Mika Aaltola IS:lle: Venäjän ja Yhdysvaltojen sopimuksen romuttuminen tuo Eurooppaan uusia ohjustyyppejä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Mika Aaltola IS:lle: Venäjän ja Yhdysvaltojen sopimuksen romuttuminen tuo Eurooppaan uusia ohjustyyppejä

Kuvituskuva
Julkaistu: 2.2.2019 16:11

Yhdysvallat ja Venäjä ilmoittivat vetäytyvänsä keskimatkan ohjukset kieltävästä sopimuksesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää tilannetta huolestuttavana.

Aseidenriisunta koki kovan kolauksen viikonloppuna. Venäjä sanoi lauantaina vetäytyvänsä keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-ohjussopimuksesta. Yhdysvallat kertoi omasta vetäytymispäätöksestään jo perjantaina. Presidentti Donald Trump oli jo aiemmin uhannut sopimuksesta vetäytymisellä, koska Venäjä on Yhdysvaltojen mukaan rikkonut sitä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi Venäjän aikeista televisioidussa tapaamisessaan ulkoministeri Sergei Lavrovin ja puolustusministeri Sergei Shoigun kanssa. Uutistoimisto Tassin mukaan Venäjä ilmoitti samalla alkavansa kehittää maahan sijoittuvia keskimatkan ohjuksia.

IS kysyi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolalta tilanteesta.

Alkaako tästä uusi varustelukierre?

– Tilanne INF-sopimuksessa on äärimmäisen huolestuttava. Kyse on paineen kasautumisesta ydinasearsenaalin kasvattamiseksi. Uusi varustelu alkoi kuitenkin jo 2000-luvulla, Mika Aaltola sanoo.

Hän kertoo, miten asetelmat ovat muuttuneet sopimuksen solmimisen jälkeen.

– INF-sopimuksella on ollut sellainen merkitys, että neuvotteluyhteyttä ja tiedonsaantia on pidetty yllä. Ohjuskärkien rajoittamisella pidettiin yllä kauhuntasapainoa kahden suurvallan välillä.

– Yhdysvalloissa on nyt katsottu, että Venäjä ei noudata sopimusta. Venäjällä taas uskotaan, että Yhdysvallat tulee tavallaan huiputtamaan heitä tulevaisuudessa käynnistämällä ohjusten torjuntaohjelmia. Venäjän osalta voi olla kyse myös pullistelusta eli siitä, että pyritään lisäämään painetta sen näkökulmien huomioimiselle, hän kertoo.

Mitä uusia uhkia tästä INF-tilanteesta siis nyt voi tulla?

– Koordinaatio voi romuttua, mutta täytyy muistaa, että keskimatkan ohjukset ovat valtavan kalliita kehittää. Kriisi voi pakottaa osapuolet myös neuvottelemaan. Täytyy muistaa, että Yhdysvallat varautuu myös Kiinan uhkaan, hän sanoo.

Aaltola muistuttaa, että INF-sopimuksesta huolimatta ydinaseiden uhka ei hävinnyt minnekään.

– Sopimuksesta huolimatta oli esillä niin sanotun rajoitetun ydinsodan mahdollisuus. Kauhuntasapaino alkoi rapistua. Uusi esillä ollut ydinaseen käytön mahdollisuus on ollut ydinaseen taktinen käyttö siten, että tehdään vihollista vastaan isku ennakolta eli lyödään tavallaan ”jauhot suuhun”.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Onko Suomella erityisesti tässä tilanteessa eli INF-sopimuksen ollessa vaikeuksissa jotain erityistä huolta Venäjän naapurina.

– Suomen kannalta on aina huolestuttavaa, kun vakaus häiriintyy. Ydinaseiden uudet käyttötavat tuottavat myös huolta ydinasettomalle valtiolle. Taktiset käytöt pitävät sisällään myös ydinasekiristyksen mahdollisuuden. Sopimuksen romuttuminen tuo Eurooppaan uusia ohjustyyppejä, joiden käyttö kohdistuisi nimenomaan Eurooppaan, Aaltola arvioi.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Shoigu keskustelivat Moskovan Kremlissä.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Shoigu keskustelivat Moskovan Kremlissä.

Lue lisää: Myös Venäjä vetäytyy historiallisesta ohjussopimuksesta – ilmoitti samalla alkavansa kehittää uusia ohjuksia

Putinin mukaan asevarustelukierre ei houkuta Venäjää, mutta Venäjä ryhtyy kuitenkin vastatoimiin, jos Yhdysvallat sijoittaa Eurooppaan lisää ohjuksia. Putinin mukaan yhdysvaltalaisohjuksia alueelleen hyväksyvät eurooppalaiset maat ovat alttiina venäläishyökkäykselle.

Ronald Reagan ja Mihail Gorbatshov Moskovan huippukokouksessa 1988.

Ronald Reagan ja Mihail Gorbatshov Moskovan huippukokouksessa 1988.

INF hävitti keskimatkan ohjukset Euroopasta

INF-sopimus on ollut voimassa kolme vuosikymmentä. Neuvottelut INF-sopimuksen sisällöstä ja toimeenpanosta pidetään historiallinen saavutuksena, joka perustui yhteiseen käsitykseen varustelukierteen vaarallisuudesta ja kolmannen maailmansodan vaarasta.

”Ydinsotaa ei voi voittaa eikä sitä pidä koskaan käydä”, Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov kirjoittivat julistuksessa, jonka he antoivat ensimmäisessä huippukokouksessaan Genevessä marraskuussa 1985.

INF-sopimus (englanniksi Intermediate-Range Nuclear Forces Treaty) eli keskimatkan ydinasevoimasopimus solmittiin 8. joulukuuta 1987. Sopimus tuli voimaan kesäkuussa 1988. Allekirjoittajina olivat Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat eli Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov . Sopimus koski 500–5500 km kantavia keskimatkan ja keskipitkän matkan ohjuksia.

Mihail Gorbatshov ja Ronald Reagan allekirjoittivat INF-sopimuksen Washingtonissa 1987.

Mihail Gorbatshov ja Ronald Reagan allekirjoittivat INF-sopimuksen Washingtonissa 1987.

Sopimus hävitti keskimatkan ns. euro-ohjukset Euroopasta 1987–1991. Molemmilla supervalloilla oli sopimuksesta huolimatta arsenaaleissaan tuhansittain muita kuin keskipitkän matkan ohjuksia, kuten mannertenvälisiä ohjuksia.

Keskipitkän matkan ohjuksia pidettiin pirullisina aseita. Niiden poistuminen Euroopan näyttämöltä oli 1980-luvulla eläneille suuri helpotus, sillä keskimatkan ohjuksissa yhdistyy suuri tuhovoima ja lyhyt lentomatka. Kohteella ei ollut siis paljon aikaa varautua iskuun ja ohjuksia oli kaiken lisäksi erittäin vaikea torjua.

Ulkoministeri Mike Pompeo kertoi Yhdysvaltojen vetäytyvän ohjussopimuksesta perjantaina.

Ulkoministeri Mike Pompeo kertoi Yhdysvaltojen vetäytyvän ohjussopimuksesta perjantaina.

Tuoreimmat osastosta