaasu repivät jälleen Pariisia

Julkaistu:

Keltaliivit ovat osoittaneet mieltään marraskuusta lähtien.
Ranskassa Pariisissa keltaliivien mielenosoitukset kärjistyivät lauantaina jälleen väkivaltaisiksi. Osa mielenosoittajista heitti kiviä kohti poliisia sekä ryösteli ja poltti liiketiloja Champs-Élyseen valtakadulla.

Pariisin kaduilla mielenosoittajia oli noin 10000, koko Ranskassa noin 14000. Määrä on vain murto-osa keltaliivien ensimmäisten mielenosoitusten osallistujamääristä marraskuun 17. päivänä. Silloin lähes 300000 ihmistä kokoontui kaduille.


Poliisi vastasi mielenosoittajien toimiin kyynelkaasulla ja vesitykillä. Noin 130 ihmistä oli pidätetty lauantai-iltaan mennessä.

– Macron, tulemme hakemaan sinut kodistasi, kuultiin joidenkin mielenosoittajien huutavan presidentti Emmanuel Macronin virka-asunnon lähellä.


Yksitoista ihmistä, mukaan lukien kaksi palomiestä, saivat lieviä vammoja yhdessä mielenosoittajien sytyttämässä palossa.


Ranskan sisäministeri Christophe Castaner sanoi, että tuhopolttajat eivät ole mielenosittajia tai edes hulinoitsijoita vaan murhaajia.

– Mielenosoittajien joukossa on niitä, jotka osallistuvat vain aiheuttaakseen tuhoa, Castaner sanoi.

Hänen mukaansa lauantaina Pariisin kaduilla mieltään osoittavista noin 1500 kuului tähän "ultraväkivaltaiseen" ryhmään.

Viime viikon lauantaina väkimäärä notkahti alhaisimmilleen sitten mielenosoitusten alun, kun ympäri Ranskaa mieltään ilmaisi sisäministeriön arvion mukaan vain noin 28 000 ihmistä. Ensimmäisellä keltaliivien marssilla oli mukana 282 000 ihmistä.


Mielenosoitukset saivat alkunsa, kun Ranska päätti korottaa polttoaineveroaan, mutta mielenosoittajat kääntyivät pian vastustamaan hallituksen politiikkaa yleisemminkin. Mielenosoittajien mielestä presidentti Macronin politiikka ei esimerkiksi ota huomioon pienituloisia.


Keltaliivien mielenilmauksissa on saanut surmansa yhteensä toistakymmentä ihmistä Ranskassa ja Belgiassa. Väkivaltaisiksi äityneet mielenosoitukset taivuttelivat Macronin julkisiin keskusteluihin, joissa mielenosoittajien oli mahdollista esittää huoliaan ja muutoksia politiikkaan. Julkiset keskustelut jatkuivat kahden kuukauden ajan, ja tämänpäiväinen mielenosoitus on ensimmäinen, joka järjestettiin niiden jälkeen.


Keskustelut eivät ilmeisesti liennyttäneet kaikkien mielialoja, sillä järjestävän tahon mukaan tämänpäiväinen mielenosoitus on tarkoitettu uhkavaatimukseksi presidentille.