Kuoleman metalli: Aseistetut ja naamioituneet agentit taistelevat Amazonin sademetsissä uutta ”epidemiaa” vastaan - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kuoleman metalli: Aseistetut ja naamioituneet agentit taistelevat Amazonin sademetsissä uutta ”epidemiaa” vastaan

Oletko miettinyt, mistä pölynimurisi tina on peräisin? Kuvareportaasi näyttää, miten Brasilian salakaivoksissa tuhotaan sademetsiä ”kuoleman metallin” vuoksi.

16.2.2019 14:00

Raskaasti aseistetut, naamioituneet ympäristöviraston agentit saapuivat paikalle aamunkoitteessa marraskuussa.

Helikopterien lähestyessä laitonta kaivosta ilmasta näkyi selvästi, kuinka luonnonpuiston läpi kulkeva joki oli muutettu seisoviksi huuhdonta-altaiksi.

Osa jokivarren luontoa raiskanneista kaivostyöläisistä pötki pakoon viidakkoon. Vain puoli tusinaa miehiä jäi vastaamaan agenttien kysymyksiin.

Mutaiset, paljasjalkaiset miehet eivät olleet operaation varsinainen kohde. Todelliset rikolliset ovat tuntemattomia paikallisia voimahahmoja, joiden alaisuudessa köyhät miehet hankkivat elantoaan lähes orjatyöhön verrattavissa olosuhteissa.

Hetken päästä taivaalle kohosi paksu, musta savupatsas, kun agentit sytyttivät löytämänsä raskaan kaivuulaitteiston ja muun kaivosvälineistön tuleen. Ne on paljon vaikeampi ja kalliimpi korvata.

Yksi taistelu voitettiin, mutta sota ei ole ohi.

Brasilialaisen Instituto Socioambiental -järjestön sekä muiden ympäristöjärjestöjen tuoreen kartoituksen mukaan Brasiliassa toimii ainakin 453 laitonta kaivosta. Kun mukaan luetaan kaikkiaan kuusi Amazonin sademetsien alueen maata, laittomia kaivoksia arvioidaan olevan noin 2 500. Ne tuhoavat kallisarvoista sademetsää ja saastuttavat vesistöjä muun muassa elohopealla.

Laittomia kaivoksia Brasiliassa on kutsuttu jopa koko ajan leviäväksi ”epidemiaksi”.

– Tutkimukset osoittavat, että se on kovassa kasvussa, kommentoi kartoitusprojektin koordinaattori Alicia Rolla Reutersille.

Syynä on kysyntä. Brasilian luonnonpuistoista löytyy kultaa ja kassiteriittiä eli tinakiveä, joka on tinan tärkein lähde. Kultaa on hamuttu aina, mutta tinan merkitys on maailmalla kasvussa.

Sitä käytetään elektroniikkakomponenteissa, joita löytyy kännyköistä, tietokoneista ja pölynimureista. Viime aikoina käyttö on laajentunut aurinkopaneeleihin ja tinan avulla voidaan parantaa litiumakkujen kestoa ja tehokkuutta.

Kumpikin ovat tulevaisuuden kestävän kehityksen tuotteita. Mutta kestääkö tinan tuotanto tarkempaa tarkastelua länsimaisen kuluttajan näkökulmasta?

Washington Postin mukaan puhutaan jopa ”konfliktimineraalista”, kuin takavuosina kohutuista veritimanteista. Tina on ristitty myös ”kuoleman metalliksi”. Kassiteriittiä louhitaan esimerkiksi Kongon konfliktialueilla, joilla sotapäälliköt murhaavat ja ryöstävät ja alistavat kaivosmiehiä. Sekä EU että Yhdysvallat ovat jo ryhtyneet taisteluun, ettei Kongon tinaa päädy länteen kiertoteitä.

Omat ongelmansa on Brasilian ja Indonesian kaltaisissa paikoissa, joissa työolot ovat kaameita ja ympäristötietoisuus olematonta.

Tinan louhimisella laittomissa kaivoksissa säästetään rahaa, ja salakuljetuksella se ”pestään”, kuljetetaan myytäväksi paikkaan, josta löytyy suurostajia, jotka eivät ole niin tarkkoja malmin alkuperästä.

– Haluatko totuuden? Kyllä kaikki tietävät, mutta kaikki eivät suinkaan halua puhua siitä, kommentoi Washington Postin haastatteleman suuren tinantuottajan edustaja kysymystä, onko yhtiö huolissaan ostamansa malmin alkuperästä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?