Poliisi laittoi 17-vuotiaan pojan käteen aseen ja käski juoksemaan – Filippiinien huumesota on tehnyt tappamisesta helppoa

Julkaistu:

Filippiinien huumesota ei taukoa. Presidentti Rodrigo Duterte käyttää aseinaan pelkoa ja Facebookia.
Poliisien näkökulmasta 17-vuotiaan Kian Delos Santosin piti olla vain yksi Filippiinien huumesodan tuhansista uhreista: kaksi luodinreikää päässään kuollut rikollinen, joka sai ansionsa mukaan.

Yksitoista poliisia haravoi köyhää naapurustoa Manilan esikaupungissa hieman ennen kello yhdeksää aamulla 16. elokuuta 2017. He etsivät huumeita, huumeiden käyttäjiä ja huumeiden välittäjiä.

Poliiseilla oli valtuutus ylimmältä mahdolliselta taholta. Vuotta aikaisemmin Filippiinien presidentiksi valittu Rodrigo Duterte lupasi heti valtaan noustuaan maksaa palkkioita rikollisten tappamisesta.

”Jos tunnet huumeidenkäyttäjiä, tapa heidät itse, koska olisi liian julmaa panna heidän vanhempansa tekemään se”, Duterte sanoi pian virkavalan vannottuaan.

Kansalaiset ja poliisit tottelivat.

Poliisin raportin mukaan Kian Delos Santos juoksi pakoon poliisit havaittuaan ja avasi tulen näitä kohtaan. Yksi poliiseista vastasi tuleen, ja hänen luotinsa surmasivat nuorukaisen pimeällä kujalla. Paikalta löytyi pistooli, neljä luotia ja kaksi läpinäkyvää muovipussia, joiden epäiltiin sisältävän shabua, halpaa metamfetamiinia.

Se siitä, raportti kirjoihin, asia loppuunkäsitelty. Yhteensä vuorokauden mittaisessa operaatiossa kuoli 32 ihmistä.

– Hyvä. Jos voimme tappaa joka päivä 32, ehkä pystymme vähentämään sitä, mikä tätä maata vaivaa, presidentti Duterte kommentoi.


Tällä kertaa kaikki ei sujunutkaan niin kuin poliisit olivat odottaneet.

Pian Delos Santosin kuoleman jälkeen tiedotusvälineet saivat käsiinsä valvontakameran kuvanauhan, josta näkyy kuinka kaksi siviiliasuista poliisia raahaa Delos Santosin kulman taakse. Naapuruston asukkaat kertoivat, että poliisit antoivat pojalle aseen ja käskivät tätä juoksemaan ja ampumaan.

Filippiiniläiset raivostuivat, ja oikeusministeriö käynnisti tutkinnan poliisien toiminnasta. Presidentin tiedottaja kutsui sitä ”yksittäistapaukseksi” ja lupasi presidentin puolustavan tehtäviään suorittavia poliiseja, mikäli he noudattavat lakia.

Viime marraskuussa kolme poliisia tuomittiin 20–40 vuoden vankeuteen Kian Delos Santosin murhasta. He olivat ensimmäiset poliisit, jotka tuomittiin rikoksista Filippiinien huumesodassa.


Filippiinien ihmisoikeuskomission tiedottajan Jacqueline de Guian mukaan nämä tuomiot eivät riitä alkuunkaan.

– Tämän lisäksi muutama tapaus on tutkinnassa, mutta se on aivan liian vähän verrattuna siihen, kuinka monta tapausta hallitus on itse myöntänyt, puhumattakaan siitä, kuinka monta on raportoitu tiedotusvälineissä, de Guia sanoo Ilta-Sanomille.

Arviot Filippiinien huumesodan uhreista vaihtelevat. Hallituksen mukaan kuolleita on reilut 5 000, mutta joidenkin arvioiden mukaan todellinen luku on jopa nelinkertainen.

Huumesodan varjossa tapahtuu myös muita henkirikoksia. Tappamisesta on tullut Filippiineillä helppoa, vastuuseen joutuu harvoin.

Loppua verenvuodolle ei näy. Kaksi viikkoa sitten Duterte sanoi jatkavansa huumesotaa presidenttikautensa loppuun eli vuoteen 2022. Hän arveli, että siitä tulee vain rajumpi ja verisempi.


Time-lehti valitsee perinteisesti vuoden viimeisessä numerossaan Vuoden henkilön. Viime vuoden lopussa kunnian jakoivat journalistit, yhtenä heistä filippiiniläinen Maria Ressa.

Time-lehden perusteluissa mainittiin, kuinka Ressan johtama verkkojulkaisu Rappler on pelotta raportoinut Duterten huumesodasta ja tämän harjoittamasta propagandasta.

Ressan tavoittamisessa on haasteensa. Hän on jo suostunut Ilta-Sanomien puhelinhaastatteluun, kun Filippiineiltä kantautuu uutinen: Ressa on pidätetty epäiltynä kunnianloukkauksesta.

Ressa viettää yön vangittuna mutta pääsee seuraavana päivänä vapaiksi takuita vastaan. Haastattelu onnistuu seuraavalla viikolla.

– Pääsin vapaaksi takuita vastaan kuudetta kertaa 1,5 kuukauden aikana. Presidentin edustaja sanoi minun olevan erityistä huomiota vaativa rikollinen. Heidän pitäisi keskittyä maan hallitsemiseen, Ressa sanoo.

Kunnianloukkaussyytteen lisäksi Ressa on joutunut vastaamaan syytteisiin veronkierrosta. Hänen ja monen tarkkailijan mukaan kyse on tarkoituksellisesta häirinnästä.

– Kyse on vallan ja lain väärinkäytöstä, Ressa sanoo.


Ressan vaikeudet alkoivat, kun hän alkoi selvittää, miten Duterten propaganda levisi internetissä.

Filippiiniläiset ovat erittäin aktiivisia Facebookin käyttäjiä, sillä useimmat kännykkäoperaattorit eivät peri datamaksuja palvelun käytöstä. Duterten kampanja käytti Facebookia taitavasti voittaakseen vaalit.

Ressan tutkimukset paljastivat, että vaalien jälkeen Duterte jatkoi Facebookin hyödyntämistä. Presidentin vaikutusvaltaiset kannattajat levittivät valheita ja propagandaa, jotka tukivat presidentin toimia.

Ressa julkaisi aiheesta laajan tutkivan artikkelisarjan lokakuussa 2016. Hän joutui välittömästi massiivisen vihakampanjan kohteeksi.

– Minusta on kerrottu miljoonia valheita, hän sanoo Ilta-Sanomille.

Facebook on vihdoin ottanut Ressan varoitukset vakavasti. Vuodenvaihteessa se sulki kaksi filippiiniläistä propagandaverkostoa, joilla oli yhteensä kymmeniä miljoonia seuraajia.

Köyhä, heikosti koulutettu ja aktiivisesti Facebookia käyttävä kansa on altis verkkopropagandalle. Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan 74 prosenttia filippiiniläisistä on tyytyväisiä presidenttiinsä. Monet sellaisetkin ihmiset, joiden läheiset olivat poliisin väkivallan syyttömiä uhreja, kertoivat tiedotusvälineille kannattavansa huumesotaa.

– Jos Duterte tarkoittaa rajummalla huumesodalla sitä, että lakia noudatetaan tiukemmin, kannatamme sitä. Jos se tarkoittaa lisää kuolemia ilman oikeudenkäyntejä, emme kannata sitä, ihmisoikeuskomission de Guia painottaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt