Australia viettää kiisteltyä kansallispäivää – moni pitää juhlintaa julmana alkuperäisväestölle - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Australia viettää kiisteltyä kansallispäivää – moni pitää juhlintaa julmana alkuperäisväestölle

Tunteita kuumentaa uusi vaatimus pukukoodista: pääministeri haluaa kieltää varvassandaalit ja uimashortsit virallisista juhlamenoista.

Mielenosoittajia Melbournessa 26. tammikuuta 2018.

26.1.2019 3:04

Australiassa vietetään tänään kiisteltyä kansallispäivää, joka saa aikaan joka vuosi laajoja mielenosoituksia. Merkkipäivänä juhlistetaan sitä, kun ensimmäiset brittisiirtolaiset rantautuivat Australiaan nykyisen Sydneyn kaupungin tienoille vuonna 1788. Päivän vietosta käydään vuosittain kiivasta poliittista väittelyä, sillä moni pitää juhlallisuuksia julmana Australian alkuperäisväestölle. Muun muassa aboriginaalit ovat vaatineet kansallispäivän vaihtamista neutraalimpaan ajankohtaan.

Tänä vuonna tunteita on entisestään kuumentanut konservatiivipääministeri Scott Morrison, joka on vaatinut pukukoodia virallisiin juhlamenoihin. Morrisonin mukaan paikallishallintojen pitää järjestää uusille kansalaisille tarkoitetut juhlallisuudet juuri kansallispäivänä ja tilaisuuteen on pukeuduttava sen arvoa kunnioittavalla tavalla.

– Mikä olisi uusille kansalaisille parempi päivä tulla australialaiseksi kuin Australian kansallispäivä? En halua, että siltä viedään pohjaa, Morrison sanoi Sydney Morning Heraldille.

– Pitäkää kaikin mokomin varvassandaaleja ja uimashortseja grillatessa rannalla tai missä tahansa teettekin niin sen jälkeen, mutta päivän aikana on mielestäni tärkeää, että on säännöt näiden tärkeiden instituutioiden ympärillä. Kansalaisuus on erittäin tärkeä päätös ja erittäin tärkeä vastuu, etuoikeus, jota tulisi kohdella sen mukaisesti, hän jatkoi.

Sosiaalisessa mediassa nousi välitön mekkala, jossa pääministerin puheista tehtiin pilaa. Irvileuat jakoivat somessa kuvaa, jossa Morrison itse edusti teepaidassa ja värikkäissä raitashortseissa tavatessaan vapaapalokunnan edustajia aiemmin tässä kuussa.

Päivämäärän vaihto suututtaisi konservatiivit

Kulttuurintutkimuksen emeritusprofessori David Rowe Länsi-Sydneyn yliopistosta pitää Morrisonin vaatimusta huvittavana ja erikoisena.

– Australialaisten oletetaan olevan rentoja ihmisiä, jotka eivät välitä pukukoodeista, hän huomauttaa.

Kansallispäivää vietetään, kun kesä on Australiassa kuumimmillaan, ja rennosta tyylistä tunnetut aussit pitävät surffilautoja ja uimashortseja miltei kansallisasunaan.

Rowen mukaan Morrison valmistautuu puheillaan jo kevään vaaleihin, joissa hänen hallituksensa on alakynnessä. Konservatiivit painivat Rowen mukaan saman ongelman kanssa kuin sisarpuolueensa Euroopassa: he pelkäävät populistien menevän oikealta ohi.

Kansallismielisellä puheellaan pääministeri kosiskelee Rowen mukaan konservatiivisia äänestäjiä, jotka ovat kyllästyneitä kansallispäivää vesittäviin vaatimuksiin.

– Kansallispäivän vaihtaminen toiseen ajankohtaan ei onnistu, koska se nähtäisiin oikeistossa ja kansallismielisissä piireissä heikkoutena ja antautumisena poliittiselle korrektiudelle, Rowe sanoo.

Kiistaa kuvastaa hyvin entisen konservatiivipääministerin Tony Abbottin tuiskahdus vihreille, jotka ovat vaatineet äänekkäästi päivän vaihtamista.

– He (vihreät) voivat olla poliittisesti korrekteja 364 päivää vuodessa, mikseivät he voi vain jättää Australia-päivää rauhaan? Abott sanoi Rowen mukaan.

Australia-päivä on moderni keksintö

Professori uskoo, että ennen pitkää päivämäärä kuitenkin vaihdetaan neutraalimpaan ajankohtaan.

– Ihmiset ovat tulossa yhä tietoisemmiksi siitä, että tämä ei ole paras päivä juhlintaan. Heitä on Australian väestössä yhä enemmän, vaikka käsittääkseni he ovat vielä vähemmistössä.

Muutos näkyy jo paikallistasolla, jossa osa hallinnoista on kieltäytynyt järjestämästä uusien kansalaisten juhlaseremonioita Australia-päivänä.

Rowen mukaan iso osa Australia-päivästä on keksittyä perinnettä. Siitä tuli kansallinen vapaapäivä vasta 1994.

– Se on moderni keksintö ja sellaisena melkein markkinointityökalu. Vanhemmalle polvelle Australia-päivällä ei ole ollut suurta merkitystä. Siitä on tullut symbolinen vasta 20–30 viime vuoden aikana.

Päivä on erikoinen valinta kansallispäiväksi siinä mielessä, että Australiaa ei ollut vielä olemassa 26. tammikuuta 1788. Australian liittovaltio perustettiin vasta yli sata vuotta tämän jälkeen, 1. tammikuuta 1901.

Aboriginaaleja alistettu pitkään

Alkuperäisväestön näkökulmasta brittisiirtolaisten saapumisen muistopäivä merkitsee maahantunkeutumisen päivää (Invasion Day), joka johti heidän kulttuurinsa tuhoutumiseen.

– Puhumme maasta, jossa aboriginaaleja ei pitkään aikaan pidetty kansalaisina eikä heillä ollut mitään oikeuksia maanomistukseen, muistuttaa kulttuurintutkimuksen emeritusprofessori Rowe.

Moni muistaa elävästi aina 1960-luvulle asti jatkuneen käytännön, jossa aboriginaalien lapsia erotettiin julmasti vanhemmistaan. Kyseisiä ikäluokkia on kutsuttu ”varastetuksi sukupolveksi”.

Tilastollisesti aboriginaalit ovat selvästi muuta väestöä heikommassa asemassa muun muassa eliniänodotteella, koulutuksella, työllisyydellä sekä elintasolla mitattuna.

– Australialla on pitkä historia alkuperäisväestönsä huonosta kohtelusta. Eikä ainoastaan heidän, Rowe huomauttaa ja viittaa White Australia -politiikkaan, jossa valkoisia maahanmuuttajia suosittiin etenkin aasialaisten kustannuksella.

– Aiemmin kyse oli aasialaisia vastustavasta retoriikasta, nyt se on kääntynyt muslimivastaiseksi retoriikaksi. Se heijastelee Euroopassa nähtävää kehitystä.

Retoriikka näkyy Australian tiukassa turvapaikkapolitiikassa ja veneellä saapuvien siirtolaisten käännyttämisessä. Samaan aikaan Australiassa on kuitenkin tuettu työperäistä maahanmuuttoa, jota valvotaan tiukan viisumipolitiikan avulla. Lähes 30 prosenttia maan väestöstä on syntynyt ulkomailla, ja miltei puolet on joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?