Virossa koirana avannosta pelastettu susi nousi kansainväliseksi julkkikseksi– näin hukalla menee vapaudessa

Julkaistu:

Tappoivatko metsästäjät koirana pelastetun nuoren suden lauman?
IS kertoi viime viikolla verkkosivuillaan erikoisesta eläinpelastusoperaatiosta läntisessä Virossa, Sindin kaupungin edustalla. Jutusta raportoi ensimmäisenä Postimees.
Kolmen virolaisen rakennustyömiehen pelastama ”koiranturrikka” paljastui eläinlääkärin tarkastelussa yksivuotiaaksi urossudeksi.

Susi oli paleltunut avannossa. Se oli pelastettaessa hypotermian kourissa.

Hukka selvisi kuitenkin avannosta säikähdyksellä ja voitiin palauttaa pian luontoon.

Sitten alkoi melkoinen kuhina.

”Kun on elävästä olennosta kyse, niin autettava se on”

Koirana pelastetusta sudesta saattoi tulla kertaheitolla yksi maailman tunnetuimmista Viron asukkaista.

Useat mediat ympäri maailman raportoivat hukan pelastumisesta, muun muassa BBC.

Juttu oli viikko sitten BBC:n verkkosivujen päivän luetuin uutinen, kertoi Postimees jatkojutussaan.

Se sai BBC Newsin Facebook-sivuilla 20 000 tykkäystä.
Pyyhkeessä kyhjöttävästä sudesta tuli myös suomalaisten lukijoiden suosikki. Ilta-Sanomien jutun kommentteihin satoi yksinomaan positiivisia viestejä.

– Onneksi sus pelastui, kiitos miehille avusta!

– Kuvaa kun katsoo niin heti ensimmäinen ajatus on ”susi”. Mutta hienosti tehty ja pelastustyö teki heistä varmasti jonkin luokan kunniasusia. Kun on elävästä olennosta kyse, niin autettavahan se on. Kaikki hyvä minkä tekee palautuu tekijälleen silloin kun ei arvaakaan.

– Suomessa oltais varmaan lahdattu niille sijoilleen kun ”nyt se on tottunut ihmisiin ja vaarallinen.”

Jolkottelee jo kaukana, tutkijat suojelevat yksityisyyttä

Mutta mitä sudelle kuuluu nyt, kansainvälisen kuuluisuuden myötä?

Ilmeisen hyvää, Postmees kertoo. Noin villieläimeksi.

Asiantuntijat uskovat, että se pystyy itsenäiseen elämään vapaudessa.

Hukalle asennettiin radiopanta samalla, kun se vapautettiin. GPS-tiedot kertovat eläimen uusista kuvioista.

Susi kärsi vapauden ensimmäisinä päivinä shokista, eikä se liikkunut puolta kilometriä pidemmälle. Mutta pian se jolkotteli jo kaukana.

– Se on 70 kilometrin päässä siitä, josta se vapautettiin, kertoo paikallinen susitutkija Marko Kübarsepp. Hän oli mukana, kun avantouimari palautettiin takaisin luontoon.

Viimeisimpien tietojen mukaan on vaikea sanoa, minne susi aikoo asettua.

–  Sen liikkeet ovat aika erikoisia, mutta se näyttää suuntaavan pohjoiseen. Se liikkuu nopeammin kuin susi normaalisti liikkuisi, Kübarsepp kertoo

Kübarsepp ei suostu kertomaan eläimen uusimmista kuulumisista sen tarkempia tietoja. Eläin tarvitsee rauhaa kuuluisuudelta.

Susi on kuitenkin nyt hyvissä käsissä. Panta lähettää tietoja tutkijoille 24 kertaa päivässä.

On hyvin mahdollista, että villikko rientää jonnekin perustamaan omaa laumaa. Osa edellisvuoden sudenpennuista itsenäistyy tammi-maaliskuussa ja jättää vanhempiensa lauman, ja perustavat oman.

Susilaumassa on oltava kolme sutta, mutta keskimääräisesti laumassa 5–8 eläintä. Neljästä viiteen pentua syntyvät toukokuun alussa.

Tappoivatko metsästäjät nuoren suden lauman?

Vaikka nuoren suden liikkeistä tiedetään nyt tarkkaan, sen alkuperä on yhä arvoitus, Postmees raportoi.

Oliko se itsenäistä elämää harjoitteleva nuori vai sittenkin orpo?

Zoologi Aleksei Turovski on varma, että susi oli yksin, koska metsästäjät olivat tappaneet sen vanhemmat. Muut tutkijat Marko Kübarsepp etunenässä ovat samaa mieltä.

Susi saattoi joutua pulaan, koska sen lauman jäsenet eivät opastaneet sitä pettävällä jäällä.

Sindin lähistöllä eli susilauma Pärnujoen pohjoispuolella. Tiedetään, että laumaan syntyi viime kesänä viisi pentua. Metsästys on sittemmin hajottanut lauman. Ehkä susi oli osa tätä laumaa?

– Meillä on alueelta DNA-näytteitä, joita voimme verrata vaeltajaamme, Kübarsepp sanoo. Testi ei valmistu ennen kesää.

Pärnun metsästäjien yhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Nõmm ei usko avantosuden kuuluneen hajonneeseen laumaan. Yhdistys metsästi viimeksi 6. tammikuuta, joten aika ei hänen mukaansa täsmää.

– Susilla on nyt kiima-aika, joten vanhemmat laumanjäsenet ovat ehkä erottaneet nuoremmat laumasta, hän arvelee.

Avantoon joutumista toiminnanjohtaja ei osaa tyhjentävästi selittää. Hän esittää, että nuoret yksilöt välttelevät ihmisiä vähemmän kuin vanhat.

Haastatellut asiantuntijat eivät pidä metsästystä sinänsä ongelmana, sillä maan susikanta on heidän mukaansa pidettävä tietynkokoisena. Ongelmia seuraa, jos laumasta ammutaan vahingossa pentujen vanhemmat.

Silloin nuoret sudet jäävät oman onnensa nojaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt