Kommentti: Pieniä vihreitä ruotsinpuhujia – Venäjällä heitä on Putinista alkaen - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Pieniä vihreitä ruotsinpuhujia – Venäjällä heitä on Putinista alkaen

Venäjän tiedustelu- ja valtaeliitissä yllättävän moni osaa ruotsin kieltä – presidentin luottomiehen mukaan jopa Vladimir Putin, erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa.

Venäjä anasti Ukrainalta Krimin niemimaan keväällä 2014. Ukrainalaiseen väestöön hyvin sekoittuneet ”itsepuolustusjoukot” – eli toisin sanoen Venäjän lähettämät erikoisjoukkojen pienet vihreät miehet – ilmaantuivat Krimille viisi vuotta sitten 27. helmikuuta.

27.2.2019 7:57

Keskiviikkona 27. helmikuuta tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun maailma hämmentyi niin sanottujen pienten vihreiden miesten edessä.

Tunnuksettomat, mutta hämmästyttävän hyvin varustellut ja aseistetut maastopukuiset sotilaat ilmaantuivat Ukrainaan kuuluvalle Krimille kuin tyhjästä helmikuun lopulla 2014.

Elettiin Ukrainan vallankumouksen kiihkeitä vaiheita: Venäjä-mielinen presidentti Viktor Janukovitsh oli juuri paennut Kiovasta ja koko Ukraina oli sokissa Maidanin aukiolla tapahtuneen verilöylyn vuoksi.

Vaikka kaikki viittasi Venäjän suuntaan jo alusta asti, täyttä varmuutta pienten vihreiden miesten alkuperästä ja tarkoitusperistä ei heti saatu.

Vihreät miehet käyttäytyivät koko ajan hyvin rauhallisesti ja ammattimaisesti, mikä auttoi Venäjää valtaamaan Krimin käytännöllisesti katsoen ilman verenvuodatusta. Venäjällä heistä ryhdyttiinkin käyttämään nimitystä ”kohteliaat miehet”.

Samaan aikaan presidentti Vladimir Putin teeskenteli täysin tietämätöntä vihreiden miesten alkuperästä. Kysyttäessä Putin vakuutti, että miesten täytyi olla syntyperäisiä krimiläisiä ”kodinturvajoukkoja”, sillä hänen mukaansa kuka tahansa voi käydä ostamassa kaupasta vastaavan univormun ja tarvikkeet.

Hämäyksellään Venäjä saavutti muutaman päivän toimintarauhan itselleen, sillä sen paremmin Ukraina kuin kansainvälinen yhteisökään ei osannut päättää, miten ilman maatunnuksia esiintyneisiin sotilaisiin olisi pitänyt suhtautua.

Sittemmin Putin on myöntänyt ylpeänä, että vihreät miehet olivat pääosin huippukoulutettuja Venäjän erikoisjoukkojen sotilaita. Putinin käskystä helmikuun 27. päivästä tehtiin jopa Venäjä kalenteriin uusi juhlapäivä näille joukoille, jotka on koulutettu toimimaan erityisoperaatioissa joko kotimaan sisällä tai ulkomailla.

Venäläiseksi uskottu sotilas seisoi vartiossa Simferopolin lähellä sijaitsevassa Perevalnojen tukikohdassa Krimin kaappauksen aikoihin maaliskuussa 2014.

Yksi tärkeä elementti Krimin hämäyksen onnistumisessa oli venäjän kieli.

Venäjä pystyi lähettämään omia sotilaitaan helposti Krimille, sillä he eivät eronneet sen paremmin ulkonäöltään kuin kieleltäänkään Ukrainan valtaväestöstä. Neuvostoliiton perintönä moni ukrainalainen puhuu yhä luontevammin venäjää, vaikka olisi muuten identiteetiltään täysin ukrainalainen ja Ukraina-mielinen.

Krimin myötä myös meillä Suomessa säikähdettiin pieniä vihreitä miehiä ja maamme johto ryhtyi pohtimaan, voitaisiinko meidät yllättää vastaavalla tavalla.

Esimerkiksi puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) myönsi julkisuuteen, että uhkaskenaarioissa on otettu huomioon pienten vihreiden miesten mahdollinen ilmaantuminen Ahvenanmaalle.

Havaittiin myös, että Suomen lainsäädännössä oli potentiaalinen vihreiden miesten mentävä aukko ja lakeja ryhdyttiin muuttamaan.

Lopulta heinäkuussa 2017 tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti aluevalvontalain ja rikoslain muutokset, jotka oli tehty tunnuksettomien sotilaallisten ryhmien varalta. Tällaisille ryhmille säädettiin kielto saapua Suomeen tai oleskella Suomessa, ja samalla luotiin mekanismit, joilla viranomaiset voisivat reagoida kiellon rikkojia vastaan.

Muovinen ”kohtelias mies” seisoo Krimin hallintorakennusta esittävän pienoismallin edessä. Krimin pienoismallimuseo sijaitsee Bahtshisaraissa Krimillä.

Alusta alkaen Suomessakin oli tietysti selvää, että Krimin tapainen hämäys ei onnistuisi meillä yhtä helposti. Venäjän kielen tuoman edun lisäksi Venäjällä oli Krimillä jo entuudestaan oma sotilastukikohtansa, joten vihreiden miesten soluttaminen niemimaalle kävi sen vuoksi niin huomaamattomasti.

Hämäysyritys Suomessa paljastuisi mahdollisesti jo sillä vanhalla kikalla, jota käytettiin sisällissodassa ja kun uutta rajaa ryhdyttiin valvomaan itsenäistymisen jälkeen. Tuolloin suomalaisuutta testattiin yhdellä ainoalla sanalla – eli sanalla ”yksi”. Venäläisjuurisen ihmisen suussa siitä tuli helposti ”juksi”, jolloin henkilön alustava tunnistus oli jo tehty.

Nyky-Venäjälle tuottaisi varmasti myös vaikeuksia, jos se yrittäisi kasata jonkinlaiset ”suomalaisjoukot” Josif Stalinin luoman ”Suomen kansanarmeijan” tapaan. Talvisodan aikanahan Neuvostoliitossa luotiin mukamas suomalainen armeija, joka perustettiin Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen nukkehallituksen tueksi.

Otto Wille Kuusinen johti talvisodan aikana 1939-40 Neuvostoliiton perustamaa Terijoen nukkehallitusta, jolla oli myös hämäystarkoituksiin koottu ”Suomen kansanarmeija”.

Mutta entäpä jos pienten vihreiden miesten kieleksi valittaisiinkin ruotsi?

Harva meillä Suomessa ja Ruotsissa lienee tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi Venäjän nykyisessä johtoeliitissä on yllättävän paljon ruotsin kieltä osaavia henkilöitä.

Ruotsi on nimittäin ollut erittäin käyttökelpoinen tiedustelun, armeijan ja diplomatian kieli Moskovan tarpeisiin jo neuvostoajoista lähtien eikä nyky-Venäjän ajattelu ole niistä ajoista juuri muuttunut.

Ruotsin kielen hallitseminen tekee potentiaalisesta venäläisestä vakoojasta tai diplomaatista paljon laajakäyttöisemmän kuin esimerkiksi pelkkä suomen osaaminen. Ruotsin kielellä operoiva Venäjän edustaja voi saada kätevästi haltuunsa esimerkiksi kaiken Suomen valtionhallinnon tuottaman julkisen asiakirjamateriaalin, joten suomen kieli on siinä mielessä jopa tarpeeton.

Ruotsin kieli avaa ovet käytännössä koko Skandinaviaan: Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan (Grönlanti ja Färsaaret mukaan lukien) ja jopa Islantiin. Ja mikä parasta: ruotsin kieli on syntyperäiselle venäläiselle helpompi oppia kuin esimerkiksi suomi.

Neuvostoliitossa oli jo tapana, että tuleville diplomaateille tai vakoojille opetettiin useita kieliä, joiden joukossa oli aina jokin erityisen yllättävä, eksoottinen tai pieni kieli. Yksi esimerkki tästä on Venäjän nykyinen ulkoministeri Sergei Lavrov, joka osaa englannin ja ranskan lisäksi Sri Lankassa puhuttua sinhalin kieltä.

Vanha venäläinen perinne on myös se, että diplomaatti tai tiedustelija pyrkii salaamaan yllättävien kielten osaamisensa. Niinpä esimerkiksi suomalaisten kanssa on vuosien saatossa ollut tekemisissä yksi jos toinenkin venäläinen, joka ei ole ollut ymmärtävinään ruotsia tai suomea, vaikka olisikin hallinnut kielen täysin.

Useilla Suomen kanssa asioivilla venäläisillä pohjakieli on nimenomaan ruotsi. Neuvostoajoilta suomalaiset muistavat esimerkiksi ”Juri Komissarovin”, joka paljastui sittemmin diplomaatiksi nimeltä Juri Derjabin. Hän puhui uransa alusta alkaen norjaa ja ruotsia, mutta opetteli hyvin myös suomen.

Sergei Ivanov (keskellä) on tuttu mies suomalaisille, sillä hän on usein läsnä Venäjän delegaatiossa korkean tason suomalais-venäläisissä tapaamisissa. Tällä hetkellä hän istuu turvallisuusneuvostossa ja on presidentin erityislähettiläs ympäristöasioissa.

Vuosina 1984–1990 Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystössä työskenteli puolestaan diplomaatti nimeltä Sergei Ivanov, joka oli todellisuudessa vakooja KGB:n ulkomaantiedustelun poliittisen osaston tehtävissä. Venäläisten julkisten lähteiden mukaan Ivanovin pääkielet KGB-koulussa olivat englanti ja ruotsi, mutta sen lisäksi hänen tiedetään ainakin ymmärtävän suomea.

Entä keitä muita ruotsin taitajia Venäjän hallinnosta löytyy? Osa heistä salaa varmasti kielitaitonsa yhä edelleen, mutta muutamista on saatavilla julkista tietoa.

Venäjän taannoinen lapsiasiamies Pavel Astahov osaa sujuvasti ruotsin kielen.

Esimerkiksi Venäjän taannoinen lapsiasiamies Pavel Astahov opiskeli ruotsia pääkielenään KGB-koulussa. Eli toisin sanoen Suomen lastensuojelun lait olisivat olleet Astahoville täysin vapaasti luettavissa ja ymmärrettävissä ruotsin kielellä, mikäli hän olisi niin halunnut tehdä suomalais-venäläisten lapsikiistojen ratkaisemiseksi vajaat kymmenen vuotta sitten.

Venäjän parlamentin ylähuoneessa istuva Konstantin Kosatshev kuuluu nykyisin Venäjän vaikutusvaltaisimpiin poliitikoihin. Hänellä on paljon kansainvälisiä yhteyksiä.

Venäjän parlamentin ylähuoneen ulkoasiankomitean puheenjohtaja Konstantin Kosatshev, 56, osaa niin ikään ruotsia sujuvasti.

Kosatshev asui diplomaatti-isänsä työn vuoksi kahdeksanvuotiaaksi asti Tukholmassa ja on sittemmin myös työskennellyt Venäjän lähetystössä Ruotsissa. Kosatshev on yksi nyky-Venäjän vaikutusvaltaisimmista poliitikoista, ja myös monilla suomalaisilla on kontakteja häneen.

Dmitri Kiseljovia kutsutaan myös Venäjän television pääpropagandistiksi. Vastikään Kiseljov esitteli ohjelmassaan kohteita, jonne Venäjä voisi iskeä Yhdysvalloissa omilla ydinaseillaan.

Kremlin pääpropagandistina nykyisin tunnettu toimittaja Dmitri Kiseljov puhuu myös ruotsia. Neuvostoliitossa hän suoritti tutkinnon Leningradin yliopiston skandinaavisen filologian laitoksella ja osaa lisäksi norjaa. 1990-luvun alkupuolella Kiseljov asui Suomessa, kun hän työskenteli Venäjän ykköskanavan Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajana.

Yksi ruotsin kielen taitaja on pompahtanut esiin myös Yhdysvaltain erikoissyyttäjän Robert Muellerin johtamassa Venäjän vaalivaikuttamisen tutkinnassa. Huomio on kiinnittynyt Konstantin Kilimnikiin, jolla epäillään olevan yhteyksiä Venäjän sotilastiedusteluun GRU:hun. Hän osaa ruotsia ja on toiminut Ruotsissa tulkkinakin urallaan ennen kuin ryhtyi Donald Trumpin kampanjapäälliköksi sittemmin nousseen Paul Manafortin apuriksi Ukrainassa.

Venäjän nykyhallinnon yllättävin ruotsin kielen harrastaja istuu kuitenkin Kremlissä.

Sergei Ivanovia (kesk) pidetään yhtenä keskeisimmistä luottohenkilöistä Vladimir Putinin ja Dmitri Medvedevin hallinnossa. Ivanov on ollut myös puolustusministerinä ja presidentinhallinnon päällikkönä.

Jo aiemmin mainittu Sergei Ivanov paljasti nimittäin huvittelevansa presidentti Putinin kanssa puhumalla hänen kanssaan ruotsia kesken työpäivän. Ivanov kertoi asian vuonna 2013 useille venäläislehdille antamassaan haastattelussa. Hän toimi tuolloin Venäjän presidentinhallinnon päällikkönä ja tapasi Putinia säännöllisesti.

– Me puhumme tulevaisuudesta, mutta emme kovin kaukaisesta. Ja joskus me puhumme ruotsin kielestä, Ivanov kuvaili työpäiviään Putinin kanssa Rossiiskaja gazetalle.

Ivanov ei selittänyt tarkemmin, mitä kaikkea ruotsin kieleen liittyviä asioita he puhuivat, mutta yksi teema lienee ollut ruotsin kielen monikäyttöisyys ja helppo opittavuus muiden kielten pohjalta.

– Presidentti osaa hyvin saksaa ja minä englantia. Mutta ruotsi on juuri siinä keskivaiheilla: hän sanoo jonkin lauseen ja minä vastaan, ruotsiksi juuri niin. Vaikka hän ei ole filologi, niin hän pitää kielistä ja kielten osaamisesta, Ivanov selitti Putinin kiinnostusta ruotsin kieleen.

Haastattelusta jäi hieman epäselväksi, osaako Putin ruotsia ainoastaan hieman saksan pohjalta – vai onko Ivanovin mielestä heidän ruotsin kielen taitonsa suunnilleen samalla tasolla eli siis ”keskivaiheilla” kummankin vahvaan kieleen verrattuna. Useissa lähteissä Ivanovin omaa ruotsin kielen tasoa kuvataan kuitenkin sujuvaksi.

Putinin aikana Venäjä on uudistanut erikoisjoukkojensa koulutusta niin, että heitä valmennetaan myös entistä haastavampiin operaatioihin ulkomailla. Luonnollista on, että tulevien ”kohteliaiden miesten” koulutuksessa ei opetellakaan pelkästään sotilaallisia taitoja, vaan myös kielitaitoon panostetaan.

Tiedossa on myös, että jo vuosien ajan Venäjän erityinen mielenkiinto lähialueillaan on kohdistunut juuri Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin eli toisin sanoen mahdollisiin Nato-päätöksiin.

Tästä kaikesta seuraa se, että Venäjällä on ollut varmasti viime vuosina erityistä kysyntää ruotsin kieltä osaaville henkilöille niin diplomatian, vakoilun kuin mahdollisesti erikoisjoukkojenkin piirissä.

Airiston Helmi -nimisen venäläistaustaisen yhtiön toimia tutkitaan muun muassa epäiltyyn veronkiertoon liittyen. Yhtiö omistaa esimerkiksi tämän Turun saariston Säkkiluodolla olevan kohteen, jossa on laskeutumisalusta helikoptereille.

Kun ajatuskulkua vie vielä pidemmälle, niin olisiko tässä yksi syy sille, miksi Suomen ja Ruotsin viranomaiset ottivat pienet vihreät miehet niin tosissaan? Tai miksi venäläisistä kiinteistöomistuksista on herännyt huoli Turun ruotsinkielisessä saaristossa?

Eli toisin sanoen: olisiko meillä Suomessa esimerkiksi Ahvenanmaa tai ruotsinkielinen rannikko potentiaalisesti otollinen paikka pienten sissitaitoja omaavien ruotsinpuhujien ilmestymiselle?

Tai oliko huoli mahdollisesti ruotsia puhuvista vihreistä miehistä yksi syy, minkä vuoksi Ruotsi päätti Krimin jälkeen sijoittaa pysyviä joukkojaan Gotlannin saarille?

Presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tekivät höyrylaivaristeilyn kesällä 2017, kun Putin oli käymässä Savonlinnassa.

Olipa niin tai näin, presidentti Niinistölle Putinin kiinnostus ruotsin kieleen voisi tarjota ainakin yhden uuden small talkin aiheen.

Kun Niinistö on tähän asti keskittynyt briljeeraamaan osaamillaan venäjän kielen lauseilla, niin ehkäpä hän seuraavalla kerralla voisi heittää Putinille parit kohteliaisuudet ruotsiksi?

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?