Georgian ex-presidentti esitti villin teorian: Putinin seuraavan aggression kohde voi olla Suomi tai Ruotsi

Julkaistu:

Kuumasta temperamentistaan tunnettu Mihail Saakashvili esittää hurjan teorian Foreign Policy -sivustolle kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa.
Georgian ex-presidentti Mihail Saakashvili esittää teorian, jonka mukaan Venäjän seuraava sotilaallinen aggressio ei kohdistu entiseen neuvostotasavaltaan vaan Naton ulkopuolella olevaan EU-maahan.

Arvostetun Foreign policyn -sivuston julkaisemassa kirjoituksessa Saakashvili nimeääkin Suomen ja Ruotsin todennäköisimmiksi presidentti Vladimir Putinin sotilaallisen aggression seuraavaksi kohteeksi.

Saakashvilin ajatuskulun mukaan Putin provosoi tai käynnistää aina jonkin ulkoisen konfliktin siinä vaiheessa, kun hänen pitää kasvattaa pudonnutta suosiotaan Venäjän sisällä.

Tuoreimpien mielipidetutkimusten mukaan Putinin luottamus kansan keskuudessa on pudonnut viime kuukausina ennätyksellisen alas, joten Saakashvilin mukaan uutta konfliktia on syytä odottaa jo tämän perusteella.

– Ei ole kyse siitä, iskeekö hän, vaan missä hän iskee, Saakashvili kirjoittaa.

Lue lisää: Saakashvilin artikkeli Foreign Policyn sivulla


Saakashvilin mukaan jotkut veikkailevat mahdolliseksi kohteeksi Valko-Venäjää. Hänen mukaansa voimannäyttö Minskiä vastaan toisi tuskin suurta nostetta venäläisten keskuudessa, sillä Valko-Venäjää pidetään muutenkin jo Venäjän vaikutuspiiriin kuuluvana.

Toiset veikkaavat Saakashvilin mukaan mahdolliseksi kohteeksi joko Viroa, Latviaa ja Liettuaa, mutta Saakashvilin mukaan ne ovat turvassa kahdesta eri syystä.

Baltian maat ovat Naton puolustusliiton jäseniä, joten Putin tuskin ottaisi riskiä sitä, että Nato ottaisi käyttöön artikla 5:n mukaisen jäsenten keskinäisen puolustuksen. Toisekseen: hyökkääminen johonkin entiseen Neuvostoliiton tasavaltaan tai konfliktien laajentaminen Ukrainassa tai Georgiassa ei sekään toisi Saakashvilin mukaan enää Putinille riittävää uutta nostetta.

– Minulla on epäonnekseni ollut tilaisuus oppia tuntemaan Putin paremmin kuin monella muulla ihmisellä on ollut. Tähän tietämykseen perustuen esitän erilaisen kärjistymissuunnan, hän pohjustaa ajatustaan.

– Venäjän todennäköisin kohde lähitulevaisuudessa on joko Suomi tai Ruotsi. Vaikka molemmat ovat Euroopan unionin jäseniä, ne eivät ole Naton jäseniä. Ja ottamalla kohteeksi eurooppalaisen maan hän voi odottaa saavansa kotimaansa äänestäjiltä hyväksynnän, sillä he haluavat epätoivoisesti voittoa, Saakashvili järkeilee.


Saakashvili lieventää kirjoitustaan sillä, että hänen mukaansa kyse ei tulisi olemaan mistään laajemmasta sotavoiman käytöstä, vaan jonkin pienen maapalan haltuun ostosta.

– En odota, että Venäjän tankit vyöryisivät Helsinkiin tai Tukholmaan ilman vastarintaa. Mutta Moskovalle olisi sen sijaan melko helppoa ottaa maata haltuun vaikkapa kaukaisella arktisella alueella tai pienellä saarella, hän kirjoittaa.

Saakashvilin mukaan kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Ruotsille kuuluva Gotlannin saari, jonka Venäjä ottaisi nopeasti haltuunsa.

– Loppujen lopuksi, kuka lähtisi sotimaan jäätyneen Itämeren saaren vuoksi tai pienestä palasesta suomalaista tundraa? Nato ei lähtisi, mutta Putin lähtisi.

Saakashvili sanoo tiedostavansa, että hänen teoriaansa tullaan todennäköisesti pitämään epärealistisena ja kaukaa haettuna. Hän kehottaa kuitenkin muistelemaan, kuinka sekä Krimin valtaus että Venäjän sotavoimien vyöryminen Georgiaan tulivat kaikille yllätyksinä 2014 ja 2008.

– Tämä saattaa kuulostaa shokeeraavalta, mutta Putin on järkyttänyt maailmaa monta kertaa. Tällä kertaa lännellä ei ole varaa tulla yllätetyksi enää uudelleen.

Saakashvili oli Georgian presidenttinä 2008, kun Venäjän ja Georgian välille syttyi sota. Teknisesti taistelujen aloittajana pidetään Georgiaa, mutta sotaa edelsivät Venäjän pitkäaikaiset härnäys- ja hybridivaikutustoimet Georgian Etelä-Ossetiassa.

Saakashvili tunnetaan hyvin temperamenttisena ja ailahtelevana henkilönä. Mitä ilmeisimmin Venäjä onnistuikin tuolloin tavoitteessaan provosoida häntä ja sai tehtyä Saakashvilista muodollisen sodan aloittajan.


Putin on useita kertoja antanut Saakashvilista erittäin jyrkkiä kielteisiä lausuntoja julkisuudessa, joten miesten välinen epäluulo ja negatiiviset tunteet ovat selvästikin molemminpuolisia.

Georgiassa Saakashvili toimi presidenttinä vuoteen 2013, mutta joutui sitten epäsuosioon. Maan uuden johdon aikana häntä vastaan on nostettu useita rikostutkintoja. Hän on kiistänyt syytteet ja väittänyt niiden olevan poliittista ajojahtia.

Saakashvili tuki Ukrainan Maidan-vallankumousta 2014 ja muutti maahan 2015. BBC:n mukaan hän sai myös Ukrainan kansalaisuuden luovuttuaan sitä ennen Georgian kansalaisuudesta. Hän ehti toimia Odessan alueen kuvernöörinä 2015-2016, mutta joutui jättämään paikkansa riitauduttuaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

Ukrainassa Saakashvili oli järjestänyt Poroshenkon vastaisia mielenosoituksia ja syyttänyt tätä korruptiosta. Poroshenko mitätöi 2017 Saakashvilin Ukrainan kansalaisuuden, ja keväällä 2018 Ukraina karkotti hänet Puolaan. Saakashvililla on hollantilainen vaimo, joten 2018 hän sai pysyvän oleskeluluvan Hollantiin perheenyhdistämisen perusteella.

The Foreign Policyn artikkelissa kerrotaan, että Saakashvili vaikuttaa tällä hetkellä Yhdysvaltain Tuftsin yliopiston yhteydessä sijaitsevassa Fletcher School of Law and Diplomacy -tutkijakoulussa.

Täsmennetty 16.3. klo 9.35 oppilaitoksen määrittelyä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt