Sotapropaganda katosi kaduilta Pohjois-Koreassa – ”Kansan on vaikea tajuta, miksi länsi ei yhtäkkiä olekaan vihollinen”

Julkaistu:

Maailman suljetuimman maan ilmapiiri on muuttunut, kertoo Pohjois-Koreassa 32 kertaa vieraillut suomalainen avustustyöntekijä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tapaavat keskiviikkona Vietnamin Hanoissa. Kaksikko tapasi ensimmäisen kerran Singaporessa viime kesänä.

Vaikka valtiojohtajien ensimmäisen tapaamisen saldo jäi lopulta vaisuksi eivätkä he päässeet sopimukseen esimerkiksi konkreettisista askelista Pohjois-Korean ydinaseriisunnan aloittamiseksi, Pohjois-Koreassa vieraillut suomalainen avustustyöntekijä kertoo häkellyttävästä muutoksesta maassa.

Pohjois-Korean johdon sotaisa retoriikka on tipo tiessään ja kansalaiset ihmettelevät, mistä on kysymys, kertoo Pohjois-Koreassa 32 kertaa reilun 10 vuoden aikana vieraillut avustustyöntekijä Markku Toimela.

– Amerikan vastaiset julisteet ovat kadonneet, Pohjois-Koreassa viime vuoden lopulla viimeksi käynyt Toimela kertoo.


Tunnelma suljetussa Pohjois-Koreassa on Toimelan mukaan aivan toisenlainen kuin kaksi vuotta sitten, jolloin Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välit olivat kireimmillään. Pohjoiskorealaisia lietsottiin sotaan ja johtajat uhittelivat testaamalla mannertenvälisiä ohjuksia ja kerskumalla maan ydinaseohjelmasta.

– Silloin monet todella pelkäsivät sodan syttymistä. Vaikutti, että pohjoiskorealaiset oikeasti olivat valmiita sotaan. Donald Trumpin ja Kim Jong-unin tapaaminen Singaporessa muutti ilmapiiriä myös maan sisällä. Talviolympialaiset Pyeongchangissa Etelä-Koreassa vuosi sitten oli käännekohta, Markku Toimela sanoo.

Korealaisilla oli yhteisjoukkue, ja pohjoisen edustajat pääsivät kilpailemaan vihollismaanaan pitämään Etelä-Koreaan. Monet kuitenkin epäilivät, että kyseessä on diktaattorin silmänkääntötemppu.

Paikan päällä Pohjois-Koreassa jokin näyttäisi kuitenkin muuttuneen. Enää julkisilla paikoilla ei näy Yhdysvaltojen vastaisia julisteita.

– Yhdysvaltojen vastainen aggressiivinen propaganda on poissa. En löytänyt yhtään jenkkivastaista julistetta enkä postikorttia Rasonin kaupungista, jossa olin kaksi viikkoa viime syksynä, Markku Toimela ihmettelee.


Myös pääkaupungissa Pjongjangissa käyneet suomalaiset ovat raportoineet samaa. Neuvostotyyliin tehdyt piirretyt propagandajulisteet, joissa korealaisarmeijan sotilaat nitistävät amerikkalaisia kuin kärpäsiä, ovat kadonneet. Samoin ärhäkkä propaganda on poistettu valtion kontrolloimilta televisiokanavilta. Eikä Korean demokraattisessa kansantasavallassa, joka on valtion virallinen nimi, muita kanavia olekaan.

– Pohjois-Koreassa pitkään asuneet avustustyöntekijät kertovat, ettei televisiossakaan enää paasata Yhdysvaltoja vastaan kuten ennen. Kansan on tietysti vaikea ymmärtää, miksi tyyli on nyt yhtäkkiä muuttunut, Toimela toteaa keskusteltuaan korealaistaustaisen avustustyöntekijän kanssa.

Tämä haluaa kuitenkin pysyä nimettömänä.

– Kansan on vaikea tajuta, miksi länsi ei yhtäkkiä olekaan vihollinen. Ihmisten koko identiteetti joutuu koetukselle, kun vuosikymmeniä toistettu propaganda onkin nyt jotain muuta. Muutoksen sisäistäminen on vaikeata.

Pohjois-Koreassa lasten ideologinen kouluttaminen aloitetaan jo päiväkodissa. Siellä harjoitellaan puupyssyt tanassa amerikkalaisten voittamista. Aivopesu on ollut tehokasta ja maan johtajaa palvotaan kyseenalaistamatta.


Avustustyöntekijä Toimela pani merkille viime syksynä, että Kiinan ja Venäjän vastaisella alueella Rasonin vapaakauppa-alueella rakennusbuumi on silmiinpistävää. Hotelleja ja kasinoita rakennetaan mitä ilmeisimmin kiinalaisten avustuksella.

YK:n julistamasta kauppasaarrosta huolimatta sinne on noussut muun muassa kulttuurikeskus, kylpylöitä, hotelleja ja stadion.

– Ei voi kun ihmetellä, mistä sitä tavaraa tulee niin paljon, kun korkeita kerrostaloja rakennetaan. Länsimaisia kahviloita ja leivosbaareja on muutamia. Turismiin panostetaan nyt paljon. Venäläiset ja kiinalaiset ovat jo löytäneet sinne.

Satamakaupunki Rasonin markkinoilla tavara lisääntyy, mutta harvoilla on siihen varaa.

YK:n viime viikolla julkaiseman raportin mukaan elintarvikkeita on kuitenkin pulaa, koska tämän vuoden sato on ollut huono. Sadosta kerrotaan puuttuvan 1,4 miljoonaa tonnia. Se tarkoittaa YK:n mukaan yli 10 miljoonan ihmisen, 40 prosenttia koko väestöstä, kärsivän aliravitsemuksesta. Hallitus on lähettänyt vetoomuksen kansainvälisen avun saamiseksi.


Alkeellisen maatalouden ja lähes olemattoman lannoituksen takia maan ruokatuotanto on erittäin haavoittuva sään vaihteluille. Markku Toimela on ollut jakamassa elintarvikkeita Pohjois-Koreassa ensimmäisen kerran yli kymmenen vuotta sitten.

Toimittaja Kaj Aalto on kirjoittanut Markku Toimelan elämästä kertovan kirjan Salakahvilla Pohjois-Koreassa (Docendo 2017).