Kolme suomalaista kertoo tarinansa – tällaista on elää brexitin armoilla: ”Kalliiksi näyttää tulevan”

Julkaistu:

Brexit
Kallistuuko ruoka? Meneekö asunto kaupaksi? Voiko opintojen jälkeen jäädä töihin? Kolme Lontoossa asuvaa suomalaista kertoo, kuinka lähestyvä brexit on vaikuttanut heidän arkeensa.
Etelä-Lontoossa asuva Noora Ovaska-Stafford, 35, on äitiyslomalla esikoispoikansa, 4,5 kuukauden ikäisen Oton kanssa.

– Seurasin brexit-uutisia aluksi todella tarkasti, mutta olen hieman pudonnut kärryiltä. Prosessi turhauttaa, kun tuntuu ettei oikein mitään saada aikaiseksi. Tällä hetkellä brexit tuntuu suurelta ajan ja rahan haaskaukselta, Ovaska-Stafford sanoo.

Ovaska-Stafford on asunut Iso-Britan­niassa vuodesta 2002, mutta kävi välissä opiskelemassa kolme vuotta Suomessa. Opiskellessaan Ovaska-Stafford tapasi Lontoon-matkoillaan tulevan miehensä Henry Staffordin ja muutti takaisin Lontooseen vuonna 2013.

Pari meni naimisiin Suomessa 2016. Hääpäivä sattui olemaan kuukauden brexit-äänestyksen jälkeen, joten he saivat kokea ensimmäiset brexitin vaikutukset kukkarossaan. Osa hääkuluista oli maksettu etukäteen vahvemmalla punnan vaihtokurssilla, jolloin punnalla sai noin 1,40 euroa, mutta punnan kurssin romahtaminen kansanäänestyksen aikaan nosti loppujen hääkulujen hintaa, kun punnalla sai enää noin 1,10 euroa.

– Tuli surullinen olo kun kuuli, että britit äänestivät brexitin puolesta. Emme voineet aluksi uskoa tulosta. Äänestyksen jälkeen tuli olo, että onko tänne enää tervetullut, mutta se meni kyllä pian ohi, enkä ole itse kokenut täällä minkäänlaista syrjintää, sanoo Ovaska-Stafford.

Hän on harkinnut kansalaisuuden hankkimista, mutta ei ole ainakaan toistaiseksi nähnyt sitä ratkaisuna. Kansalaisuutta voi hakea asuttuaan Iso-Britanniassa viisi vuotta, tai kolme vuotta, jos on naimisissa maan kansalaisen kanssa.

Ovaska-Stafford työskentelee julkisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) piirissä psykologina. Hän osallistui työpaikkansa kautta pilottihankkeeseen, jossa NHS:n työntekijät saivat hakea taattua asumisoikeutta, joka myös Ovaska-Staffordille myönnettiin.


Ystävä- ja perhepiiriin ei kuulu brexitin kannattajia, mutta Ovaska-Stafford on yrittänyt ymmärtää EU-eroa puoltavien kantaa.

– Onhan se täällä kuuma puheenaihe ja siitä tulee keskusteltua. Yritän ymmärtää, mutta kukaan ei ole niin tyhjentävästi pystynyt perustelemaan miksi brexit olisi hyvästä, että olisin muuttanut kantaani.

Brexit tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, hän näkee.

– Tuntuu, että brexitiä äänestäneet eivät tienneet niin paljoa EU:sta, vaan kyse oli monelle enemmänkin maahanmuutosta. Olen miettinyt, olisiko tämän tilanteen voinut jotenkin muuten ratkaista kuin eroamalla EU:sta.

Brexitin tuoma epävarmuus mietityttää Ovaska-Staffordia. Huolestuttavia asioita ovat esimerkiksi mahdollinen elinkustannusten nousu, jos esimerkiksi ruokakulut, sähkö, polttoaine tai junamatkat kallistuvat. Lontoon elinkustannukset ovat jo nykytasollaan muuta maata korkeammat.

 

Äänestyksen jälkeen tuli olo, että onko tänne enää tervetullut.

Yksi mahdollinen huolenaihe on myös uusien kauppasopimusten mukana tulevat uudet elintarvikestandardit ja madaltuuko Iso-Britanniassa myytävien elintarvikkeiden laatukriteerit.

– Hankalinta on nyt vallitseva epävarmuus, ihmiset on turhautuneita ja kyllästyneitä. Täytyy olla tarkkana, mistä medioista seuraa brexit-uutisia, ettei mene mukaan kaikkiin kauhuskenaarioihin.

– Olen kuitenkin aika rennosti ottanut brexitin, ovathan Euroopan kansalaiset saaneet muuttaa tänne ennen EU:n vapaata liikkuvuuttakin. Eikä asioille voi oikein tehdä itse mitään, enhän voinut edes äänestää.

Brexitistä johtuva epävarmuus on osaltaan vaikuttanut Lontoon kiinteistömarkkinoihin. Asuntojen myynti on hidastunut ja hinnat laskeneet. Tällä on myös kouriintuntuva vaikutus Ovaska-Staffordin perheen tämän hetken asuinmahdollisuuksiin.

– Jos haluaisimme myydä asuntomme ja ostaa isomman perheenlisäyksen myötä, niin nyt olisi todella huono aika tehdä se, sillä asuntomarkkinat tuntuvat lähes pysähtyneen, Ovaska-Stafford pohtii.

– Suomeen muutto on käynyt mielessä, ei pelkästään brexitin vuoksi, mutta myös lapsen saannin takia, hän sanoo.

Ovaska-Stafford toivoisi, että pääministerin EU-sopimus olisi mennyt läpi parlamentissa, että epävarmuus loppuisi, ”nyt kun kerran on EU:sta päätetty lähteä”.

– Diili kuntoon ja mahdollisimman hyvä suhde EU:hun olisi nyt paras.


Jussi Virtanen, 37, muutti Lontooseen kihlattunsa kanssa vuoden 2018 alussa mielenkiintoisen työn perässä. Hän on kasvuvaiheessa olevan yrityksen teknolo­giajohtaja.

Brexit-äänestyksellä ei ollut vaikutusta Virtasen muuttoon. Äänestystulos oli tiedossa ja maahan sai edelleen muuttaa töihin kuin ennenkin.

Kansainvälisyys kuuluu arkeen Virtasen pienessä työyhteisössä. Yrityksen perustajat ovat Saksasta ja Sveitsistä. Toimisto sijaitsee Old Streetin tuntumassa ja rakennuksessa toimii lukuisia muita kasvuvaiheen yrityksiä.

– Työpaikkarakennuksen pikkujouluissa kävi selväksi, ettei siellä brexitin kannattajia ole. En ole vielä tavannut ketään, joka olisi brexitin puolesta, joten en ole päässyt edes keskustelemaan heidän kanssaan aiheesta. Tämä on varmaan Lontoossa yleistä, sanoo Virtanen.

 

Omat vaikutusmahdollisuudet brexitiin ovat olemattomat.

Hän seuraa brexit-uutisointia pääpiirteittäin, kuten tärkeimmät äänestykset. Virtanen kuitenkin huomasi brexit-uutisten jatkuvan seuraamisen vain lähinnä lisäävän epätietoisuutta, sillä tapahtumien kulku muuttuu jatkuvasti, eikä mitään varsinaista ole vielä päätetty.

– Omat vaikutusmahdollisuudet brexitiin ovat olemattomat. Käytännössä yksittäinen ihminen ei voi tehdä asialle mitään, joten katson mitä tapahtuu ja toimin sitten sen mukaan, mikä tilanne on.

Virtanen näkee brexitin ”eurooppalaisten lasien” läpi, ja hänestä olisi ollut parempi jos EU-ero olisi vältetty kokonaan. Hän uskoo, ettei brexit tule olemaan Iso-Britannialle taloudellisesti suotuisa.

– Kalliiksi näyttää tulevan, hän sanoo.


Henkilökohtaisesti Virtanen ei ole valmistautunut EU-eroon. Monia Iso-Britanniassa asuvia EU-kansalaisia puhuttaa esimerkiksi erilaisten dokumenttien, kuten kaasulaskujen ja lentolippujen säästäminen, jos tulevaisuudessa joutuu todistamaan viranomaisille asuneensa maassa esimerkiksi oleskeluluvan saamiseksi.

– Jos (EU-kansalaisten) rekisteröinti tulee ajankohtaiseksi niin sen teen, mutta oleskeluluvan tai kansalaisuuden hakeminen ei ole vielä ajankohtaista. Riippuu miten kauan täällä tulee oltua. Jos kansalaisuuden hakuraja menee täyteen niin saatan hakea, Virtanen pohtii.

Virtanen ei usko, että EU:n kansalaisia aletaan lähettää maasta pois.

– Pahimmassa tapauksessa töiden tekeminen onnistuu tapauksessani etänäkin, mutta en usko että siihen päädytään, hän sanoo.

– Sen näkee sitten mitä maaliskuun lopussa tapahtuu, jos silloin vielä edes tapahtuu mitään.

Eniten Virtasta huolestuttaa sopimukseton brexit, mikä saattaisi lyhyellä aikavälillä näkyä esimerkiksi elintarvikeliikenteessä ja kauppojen hyllyillä.

– Enkä ole suunnitellut lomamatkoja brexitin ajankohdalle, hän naurahtaa.


Sipoolainen Verner Paavola, 20, päätti ensimmäisenä lukiovuotenaan keväällä 2016 että haluaa ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelemaan lakia Iso-Britanniaan. Hän ajatteli, että Iso-Britanniasta löytyvät kenties jopa maailman parhaat lakikoulut, kuten Oxfordin yliopisto ja Lontoon opinahjot.

– Brexit-äänestys tuli juuri kun olin päättänyt, että haluan opiskelemaan Iso-Britanniaan, Paavola sanoo.

Hänen onnekseen maan parlamentti jäädytti EU-opiskelijoiden lukuvuosimaksut ja oikeuden opintolainan ottoon samalle tasolle brittiopiskelijoiden kanssa koko hänen opintojensa ajaksi. Tällä hetkellä sama lupaus pätee lukuvuonna 2019–2020 aloittaviin opiskelijoihin.

Viime syyskuussa Paavolan suunnitelmat kävivät toteen ja hän muutti Lontooseen opiskellakseen oikeusnotaariksi King’s College London -yliopistossa. Lisäksi hän on Britanniassa toimivan suomalaisen opiskelijajärjestön ISO ry:n Careers-varapuheenjohtaja.

Brexit näkyy ja kuuluu yliopistoarjessa. Aiheesta puhutaan kursseilla ja tarjolla on jatkuvasti erilaisia brexit-tilaisuuksia, joissa EU-eroa käsitellään eri näkökulmista, Paavola kertoo.

– Kaikilla on brexitiin joku mielipide. Oikeusopiskelijat tarkastelevat sitä lainsäädännön kautta, kuinka Iso-Britanniassa vaikuttavat EU-lait ja maan omat lait tulevat jatkossa toimimaan, taloustieteilijät talouden näkökulmasta ja sosiaalitieteiden opiskelijat omastaan, hän pohtii.

Paavolalle on tosin käynyt selväksi, että Lontoon yliopistopiireissä brexitin kannattajat ovat harvinaisuuksia.

– Olen tavannut yhden brexitin kannattajan. Ehkä hieman yllättäen hän on itse saksalainen.

Opiskelijana Paavola luottaa olevansa turvassa brexitin mahdollisilta vaikutuksilta. Hän saa suorittaa opintonsa loppuun samoilla lukuvuosimaksuilla, eikä hän usko että kukaan tulee häätämään häntä maasta. Ongelmia saattaa tulla vasta opintojen jälkeen, jos Paavola haluaa jäädä maahan töihin.

– Olen avoin sille, että jäisin tänne töihin, mutta lähtökohtaisesti ajattelin palaavani Suomeen. Jos haluan jäädä tänne, pitäisi todennäköisesti saada heti työpaikka. On vielä hieman epävarmaa, kuinka tänne voi käytännössä jäädä pidemmäksi aikaa. En usko, että ketään heitetään pihalle, mutta työllistyminen voi olla vaikeampaa, jos pitää olla esimerkiksi viisumi, hän miettii.


Paavolaa harmittaa, jos suomalaisten pääsy opiskelemaan Iso-Britanniaan hankaloituu jatkossa. Hänestä vaikuttaa, että yliopistoilla on paine nostaa EU-opiskelijoiden lukuvuosimaksut samalle tasolle muiden kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.

Tällä hetkellä lukuvuosimaksut briteille ja EU-kansalaisille Iso-Britannian yliopistoissa ovat pääsääntöisesti 9 250 puntaa (noin 10 800 euroa), kun taas EU:n ulkopuolelta tulevien maksut liikkuvat noin 12 000 punnan (noin 14 000 euroa) ja 17 000 punnan (noin 19 800 euroa) tuntumassa yliopistosta riippuen. Vielä ei tiedetä, lopettaako Iso-Britannia opintolainan myöntämisen muille kuin oman maan kansalaisille.

– Korkeammat lukuvuosimaksut ja mahdollisesti opintolainan poistuminen tulisivat vaikuttamaan huomattavasti suomalaisopiskelijoiden mahdollisuuksiin tulla opiskelemaan Iso-Britanniaan. Se on olisi todella harmi, sillä tämä on todella suosittu opiskelumaa ja täällä on paljon kansainvälisesti arvostettuja yliopistoja.

Paavola ei ole valmistautunut mitenkään erityisesti maaliskuun loppuun, jolloin EU-eron on määrä tulla voimaan, ellei erolle tule jatkoaikaa.

– Ei ole vieläkään oikein tietoa, miten siihen pystyisi tällä hetkellä valmistautumaan. Yliopistot pitävät kyllä hyvää huolta opiskelijoista ja tiedottavat jatkuvasti, jos jotain on tehtävä.

– Uskon pehmeämpään laskeutumiseen. Isompi epävarmuus on siitä, miltä brexit näyttää pidemmällä aikavälillä. En kyllä tällä hetkellä näe yhtään hyvää asiaa brexitissä kenellekään.

Fakta

Britannian parlamentti äänestää ensi tiistaina 12.3. uudelleen Theresa Mayn hallituksen ja EU:n neuvottelemasta erosopimuksesta. Parlamentti hylkäsi sopimuksen tammikuussa murskaavan selvästi, ja Britannia on yrittänyt neuvotella muutoksista sopimukseen.

EU:n jäsenmaat eivät ole toistaiseksi taipuneet suuriin muutoksiin. Jos parlamentti äänestää sopimuksen taas kumoon, seuraavaksi sen on määrä äänestää 13.3. siitä, voiko Britannia erota ilman sopimusta. Mikäli tämä ehdotus hylätään, suunnitelman mukaan parlamentti äänestää 14.3. brexitin lykkäyksestä.

Reutersin keskiviikkona 6.3. julkaiseman mittauksen mukaan valtaosa sen haastattelemista talousasiantuntijoista uskoo, että brexitiä lykätään muutamalla kuukaudella. Sen aikana Britannian ja EU:n toivotaan saavuttavan kauppasopimuksen. Se tarkoittaisi kuitenkin sitä, että Britannia joutuisi vielä osallistumaan EU-parlamentin vaaleihin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt