Kaksitoista Katalonian aluehallinnon ja kansallismielisten järjestöjen entistä johtajaa astui tiistaina Espanjan korkeimman oikeuden eteen oikeudenkäynnissä, joka ravistelee koko Iberian niemimaata.

Yhdeksää heistä syytetään kapinasta. Se on kova syyte 2010-luvun lopun Euroopassa, ja siitä voi saada 25 vuoden vankeusrangaistuksen.

Korkea-arvoisin syytetyistä on Katalonian aluehallinnon entinen varapresidentti Oriol Junquerashttps://www.is.fi/haku/?query=oriol+junqueras. Poissa on Carles Puigdemonthttps://www.is.fi/haku/?query=carles+puigdemont, entinen separatistijohtaja ja Katalonian ykkösmies, joka asuu yhä maanpaossa Belgiassa. Espanjan oikeuslaitos ei käy oikeutta häntä vastaan poissaolevana.

Espanjan keskushallinto tekee kaikkensa vakuuttaakseen maailman siitä, ettei oikeudenkäynti ole poliittinen. Ja siitä, että vallan kolmijako toimii: riippumaton tuomioistuin kokoontuu käsittelemään syytteitä maan perustuslain mukaisesti, ilman poliittista ohjausta, ja tekee käsittelyn jälkeen puolueettoman päätöksen. Korostaakseen prosessin avoimutta korkein oikeus on päättänyt sallia istuntojen suorat televisiolähetykset.

Katalonian itsenäisyysmieliset ovat tietysti toista mieltä. Heidän mukaansa kyse on Madridin kostosta puolentoista vuoden takaisista tapahtumista ja poliittisesta kriisistä, jolle pitää löytää poliittinen ratkaisu – tätä solmua ei separastistien mielestä avata oikeusistuimessa vaan neuvottelupöydässä, ja asialistalla pitää olla Katalonian itsenäistyminen.

Ulkopuolinen löytää kiistassa helposti kaksi toisilleen vastakkaista kertomusta, narratiivia. Kumpaa uskoa? Tätä pohtiessa voi ehkä tutkiskella sisintään ja kysyä, kumpaa jalkapallojoukkuetta kannattaa, Real Madridia vai FC Barcelonaa.

Katalonian separatistit ovat taitavan julkisuuspelin avulla rakentaneet itsestään kuvan urheasta altavastaajasta, joka on keskusvallan tyrannian alla. He korostavat itsemääräämisoikeutta nykypäivän Euroopassa, kansalaisten mahdollisuutta päättää itse omasta kohtalostaan. He eivät luota Madridissa istuvan korkeimman oikeuden riippumattomuuteen.

Katalonian aluehallinnon oikeusministeri Ester Capellahttps://www.is.fi/haku/?query=ester+capella hämmensi soppaa ilmoittamalla perjantaina, että syytettyjen tuomitseminen syyllisiksi vain syventäisi kriisiä. Lausunto kuvaa syvää epäluottamusta Espanjan oikeuslaitokseen, mutta samalla Capellan roolia poliitikkona. On ristiriitaista korostaa tuomioistuinlaitoksen riippumattomutta ja puuttua samalla itse oikeusprosessiin määrittämälle etukäteen rajoja sen ratkaisulle.

Espanjan yhtenäisyyttä kannattavien mielestä Katalonian itsenäisyysliike järjesti 1. lokakuuta 2017 laittoman kansanäänestyksen, jota puolet katalonialaisista boikotoi. Noin 90 prosenttia äänestäneistä kannatti Katalonian itsenäistymistä, mutta äänestysprosentti oli vain 43. Tämän näytelmän jälkeen Katalonian alueparlamentti antoi itsenäisyysjulistuksensa ilman juridista pohjaa. Monet huomauttavat myös, että Katalonia nauttii jo laajasta itsehallinnosta – miksi se ei riitä?

Keskustelu oikeudenkäynnin alla on ollut iberialaiseen tapaan intohimoista, värikästä ja erittäin kovaa. Molemmat osapuolet ovat näyttäneet voimaansa kaduilla.

Taustalla käydään koko ajan poliittista peliä, taistelua keskusvallasta.

Madridissa pidettiin viime sunnuntaina suurmielenosoitus, jossa esiintyivät konservatiivisen kansanpuolueen PP:n johtaja Pablo Casadohttps://www.is.fi/haku/?query=pablo+casado, keskustaoikeistolaisen Ciudadanos-puolueen johtaja Alberto Riverahttps://www.is.fi/haku/?query=alberto+rivera ja äärioikeistolaisen Vox-puolueen johtaja Santiago Abascalhttps://www.is.fi/haku/?query=santiago+abascal.

Kolmikko vaati sosialistipääministeri Pedro Sancheziahttps://www.is.fi/haku/?query=pedro+sanchezia lopettamaan kaikki neuvottelut katalonialaisten kanssa ja julistamaan Espanjaan uudet vaalit. Jos ne pidettäisiin nyt, saattaisivat nämä kolme puoluetta hyvinkin saada parlamenttiin enemmistön ja nousta hallitusvaltaan.

Silloin Espanjan keskushallituksessa istuisi Vox – ensimmäinen äärioikeistolainen puolue sitten Franconhttps://www.is.fi/haku/?query=francon diktaruurin kaatumisen 1970-luvun puolivälissä. Vox on kansallismielinen, populistinen, islaminuskolle ja maahanmuutolle vihamielinen voima, joka onnistui jo saamaan edustajiaan Andalusian alueparlamenttiin.

Yhteistä kaikille näille kolmelle puolueelle on halu tukahduttaa separatistiset liikkeet ja pitää Espanja yhtenäisenä.

 

Taustalla käydään koko ajan poliittista peliä, taistelua keskusvallasta.

Pääministeri Sanchez taas tarvitsee kansallismielisten katalonialaisedustajien tukea, sillä sosialisteilla on parlamentissa vain neljännes paikoista. Hallituksen kohtalolle tärkeä budjettiäänestys pidetään keskiviikkona. Jos Sanchez häviää, edessä saattavat olla pikaiset uudet vaalit, ja hallituksen vaihtuminen. PP:n, Ciudadanosin ja Voxin hallitus ei Katalonian itsenäisyyshanketta siedä: vaarassa on kriisin tulehtuminen uudelleen katumellakoiksi asti.

Tiistaina alkanut oikeudenkäynti kestää arviolta kolme kuukautta. Sen jälkeen kuluu vielä vielä pitkä aika ennen kuin oikeus on valmis antamaan päätöksensä. Ja siitä kiistellään takuuvarmasti vielä pitkään politiikassa, kaduilla ja mahdollisesti myös eurooppalaisissa tuomioistuimissa.

Loppua ei tälle Katalonian kriisille ole näköpiirissä.