Suomalainen ”Isis-vaimo” Sanna kertoi CNN:lle haluavansa kotiin – ulkoministeriö voi antaa vain neuvoja - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomalainen ”Isis-vaimo” Sanna kertoi CNN:lle haluavansa kotiin – ulkoministeriö voi antaa vain neuvoja

Sannaksi esittäytynyt nainen kertoi CNN:n haastattelussa haluavansa kotiin.

Julkaistu: 6.3.2019 19:43

Ulkoministeriön mukaan Syyriassa oleville suomalaisille voidaan antaa neuvoja, mutta muita palveluita ei pystytä tarjoamaan.

Suomalaiseksi Sannaksi esittäytynyt nainen kertoi CNN:n haastattelussa haluavansa kotiin. CNN käytti naisesta nimitystä ”Isis-vaimo”. Kurdien YPG-järjestö kertoi Ilta-Sanomille keskiviikkona, että Sanna ja hänen lapsensa odottivat lähtöä leirille.

– Sanna on kiinniotettuna siihen asti, kunnes Suomen hallitus päättää, otetaanko hänet takaisin vai ei, YPG:n tiedotus viestitti IS:lle keskiviikkona.

Paluu Suomeen konfliktialueelta ei kuitenkaan ole helppo.

Ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksikönpäällikkö Vesa Häkkinen kertoo, että avunanto Syyrian kaltaisella konfliktialueella on hyvin rajallista ja vaikeaa. Häkkisen mukaan ulkoministeriössä ollaan tietoisia uutisista, joiden mukaan suomalainen Sanna on evakuoitu Isisin viimeisestä linnakkeesta Itä-Syyriassa. Hän kommentoi kuitenkin yleisellä tasolla Syyriasta palaavien tilannetta.

– Lähtökohtaisesti annetaan neuvoja ja oikeastaan mitään muuta, jos puhutaan Syyrian kaltaisesta maasta, mitään muuta ei pystytä tekemään. Se tilanne siellä valtiossa on sellainen, että kehotetaan välttämään kaikkea matkustamista sinne. Samalla se on sellainen palvelulupaus, että palveluita ei pystytä antamaan.

Häkkisen mukaan neuvonnan lisäksi ulkoministeriö myöntää ulkomailla matkustusasiakirjoja eli passeja. Tällöin suomalaisen on kuitenkin henkilökohtaisesti haettava passia edustustosta.

– Lasten kohdalla pyrkimys auttamiseen on suurempi, mutta sitä kykyä ei esimerkiksi Syyrian tapauksessa ei ole silloinkaan. Jos olisi varmaa, että siellä olisi suomalainen lapsi, pyrkimys olisi auttaa ja varmistaa, että lapsi on turvassa esimerkiksi olemalla yhteydessä paikallisviranomaisiin.

  • Tiedätkö jotain Sannan taustoista? Ota yhteyttä Ilta-Sanomien toimitukseen uutiset@iltasanomat.fi tai Whatsappilla numeroon 040 660 9019.

Suomi ei aktiivisesti etsi suomalaisia alueelta.

Jos konfliktialueella kuten Isisin alueella ollut aikuinen henkilö palaa takaisin Suomeen, viranomaiset selvittävät, onko henkilö mahdollisesti syyllistynyt rikoksiin, sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo.

– Pyritään kokoamaan mahdollisen paljon tietoa siitä, mitä ovat tehneet siellä ollessaan. Naiset ovat samassa asemassa kuin miehet. Vaikka he eivät olisi osallistuneet aseelliseen toimintaan, hehän ovat voineet monella tapaa edistää terrorismia: levittää propagandaa, rekrytoida muita naisia...Eivät naiset ole erityisasemassa vain sen takia, että ovat naisia.

Mankkinen muistuttaa, että Isisin toiminnassa ideologia saneli jopa lasten kasvattamista.

– Isisin toiminnassa seuraavan sukupolven kasvattaminen oli tärkeä osa terroristista ideologiaa, koska siinä kasvatettiin sukupolvea, joka jatkaisi vanhempien työtä. Perhekään ei ollut millään tavalla irti terroristisesta toiminnasta.

Jos rikosta on syytä epäillä, poliisi käynnistää esitutkinnan. Jos taas ei ole näyttöä siitä, että henkilö olisi syyllistynyt rikoksiin, asettuu hän kuntaan.

Mankkisen mukaan tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa paikallispoliisin tuella ohjataan konfliktialueelta palanneen henkilön ja etenkin lapset kunnan tarjoamien palveluiden piiriin. Esimerkiksi traumatisoitunut henkilö ohjattaisiin mielenterveyspalveluiden pariin.

– Järjestelmä toimii joissain paikkakunnissa, joissain huonommin. Monessa tämä on teoreettista, koska palaajia ei ole ollut.

– Tiedän, että tähän mennessä palanneista osa on hakeutunut itse oma-aloitteisesti palveluiden piiriin.

Toistaiseksi kunnat eivät saa lain mukaan kuitenkaan tietää, että niiden alueelle on muuttanut konfliktialueelta palannut täysi-ikäinen henkilö. Siten on mahdollista, ettei henkilö päädy minkään avun piiriin Suomeen palattuaan.

– Meillä on haasteena se, että pystytään antamaan se tieto alaikäisistä, mutta vielä pitää varmistaa, voidaanko antaa aikuisista. Meillä Suomessa nämä asiat ovat vaikeita ja uusia. Parhaillaan selvitetään, että saataisiin oikeus antaa tieto kunnille tällaisista henkilöistä. Samanlainen järjestelmä on ollut Norjassa monta vuotta.

Sisäministeriön mukaan viranomaiset ovat tunnistaneet yli 80 aikuista, jotka ovat matkustaneet Syyriaan ja Irakiin vuodesta 2012 lähtien. Lähteneissä on 19 etnistä taustaa ja mukana on myös kantasuomalaisia.

Supon mukaan lähtijöistä noin 20 on kuollut ja noin 20 palannut Suomeen.

Irakiin ja Syyrian on matkustanut ainakin parikymmentä täysi-ikäistä naista ja sinne on viety noin 30 lasta, joista noin puolet on tyttöjä ja puolet poikia. Mankkisen mukaan tiedossa ei ole, että alaikäisiä tyttöjä olisi lähtenyt yksin tai tyttöporukoissa matkaan, toisin kuin esimerkiksi Britanniasta tai Hollannista.

– Kyse on ollut perheistä, naisista, jotka ovat lähteneet perheiden mukana ja miehistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?